Ajani Anibijuwon Omisore

Ajani Anibijuwon Omisore

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɗuubi daygo	1841
Date of death	1941
Sana'aji	engineer

 

 From Wikidata

Lowa Ajani Anibijuwon Omisore Listen c (hedde 1841 – 18 mars 1941) ko mawɗo leydi Yoruba to Ife, leydi Nijeer Biritaan, sosɗo wuro Ayepe-Olode, sosɗo laamu Omisore . O heɓi tiitoonde Lowa ko Ooni (Laamɗo) Adelekan Olubuse I mo Ife, ɗum waɗi mo ɗiɗaɓo e Ooni. Caggal ɗuum o wonii laamɗo e laamɗo to Ife, o waɗti heen laamu Ooni. O ardii e o ardii mahngo laabi mawɗi Ife e dow yiɗde Ooni Ajagun, caggal ɗuum o sosi wuro Ayepe-Olode, ngo o wayli gila e ladde ɓuuɓnde, nde dogooɓe daabaaji kuutortonoo ko adii ɗuum.

Hesɗitinde Ife

Adelekan Olubuse I, Ooni 46ɓo Ife, rokki Omisore tiitoonde laamɗo Lowa, ɗum noon rokki mo doole mawɗe e semmbe e nder Ife . Ooni Ademiluyi Ajagun yiɗiino jokkondire laabi jokkondirɗe Ife e gure mawɗe koɗdiiɗe. Omisore toɗɗaama ngam ardaade fedde sukaaɓe waawɓe golle ummoriiɓe e nokkuuji Ife ceertuɗi ngam mahde laabi keewɗi hakkunde gure e nder gure ko wayi no laawol Ife-Ede, laawol Ife-Ondo, e laabi wurooji keewɗi, ɗi ngoni haa hannde e nder Ife. Golle makko e mahngo e innde makko addani mo teddungal e anndireede no Lowa nii.

Sosngo Ayepe-Olode

E nder mahngo makko to Ife, o yiyti ladde mawnde e nder ladde, o naamndii Ooni Ajagun yamiroore remde e leydi ndii. Omisore hokkaama yamiroore heɓde jeyi leydi mawndi, ndi ummorii ko e maayo Aaye haa e maayo Ahanran. Omisore ina rema geɗe leydi, ina addana ɗum jom en jawɗeele en yoɓooɓe mo njoɓdi ngam fiyde e remde e leydi mum. O mahii hoɗorde hoɗorde waɗnde e ɓalewol leɗɗe ina wiyee Epo-Igi e ɗemngal Yoruba . Ko huunde teskinnde no feewi haa yahooɓe rewooɓe, ina keewi wiyde nokku oo ko, Aba Elepo ; (wuro hut ina waɗi leɗɗe ɓaleeje). Wuro ngo mawni ko yaawi, wonti nokku njulaagu, ngu dañi remooɓe e dogooɓe ladde ummoriiɓe nokkuuji ko wayi no Oshun, Ondo, Igbomina, e Benin.

E naatgol kakawo e ndema kaalis e hitaande 1910–1920, Omisore fuɗɗii aawde leɗɗe kakawo keewɗe, ɗe ngaddi remooɓe ummoriiɓe gure Yoruba ceertuɗe. Ɗum kadi addani eliteeji Ife ɓurɗi heewde e leydi makko, ndi o rokki leydi. E hitaande 1927, o rokki geɗe leydi jom suudu makko, laamɗo biyeteeɗo Adesoji Aderemi (mo resndi ɓiyiiko debbo; Olapeju-yumma maayɗo Tejumade Alakija). Kadi pecce leydi ndokkaama ko laamɗo Adereti (baaba Ooni Okunade Sijuwade) ina heen mawɗo Adetipe maayɗo e caggal ɗuum, feccere leydi rokkaama e dow wellitaare mawniiko gorko, laamɗo Adewuyi Alausa (miñiiko mawɗo Ooni Aderemi).

Ñaawirde ngenndiire

Omisore wonnoo ko hooreejo Ñaawirde Toownde, ɗo o walli laamuuji koloñaal Angalteer ngam safrude luural hakkunde leyɗeele rewrude e politik laamu nguu . Laamu koloñaal Angalteer dartini Omisore e laamu e ñaawirdu fotde lebbi 3 e dow ɗaɓɓaande Ooni Ajagun. Ko o tuumaa koo ko « waasde tawtoreede batu nanondiral noddaango to Afin caggal luural hakkunde ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo ɓee » e ɓoornaade wutte keeriiɗo « e yeeso Ooni mo Ooni ƴettata salaare ».

Kapiteen WA Ross, jaagorgal koloñaal Angalteer to diiwaan Oyo, winndii ko fayti e Omisore laabi ɗiɗi e hitaande 1923 e hitaande 1925. E hitaande 1923, Ross siftinii Omisore ko nii :

Njawdi

E hitaande 1930, laamɗo Adesoji Aderemi ƴetti jappeere laamu, hono Ooni, Omisore waawi semmbinde doole mum ɓeydotooɗe. Omisore maayi ko e hitaande 1941. Hoɗorde makko keeriinde ina woni to Ogbon Oya, ina yahra e duuɓi 120 haa 135. Nde mahiraa ko e mbaadi mahdi Beresiil. Omisore ko baaba Oba Daawuda Olajide Omisore e mawniiko gorko politik Najeriya biyeteeɗo Iyiola Omisore, gonnooɗo cukko guwerneer e senateer diiwaan Osun .