Akintunde Aduwo

Akintunde Aduwo (jibinaa ko 12 lewru juko hitaande 1938) ko cukko hooreejo konu leydi Naajeeriya, o woniino hooreejo konu leydi Naajeeriya gila 1980 haa 1983, kadi o laati guwerneer konu leydi Naajeeriya hirnaange gila lewru juko 1975 haa lewru ut 1975 Seneraal Murtaala Muhammadu.[1]

Duuɓi gadani

Akin Aduwo jibinaa ko ñalnde 12 lewru juko hitaande 1938 to Ode-Aye to Okitipupa, to diiwaan Ondo e nder laana ndiwoowa njulaagu ɗo o heɓi janngirde laana ndiwoowa njulaagu Angalteer (1958-1960) o janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde karallaagal Liverpool, Liverpool, Angalteer (1961-1962).[2]

E lewru noowammbar 1962 Aduwo naati e laana ndiwoowa leydi Najeriya, o wonti lietnaa. O toɗɗaa ko ofisee laana ndiwoowa, gardiiɗo Patrol Naval Fuɗnaange, ndeen ko o lietnaa o ƴetti laana ndiwoowa NNS Aanasa e hitaande 1964. Toɗɗagol makko goɗɗol ina jeyaa heen laamu gadano NNS Dorina, gardiiɗo gadano Naajeeriya to bannge ballal kaɓirɗe e gardiiɗo NNS Naajeeriya .[3] Wakkati konu lesdi Naajeeriya, Lietnaa Akin Aduwo ardii[4] NNS Ogoja. E nder wolde maayo nde addani Bonny yani e lewru sulyee 1967, o rewi e NNS Ibadan, nde o nanngi Biafra.[5]

Darnde mawnde

Muritala Muhammadu anndini Kapiteen Akin Aduwo toɗɗagol guwerneer e nder konngol mum gadanol ñalnde 30 lewru juko hitaande 1975.[6] Aduwo wonnoo ko Governor Militaire e nder leydi Hirnaange ko lewru wooturu tan, caggal ɗuum o waɗtaa to Komiseer Toowɗo leydi Najeriya to leydi Indiya.[7] Lomtii mo ko kolonel David Jemibewon.[8] Seneraal Olusegun Obasanjo wiyi Aduwo woppitaama e toɗɗagol mum guwerneer ngam hisnude mo e caɗeele Hirnaange "ɗe ndartini mo".[9]

Aduwo yahi janngirde to duɗal jaaɓi haaɗtirde ndeenka leydi Indiya, e hitaande 1977 o artiraa commodore, o toɗɗaa ofisee bayyinaango ardiiɗo laana ndiwoowa leydi Najeriya. O wonii e ndeeɗoo darnde haa o toɗɗaa hooreejo konu ndiyam ñalnde 15 abriil 1980 e laamu Shehu Shagari.[3] Ko o hooreejo konu ndiyam, Aduwo wayliti innde NNS Beecroft, nokkuure laana ndiwoowa nder nokkuure Apapa haa Lagos, o inniri NNS Olokun ɓaawo laamɗo geec, nder ko laarani ummaatoore diga inɗe wakkati koloñaal haa inɗe lesdi Naajeeriya.[10]

Caggal ɗuum golle

Caggal nde o woppi golle, Aduwo jokki e golle renndo. O laati hooreejo kawtal kawtal Yoruba, o tawtoraama batuuji ɗuuɗɗi nder kawtal mawɓe Yoruba. O golliima duuɓi keewɗi e nder leñol Yoruba, o joginoo tiitooɗe aristokraasi Oloye Obateru mo Aye e Oloye Taarelase mo Ile-Ife Koolol mbayliigu politik ngenndi.[13] O golliima e goomu logistik kawgel ngel.[14]

Tuugnorgal

1. "Dowlaaji Niiseer". Dowlaaji Aduna. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 28 lewru Mbooy 2010. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010.
2. "Aduwo Fiyi 71". Ñalnde kala ko jeytaare (Lagos). 6 lewru Juko 2009. Ƴeewtaa ko 16 lewru Mbooy 2010.
3. "Mawɓe konu laana ndiwoowa ɓennuɗo". Laana Naajeeriya. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010.
4. "BIAFRA WONAA E NAFAARE IGBO – GONNNDE HOOREEJO KOONU, AKIN ADUWO". Naange Naajeeriya. 10 suwee 2016. Ƴeewtaa ko 14 mars 2022.
5. Jooni noon Omoigui. "Baracks: Daartol caggal ɗeen inɗe - Feccere 5". Dawodu. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 28 lewru Mbooy 2010. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010.
6. Jooni noon Omoigui. "Muurtere konu ñalnde 29 sulyee 1975: Kuudetaa Gowon - Feccere 9". Dawodu. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010.
7. Duro onabule (22 juin 2007). "Hol no jooni, gonnooɗo hooreejo leydi Okikiete Obasanjo?". Naange ñalnde kala. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 29 abriil 2010. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mee 2010.
8. Maks Siyollun (2009). Nebam, politik e fitinaaji: Pinal kuudetaa konu leydi Nijeer (1966-1976). Muulngo Algora. p. 187. ISBN 978-0-87586-708-3.
9. Björn Beckman, Gbemisola Adeoti (2006). Hakkillaaji e ƴellitaare Afrik : fenaande e reentaade e nder politik Afrik. Zed Defte. p. 57. ISBN 1-84277-765-3.
10. Jooni noon Omoigui. "Baracks: Daartol caggal ɗeen inɗe - Feccere 7". Dawodu. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 15 lewru Mbooy 2010. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010. e http://hqwnc.org/nns-beecroft/, ƴettaa ko e lewru Suwee 2020.
11. Dapo falade e charles akinsete. "YAR'ADUA: Fedde ngootaagu Yoruba jeertinii e ŋakkeende doosɗe leydi". Jaaynde Naajeeriya. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 6 abriil 2010. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mee 2010.
12. AFRIIK MO OMS, limngal ɗiɗaɓal 1991, Raph Uwechue e woɗɓe feere, Defte Afrik ltd, ISBN 0-903274-17-5
13. "Laamu nguu inniri nulaaɓe to Confab ngam ƴellitde politik ngenndi". Dawodu. 16 feebariyee 2005.
14. Clifford Ndujihe (24 janvier 2005). "Koolol ngenndiwal: Ƴeewndorɗe e ajendaaji Yoruba". Gardiiɗo. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 lewru Mbooy 2010.