Biyoloji rewɓe

feminist biology

Subclass of	feminism, biology

 

 From Wikidata

Biyoloji rewɓe ko laawol biyoloji jowitiingol e batte nafooje jinnaaɓe, ittugol mbaydiiji jinnaaɓe, e faamde darnde nafooje renndo kuuɓtodinɗe e nder wiɗtooji e golle biyoloji. Biyoloji rewɓe sosaa ko, e nder woɗɓe, Ruth Bleier mo Duɗal Jaaɓihaaɗtirde Wisconsin–Madison (mo winndi deftere 1984 wiyeteende Ganndal e Jinnaaɗo: Ƴeewndo Biyoloji e Miijooji mum e Rewɓe, kadi ko kanko addani duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal rokkude fedde biyoloji rewɓe). Ina fadi ɓeydude biyoloji e naatde e teskuyaaji rewɓe e geɗe ceertuɗe gila e laabi biyoloji cellal e suɓagol jinnaaɓe haa e ƴeewtaade maanaa kelme ko wayi no "jinnaaɓe" e "jinnaaɓe" . E nder ɗuum, fannu oo ina yaaji, ina jokkondiri e filosofiiji baɗɗiiɗi e golle biyoloji e golle rewɓe (ƴeew kadi filosofi ganndal rewɓe ). Ɗee miijooji ina mbaɗa biyoloji feminist en muulngo e luurondirngo e hoore mum, haa teeŋti noon so tawii ko e geɗe determinism biyoloji, ɗo kelme sifotooɗe jinnaaɓe worɓe e rewɓe ngoni e nder mum en, walla postmodernism ɓurɗo toowde, ɗo ɓanndu ɓuri yiyeede ko no mahdi renndo nii. Hay so tawii miijooji ina ngoodi gila e determinist en haa e postmodernist en, kono, annduɓe biyoloji, feministe en, e annduɓe biyoloji feministe en, ɓe nganndu-ɗaa ko kamɓe fof, ɓe mbiyata ko nafoore huutoraade miijooji feminist en e golle e laabi biyoloji.

Darndeeji

Donna J. Haraway, annduɗo ko faati e nguurndam e ko faati e kullon ladde (primatologie) ummoriiɗo e duɗal jaaɓi-haaɗtirde Kaliforni, waɗii ñiŋooje worɓe e hitaande 1989 ko faati e janngugol iftinirgol aadee e aadaaji mum e nder ganndal kullon ladde, tawi ina hollita ŋakkeende hakkille e nder kullon ladde rewɓe. Haraway wallitii e yiytude jikkuuji mawɗi e nder pelle primateeji ko faati e suɓagol jom suudu, e jokkondiral hakkunde debbo e debbo ummoriiɗo e ƴeewde primateeji rewɓe, o siftinii batte rewɓe nde o janngi primateeji rewɓe e nder nafoore mum en.

Ko noon kadi, annduɓe cellal rewɓe e nder fedde janngugol nguurndam e jinnaaɓe, ñiŋii androcentrism e nder janngugol jikkuuji hakkunde jinnaaɓe e "arde ƴeewde ñiŋooje rewɓe no [ɓe] mbaɗata kala jarribo." Ɓe ciftinii mbaydi kuuɓtodinndi sifaa biyoloji "active" jokkondirɗo e gamete spermatozoïde e sifaa "passive" e ovum, ɓe nanndini sifaa oo e jaambaaro arketiip jokkondirɗo e caɗeele keewɗe hade mum yiytude galle mum static, debbo. Fedde nde ñiŋii dictionnaire kuutorteeɗo e janngugol biyoloji e defte janngirɗe, wiyi wonde sifaaji ɓurɗi waawde huutoreede e riskuuji e ovum (hono nguurndam mum e hoore mum e whittling 2 miliyoŋaaji oosit ) ina njaltinee ngam safrude daartol pattern.