Cesar Adib Majul
Cesar Adib Majul (21 oktoobar 1923 - 11 oktoobar 2003) ko daartoowo Filipiin[1] ɓurɗo anndeede e golle makko e daartol lislaam e nder leydi Filipiin, e nguurndam Apolinario Mabini.[2]
Majul jibinaa ko to Aparri, Cagayan, to duuɗe Filipiin, yumma mum ko Ibanag, baaba mum ko Kerecee’en Ortodoks Siri. O janngi ko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin e to duɗal jaaɓi haaɗtirde Cornell.[3]
Jaangirde
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]O janngi jaŋde makko leslesre e hakkundeere to duɗal jaaɓi haaɗtirde De La Salle. E gargol wolde adunaare ɗiɗmere, o woppi jaŋde makko, o naati tan ko e duɗal jaaɓi haaɗtirde caggal wolde ndee. E hitaande 1947, o heɓi dipolom makko Baccalauréat to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin-Diliman e caggal ɗuum, o heɓi dipolom makko Master e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal, duuɓi jeegom caggal ɗuum (e hitaande 1953). Wasiya makko e binndol makko ko Doktoor Ricardo Pascual, gooto e filosof en mawɓe Filipiin. E hitaande 1957, o yahi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Cornell ngam heɓde doktoraa makko.
Kugal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Tuggi 1961 haa 1966, Majul wonnoo ko gardiiɗo duɗal jaaɓi haaɗtirde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin, e gardiiɗo duɗal jaaɓi haaɗtirde naalankaagal e gannde tuggi 1969 haa 1971.
Majul janngi, winndi ko fayti e leñol Moro[4] e daartol lislaam to leydi Filipiin.[5] O walli gardiiɗo rewolison Moro garoowo Nur Misuari ngam wontude jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin.
E hitaande 1973, Maul yaltini deftere mum teskinnde, Juulɓe e nder leydi Filipiin, nde hiisaama ko binndol laaɓtungol e dow ndeeɗoo toɓɓere.[6]
O naati lislaam ko e mawngu makko, caggal ɗuum o hoɗi to Amerik. O maayi ko e kanseer mboros ñalnde aset 11 oktoobar 2003 to galle makko to San Pablo, Kaliforni.
Njeenaaje
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ndee feccere siftoraani hay lowre wootere. Tiiɗno wallu moƴƴinde ndee feccere e ɓeydude citations e iwdiiji koolniiɗi. Kaɓirɗe ɗe ngalaa iwdi ina mbaawi luulndaade e ittude. (Noowammbar 2017) (Janngu no e hol nde ittata ndee mesaas)
O heɓi njeenaari ndonaandi Republique ngam « darnde makko ɓurnde maantinde e binndol daartol » e nder yontaaji tuggi 1 mee 1960 haa 30 abriil 1961, kam e njeenaari adanndi e kawgel nguurndam Apolinario Mabini e hitaande 1964. O... heɓi kadi njeenaari ganndo tedduɗo e hitaande 1968 to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin.
Golle cuɓaaɗe
Julɓe nder lesdi Filipiin, Jaami'aare lesdi Filipiin (1973, 1999) ISBN 971-542-188-1
Miijooji siyaas e doosɗe leydi Filipiin, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin (1957, 1999) ISBN 971-542-115-6
Apolinario Mabini: Goomu taariindi ngenndi, mbayliigu (1964)
Mabini e njiimaandi Filipiin, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Filipiin (1960)
Ƴeew kadi
Koɗki aarabeeɓe to leydi Filipiin
Lislaam e nder leydi Filipiin
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Wadi, Julkipli (2010). Tadem, Eduardo C. (moƴƴinoowo). "Naatgol - Lislaam e renndo Filipiin: Binndanɗe Sesaar Adib Majul" (PDF). Jannde Aasi. 46 (1-2). Wuro Quezon, Filipiin: Catal Asii, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Filipiin Diliman. ISSN 0004-4679.
Venerasion, Jaime B. (2013-06-06). "Siftorde Sesaar Adib Majul e Teodoro Agoncillo (Lowre Siistem Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Filipiin)". web- ɓooyɗo.dow.jaŋde.ph. Arsiif ko gila e asli mum ñalnde 12-09-2017. Heɓtinaa ko ñalnde 12/09/2017.
Aljunied, Seydu Muhdu Khayrudin; Aljunied, Khayrudin (2022). Sifaa Islaam e nder Asii fuɗnaange-rewo. Jaaynde jaaɓi-haaɗtirde Oxford. ISBN 978-0-19-751441-2.
Artil Daug (2012). Miijooji ummoraade e dow tulde: Binndanɗe e daartol Filipiin e goongaaji goɗɗi. Lulu.com. p. 111. ISBN 978-1-105-66059-7.
Leyon Ma. Guerrero (19 sulyee 2012). Filipino gadano: Nguurndam Jose Rizal keɓɗo njeenaari. Deftere Ɓiɗɗo. p. 400. Ɗemngal ISBN ngal 978-1-62309-293-1.
Donoso, Ishaq (2022). "Haalde iwdi lislaam e nder leydi Filipiin: Gila e laamɗo debbo Urduja haa e Alexander mawɗo". Jaaynde winndereere lislaam e nder Aasi. 2 (1): 1-14. Doi:10.1163/25899996-20221031. ISSN 2589-9988. S2CID 253130294.