Abdussamad Dasuki

Abdussamad Dasuki

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Ɗuubi daygo	30 Korse 1978
Ɗemngal	Hawsare
Wolde	Inngilisjo, Hawsare, Nigerian Pidgin
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje
Position held	member of the House of Representatives of Nigeria
Janngi to	University of Abuja
Member of political party	APC

 

 From Wikidata

Abdussamad Dasuki (jibinaa ko 30 lewru juko hitaande 1978) ko dawriyanke, ganndo faggudu, jom njulaagu Nijeernaajo. O laati Komisinaajo ceede nder Gomnati lesdi Sokoto diga 2019 haa 2023 nden o laati hukuumaaji lesdi Naajeeriya hakkunde 2015 haa 2019, o laati ardiiɗo lesdi Kebbe/Tambuwal lesdi Sokoto. O jeyaa ko e lannda Demokaraasi Leƴƴi (PDP).

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Dasuki jibinaa ko Sokoto ñalnde 30 lewru nduu hitaande 1978 e nder galle mawɗo makko, Alhaji Ibraahiima Dasuki, Sultan 18ɓo Sokoto.Ko kanko woni 13ɓo e nder ɓiɓɓe 27.

O heɓi jaŋde makko leslesre to duɗal Federal Staff, Sokoto, tuggi 1984 haa 1990. E hitaande 1991, o naati duɗal konu leydi Naajeeriya to Zaria, diiwaan Kaduna, ngal o timmini e hitaande 1996. Jaŋde makko toownde fuɗɗii ko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Defense Naajeeriya (NDA), kadi ko duuɓi tati to Kaduna1, to Kaduna9ning naatgol e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Abuja. O janngii Baccalauréat e faggudu, o heɓi bak makko e hitaande 2004.

O heɓi seedanteeje ko wayi no ngam ƴeewde njulaagu to duɗal njulaagu Lagos e hitaande 2008 e ngam ardiiɓe e ƴellitaare to duɗal Harvard Kennedy e hitaande 2013. Dasuki ko gollodiiɗo e duɗal njuɓɓudi Naajeeriya, duɗal ngenndiwal njulaagu leydi Naajeeriya e duɗal jaaɓi haaɗtirde faggudu leydi Naajeeriya.

Golle karallaagal e politik E hitaande 2006, Dasuki ƴetti golle to Dangote Group, ɗo o gollinoo e gardiiɗo njulaagu e nder fedde nde haa hitaande 2010 nde o naati politik. Bana hooreejo arandeejo hukuuma Dangote/Obajana ngam hukuumaaji pamari haa Abuja, o ɗon laara limngal limngal lewru fuu ko hewti miliyonji N10.

Natal Abdussamad Dasuki e nder fedde SOHA

E hitaande 2011, o dañii – o heɓi – jooɗorde e nder suudu sarɗiiji leydi Sokoto, o lomtii diiwaan Tambuwal Fuɗnaange. Nde o woni to suudu sarɗiiji leydi Sokoto, o ardii goomuuji ɗiɗi ko wayi no Goomu ndema (2011-2013) e Goomu kaalis e jawdi (2013-2015).

Ɗoo, o wallitorii kuule tati – ɗe ƴettaa – o lomtii Asaambele Dowla oo e sahaaji keewɗi, haa arti noon e batu parlemaa Commonwealth, e mawningol duuɓi teemedere to Angalteer e hitaande 2011.

E hitaande 2013, o hokkaama ceede diga kawtal lesdi Sokoto nder kawtal remooɓe fuu lesdi Naajeeriya ngam darnde maako wakkati o laati hooreejo goomu ndemri.

Billuuji e mojobere

Bill ngam ƴettude njoɓdi ngam yoɓde njoɓdi marsandiis e sarwisaaji ñaameteeɗi e nder Oteluuji to diiwaan Sokoto. Eɓɓaande sariya ngam waylude sosngo doosɗe e golle Politeknik dowla Sokoto e geɗe goɗɗe jowitiiɗe heen. Bill ngam sariya ngam reenugo kuuɗe motooji nder jiha Sokoto ngam heɓuki kisal e kisal yimɓe ɗuuɗɓe. Motion dow haaje moƴƴitingo laawol haa wuro Gudum haa laawol Dogon Daji – Sanyinna haa nokkuure laamu lesdi Tambuwal haa lesdi Sokoto. Haala ka ɗon mari nafuuda jama'aare dow haaje sosde goomu task force ngam winnditaago limngal remooɓe lesdi nder jiha Sokoto. Motion dow haaje huuwugo booster station haa Shagari nder laamu lesdi Shagari haa lesdi Sokoto. Haala kaawniika nafoore renndo e dow haaju jaɓɓaade Jelani Aliyu nde o heɓi njeenaari ndi hooreejo leydi ndii e oon sahaa, Goodluck Jonathan. Motion dow sosde janngirde lesdi ɓeydaari haa Sanyinna nder nokkuure laamu lesdi Tambuwal haa lesdi Sokoto. Motion ko feewti e haaju laamu leydi ndii e gollorɗe goɗɗe jowitiiɗe e ɗuum ngam waɗde peeje no haanirta nii ngam haɓaade ilam e nder yontaaji toɓooli (2013). Motion ɗaɓɓuɗo lewru cakkitiindu Virement Warrant 2014 ngam timminde won eɓɓooje kapitaal e nder diiwaan Sokoto. Haala kaawniika nafoore renndo ko feewti e kuugal luulndiingal doosgal leydi ndi, hono ittugol defte kisal jowitiiɗe e hooreejo suudu sarɗiiji, Rt. Hon. Aminu Waziri Tambuwal, e juuɗe hooreejo leydi ndi sabu ko o ummiima e PDP o fayti e APC.Wonande eɓɓaande sakkitiinde ndee, nde gonnooɗo hooreejo leydi Tambuwal ummii e lannda laamu nguu e oon sahaa, hono lannda Peoples Democratic Party (PDP) fayti e luulndo APC, laamu nguu, ngu PDP ardii, itti detal kisal mum, ɗaɓɓiri yo jooɗorde mum alaa. E nder jaabawol ngol, Abdussamad Dasuki umminii eɓɓaande teeŋtunde ngam ɗaɓɓude nde suudu sarɗiiji leydi ndii ñaawata ɗiin, e wondude e terɗe ɗiɗi goɗɗe, o ɗaɓɓiri yo ñaawoore ndee dartine e nder ñaawoore Tambuwal, o ɗaɓɓi ɓeydeede e tuumaaɗo e wiyde wonde wakilaagu nguu e nder suudu sarɗiiji nduu waawaa wonde e dow.

Tambuwal dañii jogaade darnde mum, caggal nde o felliti tawtoreede woote guwerneer, Dasuki yiɗi lomtaade mo.

Suudu sarɗiiji

Abdussamad Dasuki wondude e hooreejo suudu sarɗiiji leydi men Rt. Hon. Yakubu Dogara e nder batu kuuɓtodinngu.

Ñalnde 7 lewru Duujal hitaande 2014, Abdussamad yalti e kanndidaa e nder diiwaan Kebbe/Tambuwal e nder wooteeji APC ɗi mbaɗnoo to Stade Tambuwal to diiwaan Sokoto, o yahri yeeso e heɓde 70 653 woote e nder wooteeji ɗi e lewru mars 2015. Caggal nde o heɓi nasaraaku, kanndidaa PDP waɗii ɗaɓɓaande ngam haɓaade mo. Ɗaɓɓaande ndee, haa jooni, woppitaama e lewru suwee 2015, sabu ŋakkeende nafoore.

O huniima wonde tergal suudu sarɗiiji ñalnde 9 lewru juko hitaande 2015,e lewru oktoobar 2015, o toɗɗaa hooreejo goomu suudu sarɗiiji ko faati e konu ndiyam.Nafooje makko e nder sariyaaji ina jeyaa heen semmbinde sukaaɓe e ƴellitaare gure.

Abdussamad Dasuki e nder batu kuuɓtodinngu

E lewru feebariyee 2016, o jeyaa ko e delegaasiyoŋ halfinaaɗo golle ngam safrude caɗeele e nder suudu sarɗiiji leydi Kogi, caggal nde hooreejo leydi ndii woppitaa laamu nguu, tawi terɗe 9 ndartinii 14 woɗɓe. E lewru marse 2016 – e nder sukaaɓe ɓurɓe famɗude e terɗe suudu sarɗiiji – o tawtoraama batu winndereejo sukaaɓe parlemaa (IPU) to Lusaka, to leydi Sammbi.

E lewru mee 2016, caggal ɓeydagol coggu pompiyee petroŋ, Abdussamad kadi winnditaama e nder goomu ad hoc ngam ustude doosɗe petroŋ dowri, ngu yamiraa ko sosde laabi ngam joofnude seppo ngo Kongres Gollotooɓe Nijeer (NLC) fuɗɗii.

Billuuji e mojobere

Co-sponsored the "Yes we can" bill, ko yiɗi waylude doosɗe leydi Najeriya 1999 ngam ɓeydude naatgol sukaaɓe e laamu e nder leydi Najeriya, tawa ina waɗa ɗum doosgal ko famɗi fof, ko famɗi fof, darnde wootere toɗɗaande - wallidiiɓe, toɗɗagol ministeeruuji, ekn - ina foti hebbineede e duuɓi53 Najeriya.

Bill ngam waylude sariya liɗɗi nder leydi (2004) ngam ƴeewtaade dow penaale ɗee e geɗe goɗɗe jowitiiɗe heen.

Bill ngam waylude sariyaaji kisal e kisal leydi Naajeeriya (2003) ngam hokkugo ardungal ngam tabitinki kuuɗe kisal rewrude e sarɗiiji e jokkirgol e njuɓɓudi teleeji (CCTV) e geɗe goɗɗe jokkondirɗe e mum.

Waylude kuulal jowitiingal e kiris IDP e nder diiwaan Fuɗnaange-rewo, holliroowo wonde ina haani sosde fedde laamuyankoore nanndunde e Komiseer ƴellitaare Delta Niger (NDDC) wonande Fuɗnaange-rewo.

Umminii haala kaawniika e nder renndo ngam ɗaɓɓude yo seppo safrooɓe dartin e nder diiwaan Sokoto.

Moƴƴini motion dow konte laamu e Banki lesdi Naajeeriya (CBN), ngam ɗaɓɓitugo CBN anndina kala e kala nafuuda ko hewtata dow konte Reserve Foreign Federation.

Motion dow erosion nder nokkuure laamu lesdi Dogon-Daji haa lesdi Sokoto.

Jaagorgal ko feewti e kaalis, laamu diiwaan Sokoto

E lewru Juko hitaande 2019, Dasuki innitiraama nder 26 suɓaaɓe ngam suɓaade hooreejo leydi Sokoto, ko guwerneer Aminu Waziri Tambuwal.Caggal ɗuum o anndinaama wonde Komiseer kaalis e nder laamu, caggal nde o heɓi ngalu keewngu e nder golle gollorɗe e politik, kadi ko o ganndo faggudu jannguɗo.