Abdulkareem Adisa

Abdulkareem Adisa (innde Yorubaⓘ; 22 lewru bowte hitaande 1948[1] – 25 lewru feebariyee 2005)[2] ko seneraal mawɗo Naajeeriya, wonnoo ko guwerneer konu diiwaan Oyo (lewru lewru ut 1990 – lewru lewru Yarkomaa 1992) e laamu konu Seneraal Baidabang .[3] O ñaawaama sabu makko tawtoreede kuudetaa e gardiiɗo konu Seneraal Sani Abacha e hitaande 1997, o woni ko e ñaawoore warngo nde Abacha maayi e lewru suwee 1998. Caggal ɗuum o yaafaama.[4]

Duuɓi gadani e jaŋde

Abdulkareem Adisa jibinaa ko to Ilorin, hannde e nder diiwaan Kwara.[5]

O janngi duɗal Qur'aana to Ilorin hakkunde 1951-1953 o heɓi jaŋde makko leslesre to duɗal leslesal katolik, Ibuso Gboro Ibadan gila 1953 haa 1958. O heɓi jaŋde makko hakkundeere to duɗal konu Naajeeriya, Zaria gila 1962 haa 1965 e hitaande makko Konu Naajeeriya bana ofisee cadet nder hitaande 1967 bee Akademi Defense Naajeeriya, Kaduna to o timmini dipoloma maako nder hitaande 1970.[2]

Golle konu

Ko o Lietnaa e nder wolde hakkunde leyɗeele leydi Najeriya, o nanngaa ko e konu Biafran e lewru ut 1967, o nanngaa haa lewru Yarkomaa 1970.[6]

Abdulkareem Adisa toɗɗaama guwerneer konu diiwaan Oyo e lewru ut 1990 e juuɗe hooreejo konu, Seneraal Ibraahiima Babangida, o jooɗii golle ɗee haa lewru Yarkomaa 1992.[3] Ko o guwerneer ‘alaa ko woni e mum’, omo hormii no feewi e ɓiɓɓe leydi ndii.[citation needed]

Nde o woni guwerneer lesdi Oyo, Adisa waɗi nate sooje'en ɓe anndaaka yeeso suudu laamu, Ibadan. Ndee ɗoo nate bonnaama, lomtinaama e nate Obafemi Awolowo ɗe guwerneer Lam Adesina waɗi. Statue ɗiɗaɓo oo jippinaama balɗe seeɗa caggal nde guwerneer Adeshina yalti e laamu.[7]

Jaagorgal golle e koɗki

Seneraal Sani Abacha, wonnooɗo hooreejo leydi e lewru noowammbar 1993, toɗɗii mo jaagorgal golle e koɗki.[8] O yuurnitii jikkuuji gardiiɗo makko to ministeer, hono Alhaji Lateef Kayode Jakande, o yaafnii mo kala ko boni.[9] O jokki e Politik leydi ndi Lateef Jakande fuɗɗii, ndi o yiɗi mahde cuuɗi ɗi ngalaa njoɓdi e nder leydi Najeriya, kono ko ɓuri laabi ɗiɗi coggu kala sifaa cuuɗi.[10] E nder laamu makko, depasuuji cuuɗi ɗii kuutoraa ko ngam rokkude kontraaji ngam mahngo nokkuuji ɗii. Ndeen noon, duuɓi keewɗi caggal ɗuum, depasuuji keewɗi keɓaani galleeji walla njoɓdi depasuuji mum en.[11]

Adisa yamiri wonde Duɗal Fedde Ngenndiije Dentuɗe ina foti yuɓɓinde ƴellitaare gila e laabi analog haa e laabi dijital.[12]

Etaade kuudetaa e ñaawoore

E lewru Duujal hitaande 1997, Abdulkareem Adisa nanngaa sabu mum tawtoreede kuudetaa e Seneraal Sani Abacha, kanko e Lietnaa-Seneraal Oladipo Diya, e Seneraal Major Tajudeen Olanrewaju e woɗɓe.[13] O ñaawaa, o ñaawaa ñalnde 28 abriil 1998.[14] E lewru suwee 1998, o woni ko e ñaawoore maayde nde Abacha maayi ɗoon e ɗoon.[15] E lewru mars 1999, laamu konu leydi Naajeeriya ngu yaltunoo nguu, rokki Adisa e woɗɓe ɓe ñaawetee ngam waɗde kuudetaa.[16]

O feeñii yeeso Komisiyoŋ toppitiiɗo ko fayti e jojjanɗe aadee (anndiraaɗo kadi Oputa Panel) ngam tabitinde wonde o nanii haala 4 toɓɓere, balɗe 9 tan ko adii nde o nanngaa ngam tawtoreede kuudetaa, ummoraade e Gen Oladipo Diya, o humpitaama kadi ko fayti e kuudetaa hay gooto goɗɗo so wonaa kanko. O jaɓi kadi o ñaagiima yurmeende ngam hisnude nguurndam makko e juuɗe mawɗo Hamza al-Mustapha.

Caggal ɗuum golle

Caggal nde demokaraasi arti e hitaande 1999, Adisa ƴetti konngol ngam yaltinde jaaynde wiyeteende The People’s Advocate jooɗiinde to Ilorin. Kaayitaaji ɗin ɗon mari haaje kuugal limngal N250 miliyon diga guwerneer lesdi Kwara, Mohammed Lawal, ɓaawo man o itti.[17]

E hitaande 2003, Adisa wiyi o jaɓataa yaafuya hooreejo leydi Olusegun Obasanjo, mo kanko e hoore makko o tawtoraa kuudetaa e hitaande 1995.[18] E lewru abriil 2004, o woniino e golle e nder lannda demokaraasi (PDP) to diiwaan Kwara. Fedde PDP wootere dartini jaagorgal dowla ngam haɓaade rewɓe, hono Miss Funke Adedoyin, kono fedde woɗnde mawɓe PDP, e gardagol Adisa, dartinii darnugol Adedoyin.[19] Adisa kadi wonti cukko hooreejo fedde ɓamtaare Kwara (KPM).[20]

Adisa wonnoo ko gardiiɗo dillere ngam suɓaade Seneraal Ibraahiima Babangida ngam wonde hooreejo leydi e hitaande 2007. O yaltinii njillu e nder jaaynde wiyeteende The Guardian ñalnde 28 abriil 2004, o jeertini fedde nde nde woppataa haɗde Babangida suɓaade hooreejo leydi.[ 21] O wi'i Yoruba'en suɓan Ibraahim Babangida koo ngam o mari darnde ngam o fooɗa suɓol hooreejo lesdi 12 lewru juko hitaande 1993, ngol hooreejo MKO Abiola heɓi.[22]

Adisa maayi ko e opitaal Londres ñalnde 25 feebariyee 2005[2] e gaañiiɓe e aksidaa oto. Ɓanndu makko artiraa ngam wirneede to Ilorin, laamorgo leydi Kwara ñalnde 27 lewru feebariyee 2005, e nder kewu ngu yimɓe heewɓe mawɓe tawtoraa, ina jeyaa heen wonnooɓe guwerneeruuji diiwaan oo e Seneraal Ibrahim Babangida.[20] Ñalnde 23 lewru juko hitaande 2009, hooreejo leydi ndii, hono Umaru Yar’Adua, rokki Abdulkareem Adisa e woɗɓe ñaawaaɓe warngooji ngam waɗde kuudetaa Sani Abacha, yaafuya caggal maayde mum.[4]

Tuugnorgal

1. Diiwaan Oyo (Niiseer). Ministeer kumpital, sukaaɓe, dingiral, e pinal. Oyo State ko adii e jooni. Ministeer humpito, sukaaɓe, pijirlooji e pinal, 2002. p. 48.
2. "Abdulkarim Adisa: Siftorde Ofisee mo alaa ko woni e mum". Gardiiɗo (Niiseer). Keɓtinaama ñalnde 31 lewru Yarkomaa 2021.
3. "Dowlaaji Niiseer". Dowlaaji Aduna. Arsiwiraa ko e asli mum ñalnde 23 lewru Yarkomaa 2010. Ƴeewtaa ko 2010-01-13.
4. "Diya, Adisa, Olarewaju, Anyanwu woɗɓe ndokkaama yaafuya, njoɓdi". OnlineNijeeriya Kabaruuji ñalnde kala. lewru juko hitaande 2009. Nde ƴettaa ko ñalnde 25 lewru feebariyee 2012. Nde ƴettaa ko ñalnde 2010-01-13.
5. "Eɓɓoore IBB ko 'blok petrol'". Kabaaru Naange. lewru juko hitaande 2004. Nde ƴettaa ko e asli mum ñalnde 23 oktoobar 2007. Nde ƴettaa ko ñalnde 2010-01-13.
6. Samuwel E Umowi (30 noowammbar 2008). "Balɗe 888 to Biafra (37)". Hoolaare ñalnde kala. Arsiwiraa ko e asli mum ñalnde 8 sulyee 2011. Ƴeewtaa ko 2010-01-13.
7. Dr. "Njillu mawɗo Adebayo Alao-Akala e mbaydi soldaat mo anndaaka". NaajeeriyaAduna. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
8. Olusegun Adeniyi (15-08-2002). "Henndu bonndu ndu alaa ko moƴƴi". Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 31-01-2005. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
9. Ebenezer Babatope (ñalnde 26 desaambar 2003). "Ko ɓuri 2007: Ajenda yahrude yeeso". Kabaaru BNW. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
10. Naasiir Imaam (ñalnde 16 mee 2003). "Hol to NHP depositooɓe kaalis?". Hoolaare ñalnde kala. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
11. "Nijeer ina haɓa e politik koɗki moƴƴo". Ñalawma oo. 27-2004. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
12. Kofoworola Belo-Osagie (2009-10-29). "Duuɓi 100 dow... wiɗtude koyɗe duɗal mawɗe". Ngenndi ndii. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 29-10-2009. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
13. "Kuudeeji: Ñawɓe, Wuurɓe". Annduɓe. mars 1999. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 2 lewru Yarkomaa 2010. Heɓtinaama 2010-01-13.
14. "Sirru Naajeeriya ñaawirde 6 haa maayde". Jaaynde New York. Ñalnde 29 abriil 1998. Ƴeewtaa ko ñalnde 13 lewru nduu.
15. Max Siollun (ñalnde 22 mars 2008). "Ko waɗi Abacha e Abiola tigi rigi?". Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
16. "Nijeer woppii waɗooɓe kuudetaa". Kabaaru BBC. Ñalnde 4 marse 1999. Ƴeewtaa ko ñalnde 13 lewru nduu.
17. "Monitor hakkeeji jaayɗe noowammbar 2000. Vol 5 No. 11" (PDF). Ajendaaji Hakkeeji Jaayɗe. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
18. Abiodun Fagbemi (ñalnde 18 noowammbar 2003). "Adisa nattii yiɗde yaafuya Obasanjo". Gardiiɗo oo. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
19. Olamilekan lartey e yuusuf alli (14 abriil 2004). "Poll LG: Rewɓe ɓaleeɓe ina ceppa to Delta • PDP noddii guwerneeruuji 28". Punndi ndii. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
20. "Guwerneeruuji, Babangida ina teddina Adisa e wirwirnde". Kabaaru BNW. Ñalnde 28 feebariyee 2005. Ƴeewtaa ko ñalnde 13-01-2010.
21. Wiktoor Oshisada (9 mee 2004). "Adisa E NADECO". Gardiiɗo oo. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.
22. Tolu Olarewaju (7 juillet 2004). "Akinfenwa, miin e hoore am ko mi sehilaaɓe ɓurɓe moƴƴude, wiyi Akande". Ñalnde kala ko jeytaare e internet. Heɓtinaa ko ñalnde 13-01-2010.