Bicycle

Welo, ina wiyee kadi welo pedal, welo, push-bike walla welo, ko oto baawɗo huutoreede walla ballitooɗo mooftirgel, mo pedal gootol yahrata, mo taƴe ɗiɗi njokkondiri e kaɓirgal, gooto caggal goɗɗo oo. Dogoowo welo wiyetee ko welo-welo, walla welo-welo.

Bisikleeji puɗɗii ko e teeminannde 19ɓiire to Orop. E fuɗɗoode teeminannde 21ɓiire ina waɗi ko ina ɓura miliyaaruuji 1 welo.[1][2][3] Basket ina heewi ko ɓuri otooji.[4][5][6] Bisikleeji ko kaɓirɗe ɓurɗe teeŋtude e yah-ngartaa e nder diiwanuuji keewɗi. Eɗe ndokka kadi mbaadi fijirde ɓurnde lollude, kadi ɗe mbaylaama ngam huutoraade ɗum en no pijirlooji sukaaɓe nii. Bisikleeji ina kuutoree ngam fitinaaji, kuutorɗe konu e polis, kuutorɗe kuutorɗe, dogdu welooji, e dogdu naalankaagal.

Sifaa e mbaydi teskinndi e welo-welo tippudi walla "kisal", waylaaki seeɗa gila e mbaydi adanndi ndi kaɓirɗe njiylotoo ko hedde hitaande 1885.[7][8][9] Kono tan, defte keewɗe moƴƴinaama, haa teeŋti noon gila e gargol kaɓirɗe jamaanu e diisnondiral ballitoowal ordinateer. Ɗii addii ɓeydagol diidi keertiiɗi ngam sifaaji keewɗi e werlaaji. E teeminannde 21ɓiire, welooji kuutortooɗi kuuraa ina keewi huutoreede.

Tippudi welo ngoo waɗii batte keewɗe e renndo, to bannge pinal e yahrude yeeso e laabi gollorɗi hannde. Ko heewi e geɗe baɗnooɗe darnde mawnde e ƴellitaare oto oo, ko adii fof ko ngam huutoraade e nder werlaa, ina jeyaa heen : jolɗe balle, jolɗe pneumatik, jolɗe jolɗe e caɗeele, e jolɗe jolɗe e jolɗe tension.[10]