Amal Bayou

Amal Bayou

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Libiya
Ɗuubi daygo	1957
Date of death	24 Yarkomaa 2017
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje, activist, jannginoowo, microbiologist
Employer	University of Benghazi
Electoral district	Benghazi
Candidacy in election	2014 Libyan parliamentary election

 

 From Wikidata

Amal Bayou ( Arabic  ; c. 1957/1959 – 24 oktoobar 2017) ko ganndo ko faati e mikroo-biyoloji e politik Libi, gollinooɗo e suudu sarɗiiji gila 2014 haa o sankii e hitaande 2017. Bayou wonnoo ko daraniiɗo hakkeeji rewɓe e waylo renndo e nder leydi Libi, kadi ko "politreex popularly to be considered the...

Nguurndam

Amal Bayou jibinaa ko hakkunde 1957 e 1959. O heɓi doktoraa makko e ganndal mikroobiyoloji to duɗal jaaɓi haaɗtirde to Almaañ, o waɗii "duuɓi juutɗi" e nder leydi hee. Won ɗo Bayou arti Libi, wonti porfeseer mikroobiyoloji to duɗal jaaɓi haaɗtirde Bengasi e hitaande 1995 ; o woni e ndee ɗoo darnde haa o sankii e hitaande 2017.

E wooteeji parlemaa Libi 2014, Bayou suɓaama e nder suudu sarɗiiji Libi, ina lomtoo gooto e jooɗorɗe Benghazi ɗe rewɓe keɓtinaa . Bayou heɓi 14 086 woote, woni tataɓo ɓurɗo heewde wooteeji e nder wooteeji ɗii fof. Suudu sarɗiiji, jeyaandu e pelle ɗiɗi mawɗe e wolde ɗiɗmere Libi – haɓde e laamu nanondiral ngenndiwal – joginooɗo fuɗnaange Libi, hawri e wuro Benghazi. Bayou wonnoo ko daraniiɗo jogaade laamorgo de facto to Benghazi, nde tawnoo o wiyi wonde milisaaji nokkuuji ɗii maa ndeentu suudu sarɗiiji no ɓe ndewirta Diiso ngenndiijo mbayliigu e wolde hakkunde leyɗeele 2011 nii . Kono caggal nde ɓiyiiko gorko waraa e nder hare misilaaji e wuro ngoo e fuɗɗoode hitaande 2015, Bayou naati e heddiiɓe e suudu sarɗiiji ngam dogde to wuro porto fuɗnaange Tobruk .

Hiisaama wonde "yimɓe no feewi", Bayou wonnoo ko ƴaañoowo tiiɗɗo e njuɓɓudi laamu to Libi e laamu mum. Ko o luutndiiɗo Abdullah al-Thani, ɗaɓɓoowo gardiiɗo jaagorɗe leydi Libi, mo suudu sarɗiiji, o luulndii haalaaji ɗi o wiyi wonde ko kanko woni sabaabu warngo e hitaande 2015, o wiyi ko ɗum « farse e etaade ɓamtude [mo] ». Caggal ɗuum e hitaande 2015, nde al-Thani sakkitii depiteeji mum e suudu sarɗiiji sabu ɓeydagol ngonka leydi ndii, Bayou hollitii wonde laamu mum ina famɗi, ina wonnoo « ŋakkere », kadi ko o « jom doole ». O ñiŋi kadi Sadiq Al-Ghariani, mufti mawɗo leydi Libi, mo suudu sarɗiiji tuumi wallitde milisaaji lislaam e pelle ownooje ; Bayou hollitii wonde "parlemaa oo ronkataa ƴettude peeje kuuɓtodinɗe feewde e mufti oo".

E nder nguurndam makko fof, Bayou ina wallitnoo "eɓɓooji renndo e politik ceertuɗi", kadi ko o daraniiɗo jojjanɗe rewɓe e nder leydi ndii. Gooto e rewɓe 32 cuɓaaɓe e suudu sarɗiiji e hitaande 2014, Bayou wonnoo ko daraniiɗo joɗnde rewɓe e nder parlemaa, o wiyi : "Miɗo salinoo e fuɗɗoode naatgol limre rewɓe e wooteeji ngenndiiji. Kono jooni miɗo sikki ko ɗum huunde haannde. Libya emp is not so". O ñiŋi kadi ŋakkeende yahrude yeeso e hakkeeji rewɓe e nder leydi ndii caggal nde Libi, o wiyi wonde rewɓe ina njiytee haa jooni e « ɓiɗɓe leydi ɗiɗaɓere ». E hitaande 2015, o haali e batu ngu Goomu Parlemaa Orop yuɓɓini ngam hakkeeji rewɓe e potal rewɓe e worɓe, o yeewtidii e "caɗeele e fartaŋŋeeji e nder tawtoreede rewɓe e politik". Bayou kadi rokkii ballal e galleeji ɗi banndiraaɓe mum en mbaraa walla majji e nder wolde Libi, o wondi e sosɓe eɓɓaande sukaaɓe wiyeteende "Sukaaɓe Libi Benghazi".

Bayou maayi ko e rafi kanseer ñalnde 24 oktoobar 2017, o wirnaa ko e yanaande Hawari. Caggal nde o maayi, terɗe suudu sarɗiiji leydi ndii fof, mbaɗii heen ballal. Jaaynde wiyeteende Libya Herald winndi wonde maayde makko « ina usta [Suudu sarɗiiji] kampaañ tiiɗɗo, etaade ƴellitde nanondiral hakkunde pelle ceertuɗe, teeŋti noon hakkunde ɓeen ɓe ngoppaani suudu sarɗiiji nduu e ɓe naati heen ». No Bayou maayiri e laamu nii, woote gardagol leydi ina keewi noddireede ngam suɓaade lomto makko ; kono, sabu ngonka politik leydi Libi, anndaaka so tawii Goomu Toowngu Woote Ngenndiije ina waawi yuɓɓinde woote gardagol leydi ndii.