Amon Kotei

Nii Amon Kotei (24 mee 1915 – 17 oktoobar 2011) ko ganndo, pentoowo, jimoowo, wiɗtoowo, e naalanke nate. O ɓuri siftoreede e mawnineede ko kanko woni diisnondirɗo e mbaydi leydi Ganaa.[1] O jeyaa ko e naalankooɓe mawɓe leydi Ganaa.[2][3]

Nguurndam adanɗam Kotei jibinaa ko ñalnde 24 mee 1915, e nder wuro wiyeteengo Labadi, tawaango e nder diiwaan Ganaa biyeteeɗo Accra mawɗo. O jeyaa ko e leñol Ga.

Jaŋde e golle konu Kotei rokkaama bursi to duɗal Achimota, caggal ɗuum o heɓi bursi ngam janngude naalankaagal to duɗal jaaɓi haaɗtirde Londres to bannge binndol e naalankaagal tuggi 1949 haa 1952. E nder wolde adunaare ɗiɗmere, o golliima e konu keeriiɗo Afrik hirnaange, o golliima e diɗɗal kartogaraafi e Konu nguu ƴettude karte e peeje ngam soldateeɓe wonɓe e laabi yeeso.[4]

Darnde teeŋtunde Darnde makko ɓurnde teeŋtude ko sosde mbaydi ngenndi Ganaa ñalnde 4 marse 1957. Kotei yamiri ɗum ko laamu koloñaal Angalteer ngam lomtaade badge ɓooyɗo mo hollirta Kuɗol e lekki Palme ; maandeeji ɗiɗi kuutorteeɗi e nder koloniiji Afrik hirnaange Angalteer ɗii fof. Caggal nde o fuɗɗii waɗde feere, e dow yamiroore laamu nguu, koɗorɗe ɗee neldaa to duɗal jaaɓi haaɗtirde laamɗo debbo ngam jaɓeede.[5]

Koɗorɗe Ganaa, tawaaɗe e denndaangal koppi ɓataakeeji laamu, ina mbaɗi gartirgol, feccii ko e feccere nay, ko mbaydi ɓaleeri St. George’s Cross, rimɗinndi kaŋŋe.

Kotei maayi ko ñalnde 17 oktoobar 2011. Caggal nde o sankii, darnde makko e naalankaagal e heraldry Ganaa, parlemaa Ganaa jaɓi ɗum.[6][7]

Njeenaaje O rokkaama teddungal Dowlaaji Dentuɗi, Division Civil, sabu diisnondiral makko ngal o rokki mo ñalnde aset 7 mars 1997, e juuɗe hooreejo leydi ndii e oon sahaa, hono Jerry Rawlings.[8] O heɓi njeenaaje goɗɗe keewɗe.[9][10]

Tendinowo

"Amon Kotei, diisneteeɗo mbaydi leydi Ghana". Gana.com. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 29 lewru Mbooy 2012. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 Suwee 2012.
"Amon Kotei". Galle waktuuji.com. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 26 lewru feebariyee 2012. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 suwee 2012.
"La Diiso aadaaji ina teddina naalanke lolluɗo". Ganaama.com. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 30 lewru bowte 2023. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 suwee 2012.
http://blogs.afrik-golle.com/joseph/20/10/2011/fooftere-e-jam-amon-kotei/[jokkondiral maayngal duumingal]
"Goomu ngenndiijo ko faati e pinal". 23-07-2011. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 23-07-2011. Heɓtinaama ñalnde 28-04-2021.
« Parlemaa ina yetta Amon Kotei ». Ganaa hannde.com. 16 Duujal 2011. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 4 mars 2016. Heɓtinaama ñalnde 20 suwee 2012.
"Parlemaa Yoɓi Teddungal E Amon Kotei". Laamu Gana.gh. 14 Duujal 2011. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 3 marse 2016. Heɓtinaama ñalnde 20 suwee 2012.
"Duuɓi 95 Amon Kotei teddinaama". kabaruuji.blogspot.com. 19 Duujal 2010. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 28 noowammbar 2012. Heɓtinaama ñalnde 20 suwee 2012.
"Veep, Parlemaa ina yetta Amon Kotey | Waktuuji Ganaa". Waktuuji kesi.com.gh. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 31 oktoobar 2012. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 suwee 2012.
"Goomu ngenndiijo ko faati e pinal". Pinal Gana.goom.gh. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 27 Duujal 2016. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 Suwee 2012.