Adeyemo Alakija

Adeyemo Alakija, HeɗtoR KBE (25 lewru Mbooy 1884 – 10 lewru Mbooy 1952) ko awokaa, dawriyanke, jom njulaagu Naajeeriya. O wonii tergal e diiso doosɗe leydi Naajeeriya fotde duuɓi jeenay fuɗɗoraade hitaande 1933. E hitaande 1942, o wonti tergal e diiso doosɗe guwerneer. Alakija wonnoo hooreejo Egbe Omo Oduduwa gila 1948 haa o maayi e hitaande 1952.

Gollal Alakija e Herbert Macaulay e Egerton Shyngle e fuɗɗoode golle makko politik addani mo teddungal kono caggal nde o woppi Macaulay e sabu miijooji makko politik moƳƳuɗi, teddungal makko fuɗɗii ustaade haa e fuɗɗoode kitaale 1950 nde o fuɗɗii ƴellitde yiɗde e gite... jamaanu nguu.[2] Alakija ƴellitii jokkondiral tiiɗngal e pelle e renndooji keewɗi tawa ina jeyaa heen renndo Liban e Siri e nder leydi Najeriya, o fawaa heen medal cedar caggal njillu makko to leydi Liban e hitaande 1949.[3]

O joginoo tiitooɗe mawɗe Lisa mo Egbaland e Woje Ileri mo Ile-Ife.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Alakija jibinaa ko e galle biyeteeɗo Markulin (heen sahaaji ina wiyee Elemeji) e Maksmilliana Assumpcao ; ko kaŋko woni gadano e nder sukaaɓe njeeɗiɗo ɓesngu nguu. Baaba makko ko iwdi Egba, yumma makko ko ɓiy Alfa Sipriyan Akinosho Tairu mo Oyo. Miñiiko mawɗo Maxwell Porphyrio Assumpcao-Alakija wonnoo ko awokaa to Bahia e baaba mum Sir Olumuyiwa Jibowu, gooto e miñiraaɓe makko (mo yahi haa wonti gollodiiɗo makko e sariya) ko Olayimika Alakija, gonnooɗo tergal e Diiso doosɗe leydi Najeriya . Debbo mawɗo, Tejumade Assumpcao, wonti Olori Tejumade Alakija Ademola, Laamɗo Ademola nde o resi Sir Ladapo Ademola, Alake Egbaland, leydi maamiraaɓe ɓesngu makko. Alakija janngi to duɗal katolik St Gregory[4] hade mum yahde to duɗal jaaɓi haaɗtirde CMS, to Lagos.[5] Caggal mum o janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford e fuɗɗoode kitaale 1930, o wonti daraniiɗo jaŋde toownde e Naajeeriya e nder yonta koloñaal.

Caggal nde o timmini jaŋde makko hakkundeere, Alakija fuɗɗii golle e nder posto e hitaande 1900, o woni e golle laamu duuɓi sappo.[4][2] Ndeen o yahrii janngude sariya to Londres, o heɓi seedantaagal makko e hitaande 1913,[4] caggal ɗuum o udditi gollorde sariya to Lagos. Firaas makko awokaaji heɓiino nafoore kono naatgol makko e politik cuɓaaɗo hawri e luulndaare Herbert Macaulay, gonnooɗo sehil makko mo politik mum seerti sabu kiris Lagos Eleko.[4] Alakija luulndiima Eshugbayi Eleko, Oba mo Lagos e wallidiiɓe Oba ina jeyaa heen juulɓe Jamat e Macaulay. O woniino kanndidaa e wooteeji 1923 kono o dañii caɗeele. Kono tuggi 1933 haa 1941, ko o tergal toɗɗaangal lomtaade diiwaan Egba e nder Diiso doosɗe. Ko kanko kadi woni hooreejo gadano fedde wiyeteende Island Club.

Kugal

Sir Adeyemo Alakija wonnoo ko jom ngalu e nder jaayndeeji, kanko wondunoo e Ernest Ikoli e Richard Barrow, kanko woni hooreejo suudu njulaagu Lagos. Jaaynde ndee ƴellitii e ballal ngalu jeeyngal ummoraade e sosiyeteeji caggal leydi e hay so tawii noon ko darnde laamu. Alakija hoosi hooreejo hukuuma bayyinki ɗerewol ngol, woni Sosiyetee Naajeeriya. O laati kadi tergal nder kawtal hoore guwerneer, o laati hooreejo kawtal sukaaɓe lesdi Naajeeriya.[6] O heɓiino semmbe no feewi e mbaydiiji ngenndiyaŋkaagal pinal e nder leydi Najeriya e nder fuɗɗoode teeminannde noogas. Ko ndee ɗoo teskuyaaji addani ɓesngu makko woppude innde mum en purtugeec asimilaasiyoŋ ngam yiɗde innde jeyaaɓe e leydi ndii, hono Alakija, e hitaande 1913. Hakkunde nguurndam makko, ɗum joofni ko e ƴeeŋtude e aristokraasi leñol makko, no o tagaa nii Bariyun en e leñol Ake to Egbaland e Woje Ileri to Ile-Ife.[7] Oloye Alakija, mo innde mum adannde woni Placido, ko iwdi Afrik-Beresiil no jiyaaɓe heewɓe rimɗinaaɓe hoɗɓe e Lagos nii. Pelle ɗee ina mbiyatnoo sahaa e sahaa fof Amaros. Galle Alakija ko wakkati seɗɗa woni Amaros ɓurduɗo anndeede haa lesdi Naajeeriya.

To leydi Najeriya, o jaɓɓii yoga e geɗe aadaaji e nder daartol renndo-politik e diine Yoruba nde o wondi e sosde fedde wiyeteende Reformed Ogboni Fraternity, o wonti Olori Oluwo, walla "Mawɗo", fedde nde. Ko o tergal e fedde nde, o naatini huutoraade maandeeji masonik e nder fedde nde, ko wayi no yitere nde ɓuuɓnataa e dow V mbayliigu e mbaadiiji tati ndartiiɗi. Kanko e hoore makko kadi ko o mason toowɗo.[8]

Alakija wonnoo ko baawɗo ƴellitde Egbe Omo Oduduwa e caggal mum fedde gollorde, kadi ko o dokkoowo pelle ɗiɗi ɗee kala.[9]

Alakija maayi ko e waktuuji 10 mee 1952. Jamma ko adii ɗuum, o tawtoraama ñalngu ngu Sir Mobolaji Bank Anthony yuɓɓini.

Nguurndam neɗɗo

Alakija resi Christina Ayodele George e hitaande 1907. George maayi ko e hitaande 1938, caggal ɗuum o ƴetti debbo goɗɗo, o wiyetee ko Lady Ayodele. Alakija neldi ko ɓuri heewde e ɓiɓɓe mum gila e debbo mum gadano to leydi Angalteer ngam janngude.[4] Gooto e maɓɓe, ɓiyum debbo gooto, wiyetee ko Aduke Alakija. Gooto e ɓiɓɓe makko, Babatunde,ko kañum wonnoo jaambaaro e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Angalteer, kadi ko gooto e Afriknaaɓe adanɓe winnditaade ngam heblude pilot.[10] Ɓiɗɗo goɗɗo biyeteeɗo Oluwole Ayodele Alakija wonnoo ko hooreejo fedde WASU to Londres kadi tergal Egbe Omo Oduduwa. Chief Alakija wonnoo ko tergal sosngal e hooreejo fedde Island Club of Lagos kadi ko tergal sosngal e cukko hooreejo fedde fuku koyɗe leydi Najeriya e hitaande 1933.[11] Taaniiko ko Kojo Annan, jom ngalu Ganaa, ɓiy Kofi Annan, gonnooɗo hooreejo Fedde Ngenndiije Dentuɗe.[12]

Tuugnorgal

1. bannge portal Nijeer
2. Adebiyi Adegoke (27 novembre 2014). "Jokkondira e Yinka Alakija". Binndol. Lagos. Keɓtinaama ñalnde 29 suwee 2021.
3. Ikoli, Ernest (ñalnde 12 mee 1952). "Neɗɗo teeŋtuɗo e jamaanu mum". Ñalnde kala (Lagos).
4. Khawam, Elias (ñalnde 12 mee 1952). "Teddungal Liban". Ñalnde kala (Lagos).
5. Nwoko, Greg (19 noowammbar 2014). "Adeyemo Alakija". Greg Nwowo.
6. Anibaba, Musliu Olaiya (Octobre 2013). Lagosiyanke mo teeminannde 20ɓiire: taariindi nguurndam mum. Tisons ko keeriiɗo. p. 89. ISBN 978-1623710408.
7. Richard L. Sklar, Lanndaaji politik Najeriya: Doole e nder ngenndi Afrik ummiindi, Jaaynde Afrik winndereere, 2004, p. 48. ISBN 1-59221-209-3
8. Raph Uwechue e woɗɓe ceertuɓe, Waɗooɓe Afrik hannde: Profaayiiluuji e nder daartol, Defte Afrik Ltd. Ɗemngal ɗiɗaɓal 1991, p. 47. ISBN 0-903274-18-3
9. James Lorand Matory, Diina Atlantik ɓaleejo: aadaaji, hakkunde leyɗeele, e jom suudu e nder Afrik-Beresiil, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Princeton, pp. 46-50, 68-70. ISBN 0-691-05944-6
10. Akintola, Samuwel (ñalnde 13 mee 1952). "Teddungal e maayɗo sir Adeyemo Alakija". Ñalnde kala (Lagos).
11. Kiriis oo. (1941). Vol. 48, Nokku 3. Marse 1941. P. 82
12. "Sosɓe NFA/NFF". Moƴƴinaama gila e fuɗɗoode mum ñalnde 2016-06-04. Heɓtinaama ñalnde 22-05-2016.
13. Whiteman, Kaye (21 oktoobar 2013). Lagos: Taariindi pinal e binndol. Andrews leydi Angalteer. ISBN 9781908493897. Ƴeewtaa ko ñalnde 7 lewru feebariyee 2017.