Akinola Maja

Akinola Maja

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɗuubi daygo	1888
Ɗoforde	Lagos
Date of death	1976
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje
Janngi to	University of Edinburgh
Member of political party	Egbe Omo Oduduwa

 

 From Wikidata

Mawɗo Akinola Maja Listen R ko doktoor Naajeeriya, jom njulaagu, balloowo e politik, ko o hooreejo fedde sukaaɓe Naajeeriya gila 1944 haa 1951. Caggal ɗuum o wonti hooreejo fedde Egbe Omo Oduduwa e hitaande 1953.

Mawɗo Maja ina joginoo tiitooɗe laamɗo Baba Eko ( Baaba Lagos e nder Yoruba ) e Jagunmolu Orile-Ijaiye.

Doktoor cafroowo e heblo makko, o heɓi bak makko e hitaande 1918 to duɗal jaaɓi haaɗtirde Edinburgh to Edinburgh, Ecosse, o woni e leydi Angalteer duuɓi tati garooji ɗii hade makko hootde to leydi Nijeer e hitaande 1921. O golliima seeɗa e laamu koloñaal hade makko naatde e golle keertiiɗe ngam sosde kilinik makko.

Ngendam

Akinola Maja jibinaa ko Sope Akinola Piirs . Baaba makko ina wiyee James Adaramaja Pearce ko kaɓirgal, yumma makko ko yeeyoowo mburu. Laawol Breadfruit ɓurngol lollude e nder wuro makko Lagos, inniraa ko noon sabu noddaango yumma makko. Pearce jeyaa ko e renndo Saro ƴellitiiɗo.

Baaba Maja maayi ko suka, o suɓaa ko ɓiɗɗo gooto ngam janngude no feewi e toppitaade heddiiɓe e galle caggal ɗuum. Yumma makko ina moofti kaalis keewɗo ngam neldude mo jaŋde caggal leydi. O ari Ecoppi ko juuti caggal ɗuum.

Kewu maantinɗo e nguurndam Maja waɗi ko e hitaande 1918, ɗo o seerti e leñol makko. Maja ina yahra yeeso e jaŋde, ina fotnoo rokkeede njeenaari ɓurndi moƴƴude e almuudo e nder kewu nguu . Almuɓɓe wondiiɓe makko e hoɓɓe njilluɓe ɓee ina kaawaa nde tawnoo almuudo ɓurɗo waawde jaŋde e nder hitaande ndee ko Najeriyaajo tigi, ina majjere e innde makko. Maja waɗaama ngam faddaade nde faculté oo tabitini wonde ko goonga o dañii njeenaari ndii e njeñtudi jaŋde makko. Nde o yiyi jaabawol bonngol ngol ɓaleejo heɓi njeenaari ndii e nder almudɓe makko, Maja felliti woppude innde makko janannde, o juuttini innde hakkundeere baaba makko Adaramaja, o waɗti ɗum Maja ngam lomtaade ɗum. O hunii kadi wonde hay gooto e iwdi makko jogoraani jogaade inɗe ɗe ngonaa Niiseer, aada mo worɓe galle Maja njokki haa hannde. [ ]

Nde o arti e ko wiyetee ndeen Kolonial Nijeer, Maja golliima e nder sarwiis laamu ko juuti. Nde tawnoo o weltaaki e golle ɗe ɗum rokki mo, o joofniri ko sosde nokku keeriiɗo to Lagos.

E hitaande 1933, Maja jeyaa ko e sosɓe Banke Ngenndiijo leydi Nijeer, kanko e T. A. Doherty, Olatunde Jonson e Hamzat Subair. Banke oo ko juɓɓule Afrik duumotooɗe, caggal ɗuum ƴelliti jokkondiral tiiɗngal e lannda politik Action Group . Won e sosɓe banke oo ɗo njokkondiri e Diɗɗal Sukaaɓe Ngenndiwal, caggal ɗuum ɓe cosi Service Press, bayyinoowo jaaynde Daily Service . Daily Service fuɗɗii golle mum ko no hunduko NYM. E nder duuɓi sappo ko adii jeytaare leydi Najeriya, Maja ina jeyaa e ko ɓuri heewde e golle njulaagu, tawi ina waɗi nafoore ceertunde. E fuɗɗoode kitaale 1950, o wondi e Sule Gbadamosi sosde fedde seraaji to Ikorodu . O woniino kadi gardiiɗo Sosiyetee ngenndiijo toppitiiɗo ko fayti e njulaagu e jawdi, mo fedde Action huutortoo ngam heɓde kaalis kampaañ.

Maja resndi ɗum ko mawɗo jaagorɗe biyeteeɗo Obasa Maja, ɓiy laamɗo debbo biyeteeɗo Orisadipe Obasa . Mawɗo Obasa Maja ko Erelu Kuti mo Lagos, tiitoonde laamɗo waɗnde mo yumma laamɗo laamɗo e ndeen laamu.

Maja ina joginoo ɓiɓɓe nayo. Majas'en ɗon jooɗi haa Garber Square, nder gootel nder cuuɗi arandeeji ɗin nder leydi Naajeeriya, nden boo jooɗorde maɓɓe ɗon nder njillu laabi Lagos ngam nafuuda maako nder taariiha. Ɓiyiiko, Doktoor Oladipo Maja ko doktoor ganndiraaɗo, baawɗo moƴƴere, sosɗo opitaal gite Maja, mo junngo mum moƴƴo ƴetti sarwisaaji safrooɓe gite mawɓe ngam waɗde opereeji ɗi ngalaa njoɓdi wonande wumɓe e waasɓe yiyde.