Banki Tanzaniya

Banke Tansani ( suwahili: Benki Kuu ya Tanzania ) ko banke mawnde nder Dental Tansani. Ko kañum halfinaa yaltinde kaalis ngenndi oo, hono shilling Tansani.

Banke oo sosaa ko e dow sariya banke Tansani 1965. Kono e hitaande 1995, laamu nguu felliti wonde banke mawɗo oo ina jogii golle keewɗe, ɗum noon ina haɗi paandaale mum goɗɗe. Ko ɗum waɗi laamu nguu yaltinii sariya banke Tansani mo hitaande 1995, rokki banke oo faandaare wootere e politik kaalis.

Ina ardii ɗum e yiilirde toppitiinde ko fayti e yimɓe sappo, heen nayo ko terɗe ex officio jogiiɗe goomuuji tati wasiyaaji baawɗi wallitde ɗum en. Banke oo ina ardii Guwerneer mum, ina wallita ɗum cukko guwerneeruuji tati to bannge Njuɓɓudi, Faggudu e politik kaalis e deeƴre kaalis.

Tariya

Banke Tansani ko parlemaa gadano Tansani ƴetti ɗum rewrude e sariya Banke Tansani mo hitaande 1965 caggal nde fedde kaalis Afrik fuɗnaange fusi e hitaande 1965.[1][2] Banke oo fuɗɗii golle mum ko ñalnde 14 lewru juko hitaande 1966, ko hooreejo leydi Tansani gadano, hono Mwalimu Julius Kambarage Nyerere, udditi ɗum.[3]

Bayyinaango Arusha

Ɗoon e ɗoon, caggal nde nde sosaa, bayyinaango Arusha bayyinaa, darnde aadaaji banke oo waylaa ngam waawde jogaade mbayliigu faggudu. Ɓooygol pottital e nder luumooji kaalis addani banke oo waylude darnde mum e faggudu. Caggal hitaande 1971 sariya jowitiiɗo e mbaylaandi e sariya jowitiiɗo e naatgol leydi ndii rokki banke oo huutoraade ɗeeɗoo peeje:[1]

• Feere kaalis e njoɓdi hitaandeere ina addana banke oo waawde jogaade doole e dow wellitaare, ko ɗum woni golle mawɗe baawɗe rokkude banke oo njuɓɓudi politik kaalis Feere mbaylaandi ngam ƴellitde kuutoragol mbaylaandi ngam reende nafooje ngenndiije e reende kaalis leydi ndii e ustaare

E ɓeydagol gure e nder yonta oo e jokkude ŋakkeende to bannge njoɓdi banke, sariya Banke Tansani waylaama e hitaande 1978 ngam rokkude banke oo doole ɓurɗe heewde. Sariya oo ƴetti golle peewnugol kaalis ummoraade e ministeer kaalis e peewnugol to banke.[1]

Liberalisaasiyoŋ

Caggal liberalisation faggudu e hitaande 1995 e yaawre inflation e devaluation e nder shilling, sariya Banke Tansani e hitaande 1995 ƴettaa ko laaɓtini faandaare adannde banke mawɗo oo ngam sosde nokku kaalis ngam tabitinde darnde coggu.[1]. ] Kuulal ngal ɓeydii laaɓtude e hitaande 2006, ko kañum woni kuulal laamiiɗo hannde wonande banke oo.[2]

Njuɓɓudi njuɓɓudi

Yiilirde toppitiinde golle

Banke Tansani ina jogii yiilirde toppitiinde ko fayti e yimɓe 10. Terɗe nay ko hooreejo leydi Tansani toɗɗii ɗum en. Ministeer kaalis e gardiiɗo jaagorɗe laamu nguu ina toɗɗii kadi tergal gooto e maɓɓe fof e nder yiilirde ndee.

Koolol ngol hannde ngol ina waɗi ko wayi no:[1]

• Goobnore, mo woni hooreejo jaayɗe
• Latu mawɓe gomnati, kuugal maɓɓe ɗon laara gomnati
• Wakilɗo Guwerneer, woni hooreejo fedde nde Cukko guwerneeruuji tati, ɗi Guwerneer toɗɗii darnde mum en Wakiiliijo ummoriiɗo e ministeer kaalis e peewnugol Ardiiɓe nayo ɓe ngonaa liggotooɓe Sekereteer to fedde ndedow jaayɗe ceede e jaayɗe
• 4 ardiiɓe mawɓe
• Winndannde yeesoJawre

Doggol guwerneeruuji Banke Tansani

Les ɗo, doggol guwerneeruuji joweeɗiɗi Banki Tansani ɗi guwerneeruuji jeeɗiɗi ɓooyɗi e guwerneer gooto jooɗiiɗo:

1. Edwin Mtei - 1966 haa 1974
2. Charles Nyirabu - 1974 haa 1989
3. Gilman Rutihinda - 1989 haa 1993
4. Idris Rashidi - 1993 haa 1998
5. Daudi Ballali - 1998 haa 8 lewru 1 2008
6. Benno Ndulu - 8 lewru arande 2008 haa 7 lewru arende 2018
7. Florens Luoga - 8 lewru 1 2018 haa 7 lewru 2 2023
8. Emmanuel Tutuba - 7 lewru 1 2023 haa jooni

Reso branche

  Banke oo woni ko e wuro wiyeteengo Dar es Salaam e nder ɓernde diiwaan kaalis wuro ngoo, ina jogii kadi ɗeeɗoo cafrirɗe 6 e nder gure ɗee :

1. Arusha
2. Mbeya
3. Mwanza
4. Zanzibar
5. Dodoma
6. Mtwara

Catal cakkitiingal ngal udditaa ko to Mtwara sabu ɓeydagol faggudu ko ɓooyaani e nder diiwanuuji fuɗnaange ɗii.[1]

Naatgol kaalis

Banke oo ina golloo e ƴellitde politik naatgol kaalis, kadi ko tergal mawngal e nder fedde wiyeteende Alliance pour l’inclusion financière.Kadi ina jeyaa e juɓɓule 17 asliije toppitiiɗe waɗde alkule ngenndiije keertiiɗe ngam naatgol kaalis e nder bayyinaango Maya[1] e nder batu politik winndereewu 2011 yuɓɓinaangu to Meksik.

E hitaande 2016, guwerneer banki oo, hono porfeseer Benno Ndulu, hesɗitinii alkule banki oo, nde o udditi njuɓɓudi naatgol kaalis leydi ndii (NFIF),2016-2020. Faandaare ndee ko ustude limoore galleeji vurzi waawde wonde sabu ŋakkeende ngalu ngu dartaaki, ŋakkeende hoolaare e ustude hoore mum e nder 28,2 e nder teemedere jooni.[1]

Heblo e ƴellitaare ganndal jokkondirnde

Banke oo ina jogii kadi duɗal mum janngirgal to Mwanza.[1]

Wolde do goɗɗo

Banke Tansani ina jeyaa e ko addani ɗum waɗde ƴeewndo (audit) e konte mum caggal leydi. Fotde 133 miliyaar TSh njiytaama ina majji e hitaande 2005 e yoɓde sikkitaare. Ko ɗum waɗi hooreejo leydi Tansani riiwi guwerneer banke oo, hono D. T. S. Ballali, ñalnde 9 lewru Yarkomaa 2008. Porofesoor Benno Ndulu toɗɗaa ngam ƴettude ndeeɗoo darnde ñalnde heen.[1]

Ƴeew kadi

 

• Shilling lesdi Tanzani
• Fedde Tansaaniya
• Linjiila bankooɓe nder Tansaaniya
• Lisi bankooɓe central Afrik
• Lisi bankooji central

Tuugnorgal

Mason, Pool R.; Pattillo, Katariin (2004-11-30). "Sariya Banke Tansani | AACB".

"Banke Tansani: Ko faati e Banke - Daartol Banke Tansani".

Ndulu, B. J.; Mutalemwa, Charles K. (2002-01-01).

"Banke Tansani - Dañal Afrik Tansani".

"Kuule/Laabi Banke mawɗo".

"Banke Tansani: Ko faati e Banke - Yiilirde Ngenndiire".

"Banke Tansani: Ko faati e Banke - Gonnooɗo guwerneer Banke Tansani e cukko guwerneer".

Lindi, FLORENS MUGARULA e nder...

Naatgol, Fedde ngam Kaalis.

"Tansani: Banke mawɗo udditii eɓɓaande naatgol kaalis".

"Duɗal janngirde Banke Tansani, Mwanza, Tansani | africazip.com".

"Tansani e nder njulaagu banke".

Wurooji wurooji

• Web site official Archived
• Bank of Tanzania Act 1995 Archived 2007-06-10 at the