Aketi
Aketi ko wuro e nder diiwaan Bas-Uele e nder leydi Konngo. Ko ɗoon woni jooɗorde leydi Aketi. Haa hitaande 2009 ina waɗi 38 588 neɗɗo.[1]
Aketi
Aketi woni ko e leydi Konngo DemokaraasiAketiAketi Nokku e nder leydi Konngo Demokaraasi Koolaaɗo kuuɓal: 2°44′ Fuɗnaange 23°45′ Fuɗnaange Lesdi Ndenndaandi Konngo Demokaraasi Lamorde Bas-Uele Lesdi Aketi Yimɓe (2009) • Fu 588 Waktu UTC+2 (waktu hakkundeejo Afrik) Wakati Am Ɗemngal ngenndi Lingala Ko woni e mum Tariya windugo Wuro ngo inniraa ko Port-Chaltin e yonta koloñaal caggal ofisee belsiknaajo biyeteeɗo Louis Napoléon Chaltin. Nde ƴetti innde mayre hannde ndee ko e hitaande 1971.[2] E nder kiris Konngo, Aketi wonnoo ko nokku ɗo won e hareeji mbaɗnoo e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, tawi ina njiyloo ɓaleeɓe hirnaange e almudɓe e rewɓe katolik en. Ko famɗi fof misioneer gooto Ameriknaajo waraa, almuɓɓe heewɓe piyi, rewɓe rewɓe mbaraama.[3] Wuro ngo yani e juuɗe konu laamu nguu e darorɗe lewru noowammbar 1964, Ameriknaaɓe sappo e ko ɓuri 130 Belsiknaaɓe nanngaaɓe ndartinaama.[4]
Hortol windugo Laabi Vicicongo ɗi Sosiyetee Kemikal Fere Kongo mahi ɗii, njoofi ko to Aketi. Nde ummorii ko Aketi fuɗnaange haa Komba, caggal ɗuum fuɗnaange rewrude e Likati haa Bondo. Caggal mum nde yaaji haa nde dogi fuɗnaange gila Komba rewrude e Buta e Isiro haa Mungbere.[5] Wuro ngo woni ko e maayo Itimbiri, ko maayo Konngo ngo laana ndiwoowa waawi yahde, ngo huutortenoo ngam nawde marsandiis feewde Kinshasa [6] Itimbiri ina waawi yahde e laanaaji Konngo ko ina wona feccere e hitaande tan. Heen sahaaji kadi laanaaji tokoosi ina ƴetta kaɓirɗe ummoraade Aketi ina njippoo Bumba to maayo Konngo, ɗo ɗe ndarnetee e laanaaji Konngo mawɗi ɗii. Heen sahaaji jolngo ina dartina haa laaɓi.[7]
Puɗɗagol hitaande 1970, golle puɗɗii e taƴre ummoraade Aketi haa Bumba to maayo Konngo, mbele geɗe ummoriiɗe e diiwaan Uele ina mbaawi nawde ɗum en to bannge barkeeji maayo Konngo, tawa ina reena jolngo to Port Chaltin to Aketi. Ndee feccere udditaa ko e hitaande 1975 to Aketi, nde addani ndeen wuro waasde hujBold textja mum mawɗo gonɗo.[8] E laamu hooreejo leydi Mobutu Sese Seko (1965-1997), laawol laana njoorndi ngol ina yejjitee.[9] Lonngere cakkitiinde ummoraade Bumba fayde Aketi dogi ko e hitaande 2003.[8]
Aketi ina gollina e Aeroport Aketi.
Tuugnorgal