African carbon market
Lugge karbon Afrik ko lowre yiɗde jokkondirde e ustude mbayliigaaji weeyo e ustude baasal wonande remooɓe to bannge nokkuuji e nder Afrik. Tawtoraaɓe luumo karbon ndema ina ɗaminii heɓde njeenaaje ngam daɗndude gaasuuji gaddooji seer. Lugge karbon ina ndokka remooɓe nafooje kaalis.[1][2]
Limtol Luumooji karbon ko laabi coggu karbon baawɗi hokkude laamuuji e gollotooɓe ɓe ngonaa laamuuji ngam yeeyde njoɓdi gaasuuji gaddooji seer. Faandaare ndee ko heɓde paandaale kilimatiseer e huutoraade njoɓdi golle kilimatiseer no moƴƴiri. Ina woodi luumooji karbon ɗowgol e luumooji karbon yiɗde. Lugge karbon ina addana njulaagu njoɓdi karbon ndi eɓɓooji e nder leyɗeele ceertuɗe peewnata ngam ustude gaasuuji gaddooji seer walla eɓɓooji ƴettugol karbon.
Won luural e jeewte keewɗe ko faati e luumooji karbon Afrik, e luumooji karbon e nder mum en fof ko faati e nafoore eɓɓaaɗe e njuɓɓudiiji ɗi etaade ustude baasal e ustude batte mbayliigaaji karbon e mbaydiiji doole guurɗe garooje e doole gollorɗe e dow mbaawkaaji cirƴam karbon e nokkuuji ɗii.
Ɓawo Lugge karbon Afrik ina njeyaa e lugge keewɗe njulaagu karbon sosaaɗe gila e nanondiral Kiyoto e hitaande 1997.Microsoft e Fedde toppitiinde ko fayti e kullon ladde (WCS) tawtoraama yeeyde kaalis karbon gadano mo laamu nguu walli e nder Afrik e laamu Madagaskaar e hitaande 2014.
Ina woodi kadi Fedde Afrik Hirnaange ngam Lugge Karbon ina jeyaa e Gammbi, Burkinaa-Faso, Benin, Ganaa , Gine Bisaawo, Moritani, Liberiyaa, Siyeraa Leyoon, Niiseer, Senegaal, Kodduwaar, Togo, e Kap Verde.[citation needed]
Faandaare e gollal
Won e nokkuuji eɓɓaaɗe ñamlagol karbon ina mbaɗee to bannge remooɓe tokosɓe, won heen kadi ko nokkuuji mawɗi ina njoɓee laamu walla sosiyetee ngam waɗde golle baɗɗe no reentaade walla ustude laddeeji. Yeru, Green Resources Ltd (GRL) ko gooto e jom en lempooji juutɗi ɗi laamu Tansani rokki ngam ƴellitde won e nokkuuji. Golle keɓooje njeeyguuji karbon ina njeyaa heen ko ɓuri heewde : huutoraade golle semmbeeji duumotooɗi, njuɓɓudi karbon leydi, huutoraade ndema mbayliigu, ustude laddeeji, e ustude laddeeji. E nder wizto 2013 e 78 evvooje bazeteeze e dow ballal, tawaaze e nder leyzeele 23 e nder Afrik, 42 % e evvooje ze ko evvooje vurze moxxude, 40 % evvooje/reforestation, 7 % evvooje naange, 4 % evvooje semmbe biyomass as type hydro ( heddii ko evvooje winsud tokoose).
Porogaraam oo ƴellitii ko e kitaale 2000 ngam feccude ɗum e laabi ɗiɗi : ɗooftaare e luumooji baɗɗiiɗi. Ɗee luumooji ina ceerti so tawii ko to bannge njuɓɓudi. Lugge Karbon e yiɗde (VCM) ina famɗi no feewi, tee Mekanisme ƴellitaare laaɓnde (CDM) ƴettataa ɗum. Ɗeen ngoni eɓɓaaɗe ɗe juɓɓule keertiiɗe, ɗe ngonaa laamuyankooje, njuɓɓinta. Lugge ɗooftaare, ɗe CDM laamii, ɓuri heewde ko njuɓɓudi e njuɓɓudi, tawi ko ɗeen ngoni eɓɓaaɗe ɗe juɓɓule ngenndiije e hakkunde leyɗeele njuɓɓinta.E nder wizto 2013, e 78 evvooje bazeteeze e dow yarlitaare, tawaaze e nder leyzeele 23 e nder Afrik, e nder vamtaare evvooje ze, 59 % ko pelle hakkunde leyzeele keertiiɗe, 28 % ko pelle hakkunde leyzeele ze ngonaa laamuyankooje, 9 % ko pelle keertiiɗe e nder nokkuuji, 4 % ko pelle nokkuuje ɗe ngonaa laamuyankooje.
E hitaande 2011, luumooji karbon baɗɗiiɗi ngaddi miliyoŋaaji 60 dolaar to Afrik, tawi ɗum ɓeydiima haa miliyoŋaaji 66 dolaar e hitaande 2012.
Luural e haala
Yeewtere ina heewi ko fayti e nafoore kaalis karbon e nder mum, e luural jowitiingal e ɗeen toɓɓe. Haala Afrik ina seerti e heddiiɓe ɓee no feewi, sibu ko seeɗa tan woni heen, kono so tawii ko e seedeeji keewɗi ummoriiɗi e fuɗnaange winndere ndee kala, Afrik ina jogii geɗal teeŋtungal e yeewtere luumooji karbon ɗii fof.
Daande ñiŋooje luumooji karbon ɗii fof, ko e nder wonde privatisation mbaawka cirƴam karbon Leydi tuugii ko e geɗe politik e faggudu ina jeyaa heen neoliberalism e nokkuuji, ɓeydagol kaalis, e jokkondire laamuuji jokkondirɗe e nder juɓɓule teeŋtuɗe e dowlaaji ngenndiiji. Ndeen ɗum huutortee ko ngam wiyde wonde kaalis karbon e nder mum fof ina huutoree ngam reende nafooje nokkuuji gollorɗi baɗɗiiɗi e petroŋ. Ko ɓuri teeŋtude, ñiŋooɓe luumooji karbon ina mbiya wonde njuɓɓudi ndii fof ina huutoree ngam haɗde jaabaade ŋakkeende kaɓirɗe karbon e jokkude jokkondiral faggudu jooni ngal walla ‘njulaagu no woorunoo’.
Nafoore coggu karbon e nder kuuɓal ƴeewtaama e nder wiɗto ustaare coggu karbon e nder winndere ndee gila 1990 haa 2021. E nder hawrude e ko ina ɓura 37 wiɗto ko faati e nafoore coggu karbon, humpitooji ɗii kollitii wonde ustaare coggu karbon e ngalɗoo laawol ina jokki e nder 0% e 2% e hitaande kala. Ngam ƴeewndaade, ko...IPCC hollitii wonde ustude ina foti ustaade fotde 45% e hitaande 2030 ngam yettaade keerol ngol o waɗnoo e nder njuɓɓudi laamu, ko wayi no : Panel hakkunde-leyɗeele ko faati e waylo-waylo weeyo e hitaande 2018 (anndiraaɗo Nanondiral Pari).
Won kadi kulhuli kollitooji so tawii afforestation, reforestation, e eɓɓaaɗe seŋorɗe leydi karbon ina ƴeewtee e tolno moƴƴo walla ustude karbon, walla so tawii ngool laawol ina waɗi nafoore e mooftude walla ustude karbon no fotiri. Annduɓe hannde ɓee mbaawaa ƴeewtaade no feewi no karbon oo rewrata walla yaltiri e ɗeen golle, e kulhuli jowitiiɗi e yoɓde njoɓdi karbon wonande ɗeen geɗe ɗe laaɓtaani ina woodi e nder annduɓe weeyo.
References
- ↑ Environment, U. N. "UNEP - UN Environment Programme". www.unep.org (in Engeleere). Retrieved 2024-07-19.
- ↑ Karavai, Maryna; Hinostroza, Miriam (January 2013). "Conceptualizations of sustainability in carbon markets". Climate and Development. 5 (1): 33–45. doi:10.1080/17565529.2012.762332. ISSN 1756-5529.