Abdoulaye Sadji

Abdulaay Sadji (1910 to Rufisque, Senegaal – 25 Duujal 1961 to Dakaar)[1] ko binndoowo e jannginoowo Senegaalnaajo.

Ngendam

Ɓiɗɗo almuudo juulɗo, marabout, Sadji janngi ko e duɗal Qur’aana[2] hade mum naatde duɗe Farayse. Caggal nde o janngi jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde École Normale William Ponty to Gorée, o jeyaa ko e jannginooɓe duɗe hakkundeeje Afrik gadane, o golliima e nokkuuji keewɗi e nder leydi Senegaal.[3] E hitaande 1932, o woni tan ko Senegaalnaajo ɗiɗaɓo dañɗo bakkaa.[3]

E kitaale 1950, Sadji golliima e rajo to Dakaar e hitaande 1953, kanko e Léopold Sédar Senghor, o winndi deftere janngirnde wonande duɗe leslese.[2] Ndee deftere ina wiyee La Belle Histoire de Leuk-le-Lièvre, ina reeni daartol gaadanteewol Senegaal, ina hiisee wonde ko deftere daartol ɓooyngol ummoraade e Afrik.[1][3] Ko o gooto e sosɓe Négritude, Senghor hollitii Sadji ko golloowo ardiiɗo nafooje jowitiiɗe e Négritude.

Sadji yaltinii defte ɗiɗi, Maïmouna : petite fille noire (1953) e Nini, mulâtresse du Sénégal (1954), yantude e defte keewɗe, tawi heen "Tounka" (1952) e "Modou-Fatim" (1960). ɓurɗo anndeede.[1] Golle makko ina keewi rewrude e sukaaɓe rewɓe ummoriiɓe ladde, eɓe njiɗi huutoraade nguurndam e nder wuro.[1][2]