Aize Obayan

Aize Obayan

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Inditirde	Aize Obayan
Innde	Aize
Ɗuubi daygo	4 Mbooy 1960
Date of death	29 Siilo 2019
Manner of death	natural causes
Cause of death	sa'ɓere
Wolde	Inngilisjo, Nigerian Pidgin
Sana'aji	jannginoowo
Employer	Covenant University
Janngi to	University of Ilorin, University of Benin

 

 From Wikidata

Aize Obayan (4 mars 1960 – 29 janvier 2019) ko gardiiɗo jaŋde leydi Najeriya, kadi ko porfeseer wasiyaaji jogiiɗi humpito e geɗe pine keewɗe e jikkuuji aadee.

Jaŋde e golle

Obayan naati duɗal jaaɓi haaɗtirde St Andrews Ecoppi ngam heɓde tolnooji mum 'A'. Caggal ɗuum o yahi haa o heɓi dipolom makko gadano e B.Ed. (Engele) to duɗal jaaɓi haaɗtirde Benin (Nigeria) hakkunde 1979 e 1982. Obayan heɓi doktoraa mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ilorin, caggal ɗuum UNILORIN gollini mo e ballal jannginoowo, e hitaande 1986, o ummii e darnde ngam wontude jannginoowo mawɗo (AP) e hitaande 1995 e o woni pri jonning a duɗal jaaɓi haaɗtirde Roehampton, to leydi Angalteer.

Obayan woniino cukko hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Covenant, to leydi Kanaan, to Ota, to leydi Nijeer, tuggi hitaande 2005 haa lewru desaambar 2012, nde Charles Ayo lomtii mo. O woniino kadi cukko hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Landmark, Omu-Aran, diiwaan Kwara e gardo nokku ƴellitaare ardorde Afrik to duɗal jaaɓi haaɗtirde Covenant.

Nguurndam neɗɗo

O resi ko Adetokunbo Obayan mo fedde toppitiinde ko fayti e ardaade Adetokunbo Obayan e wondiiɓe mum ; o maayi ko e hitaande 2017. Ɓe ndañi ɓiɓɓe ɗiɗo mawɓe gooto, hono Joshua e Toluwani. O sankii ko ñalnde 29 lewru bowte hitaande 2019. O woniino Kerecee’en jibinaaɗo.

Golle cuɓaaɗe

Adelekan, M. L., Abiodun, O. A., Obayan, A. O., Oni, G., e Ogunremi, O. O. (1992). Jaaɓngal e mbaadi kuutoragol geɗe hakkunde janngooɓe leslese e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Najeriya.

Adelekan, M. L., Ndom, R., e Obayan, A. I. (1996). Yiylaade yah-ngartaa e kuutoragol geɗe baɗɗe faayiida rewrude e wiɗtooji baɗeteeɗi e nder duɗal jaaɓi-haaɗtirde leydi Najeriya.

Adelekan, M. L., Ndom, R., e Obayan, A. I. (1996). Yiylaade yah-ngartaa e kuutoragol geɗe baɗɗe faayiida rewrude e wiɗtooji baɗeteeɗi e nder duɗal jaaɓi-haaɗtirde leydi Najeriya.

Adelekan, M. L., Abiodun, O. A., Imouokhome-Obayan, A. O., Oni, G. A., e Ogunremi, O. O. (1993). Koolondiral hakkillaaji renndo e kuutoragol alkol, tuuba e ganndal : ko yiytaa e duɗal jaaɓi haaɗtirde Nijeer.

Obayan, A. (2010). Darnde Jaami'aaji Naajeeriya nder Ɓamtaare Dijital nder Ƴellitaare Mahdiiji Duumotooɗi.

Obayan, A., Awonuga, C., e Ekeanyanwu, N. (Widooɓe). (2012). Miijo Duɗal Jaaɓihaaɗtirde. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Covenant.

Obayan, A. O. (1995). Waylugo miijooji nder system ɓesngu yaajngu nder Naajeeriya: batte dow dinamiik ɓesngu e Wasiyaaji.

Obayan, A. (2006). Huutoraade tolnooji jaŋde moƴƴere: Teskagol eɓɓooji duɗal jaaɓi haaɗtirde keeriingal.[citation needed]

Obayan, A. I., & Jimoh-Cook, K. Jaɓde/jaɓde baaba e jaŋde sukaaɓe-jannde sukaaɓe duɗe hakkundeeje cuɓaaɓe e nder wuro mawngo Ilorin e saraaji mum. Jaaynde Naajeeriya ko faati e jaŋde.

Agbude, G., Obayan, A., e Abasilim, U. D. (2015). Laawol kesol ngam E-Governance moƴƴo e nder Afrik: Yamiroore ardorde goonga. Kuugal jaami'aare Danubius. Njuɓɓudi, 7(2).

Obayan, A. (1991). Jaabawol ɓernde, deeƴre e jaɓgol yumma: janngugol ko faati e miijooji sukaaɓe Naajeeriya. Jaaynde Naajeeriya ko faati e jaŋde, 2(2), 132–142.

Obayan, A.O.I. (1994). "Ɓiɓɓe nder duniyaaru waylugo kuuɗe daada: anndal Naajeeriya".

Ƴeew kadi

Miijooji jannginooɓe e tolnooji sosde duɗe jaaɓi haaɗtirde keertiiɗe e kalite janngingol