Clare Daly

Clare Daly

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Irlannda
Innde	Clare
Innde ɓesngu	Daly
Ɗuubi daygo	11 Seeɗto 1968
Ɗoforde	Newbridge
Wolde	Inngilisjo
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje, peace activist
Position held	Teachta Dála, Teachta Dála, Teachta Dála, Member of the European Parliament
Janngi to	Dublin City University
Member of political party	Labour Party, Independents 4 Change, Socialist Party, United Left (Ireland)
Lenyol	Irish people
Laawol ngol laamu anndani	http://www.claredaly.ie

 

 From Wikidata

Clare Daly (jibinaa ko 16 abriil 1968) ko politikaajo Irlande, wonnooɗo tergal e Parlemaa Orop (MEP) ummoriiɗo Irlannda ngam diiwaan Dublin tuggi lewru sulyee 2019 haa lewru sulyee 2024. Ko o tergal Independents 4 Change, jokkondirɗo e The Left e nder Parlemaa Orop.

E kitaale 1980, Daly wonnoo ko tergal lannda Labour nde o woni suka, kono caggal ɗuum o riiwaa e wondude e terɗe goɗɗe caggal nde ɓe tuuma wonde ko ɓe Trotskyist en naatɓe e lannda hee e huutoraade peeje naatgol. O yahi haa o woni tergal sosngal « Militant Labour », caggal ɗuum o wayli innde makko e lannda Sosiyaalist en. E hitaande 1999 o toɗɗaa e Diisnondiral diiwaan Fingal, ko ɗoon o woni e golle duuɓi 12. Daly suɓaama ngam wonde TD lannda Sosiyaalist ngam diiwaan Dublin North e wooteeji gardagol leydi 2011.

Gila 2012, Daly ina joginoo jokkondiral politik tiiɗngal e Mick Wallace. Caggal nde lannda Sosiyaalist ñiŋi Wallace sabu mum waasde yoɓde njoɓdi, Daly yalti lannda kaa e lewru ut 2012, sosi fedde wiyeteende United Left.

Caggal nde o wonti depitee, Daly heɓi hakkillaaji winndere ndee sabu darnde makko e politik caggal leydi, haa teeŋti noon e Riisi. E siftinde hoore makko wonde ko o luulndiiɗo « militeeruuji UE », miijooji makko ina njeyaa e ko ɓuri teeŋtude e Orop, kono ko jaayɗe laamu toppitiiɗe ɗum en, to Riisi, Siin, Iraan, Siiri, e leyɗeele goɗɗe doolnuɗe. Daly dañii jooɗorde mum e wooteeji parlemaa Orop 2024. O woniino kanndidaa to Dublin Central e wooteeji gardagol leydi 2024 kono o woppitaa ko e limto 4ɓo.

Nguurndam e golle

Duuɓi gadani e jaŋde

Daly ko jeyaaɗo to wuro wiyeteengo Newbridge, to diiwaan Kildare. Baaba makko, hono Kevin Daly, ko kolonel e nder konu Irlande, ɗo o wonnoo gardiiɗo Signal. Ko o ateyist, miñiiko e kaaw makko ko almuɓɓe katolik en. Daly janngii ko fayti e hiisa to duɗal jaaɓi haaɗtirde Dublin City (DCU). O suɓaama laabi ɗiɗi hooreejo fedde janngooɓe, o woniino hooreejo fedde janngooɓe tuggi 1988 haa 1990, o woniino kadi e nder dingiral janngooɓe, o woniino kampaañ ngam hakkeeji e humpitooji rewɓe. Nde o yalti duɗal jaaɓi haaɗtirde o ƴetti golle e nder fedde catering Aer Lingus e njoɓdi seeɗa, o wonti gardiiɗo duɗal SIPTU to Aeroport Dublin.

Fuɗɗoode golle politik

Daly fuɗɗii naatde e lannda Labour, ɗo o suɓaa e Goomu Njuɓɓudi lannda kaa, o woni wakiliijo sukaaɓe. O woniino tergal lannda Labour's Militant Tendency, o riiwaa e lannda kaa e hitaande 1989 e wondude e Joe Higgins e woɗɓe wallitooɓe lannda kaa caggal nde ɓe tuuma wonde ko ɓe Trotskyist en naatɓe e lannda kaa e huutoraade peeje naatgol. E fuɗɗoode ɓe mbiyatnoo koye maɓɓe Militant Labour, e hitaande 1996 ɓe cosi lannda Sosiyaalist.

Depitee diiwaan (1999 haa 2011)

Daly suɓaama e nokku Swords e wooteeji diiwaan Fingal e hitaande 1999. O suɓaama kadi e wooteeji diiwaanuuji 2004 e wooteeji diiwaanuuji 2009, o woni hooreejo wooteeji ɗii e ɗiin sahaaji ɗiɗi fof.

E hitaande 2003, Daly sokaama lewru, kanko e yimɓe 21 woɗɓe jeyaaɓe e kampaañ haɓaade njoɓdi binnditagol, sabu mum bonnude yamiroore Ñaawirde Toownde haɗde seppooji baɗnooɗi e haɗde politik diisnondiral ngal yoɓaani njoɓdi binnditagol. e hitaande 2011, o hollitii wonde o winndittaaki ngam yoɓde njoɓdi galle kesiri addiraandi e nder bidsee cakkitiiɗo oo, o wiyi ɗum « ina ñaawee », o wiyi Phil Hogan, jaagorde toppitiinde ɗum, to Dáil : « a waawaa addude mo woni kala e ñaawirdu ». Ko kanko wonnoo yuɓɓinoowo kampaañ ñaawoore haɓaade ndiyam to Swords e hitaande 2014.

O adii daraade ngam heɓde jooɗorde e nder Dáil Éireann e woote gardagol leydi 1997, o heɓi 7,2% e oon sahaa e 8,2% e woote gardagol leydi Dublin North e hitaande 1998. E woote gardagol leydi 2002 o heɓi 5 501 woote (12,5%), tawi o dañii jooɗorde seeɗa. E woote gardagol leydi 2007 o heɓi 9% e woote ɗee.

E lewru Yarkomaa 2013, Daly nanngaa caggal nde ƴetti laawol ngol rewaani laawol, tawi ina tuuma yahde ina yara . Daly jaɓii wonde o ñaamii wiski ngulɗo, kono ƴeewndo urine hollitii wonde o woni ko e les keerol alkol ngol sariya yamiri ngam yahde.[40] E hitaande 2016, wiɗto waɗaango e Komisariyaa Ombudsman Garda Síochána hollitii wonde defte nanngugol Daly ɗee njaltinaama e mbaadi ndi yamiraaka, tee hakke Daly e sirlu mum ƴaañii.

Caggal njanngu Pari e lewru noowammbar 2015, Daly ñiŋii yiɗde Simon Coveney neldude konu Irlannda to Mali ngam newnude konu Farayse waɗtude hakkillaaji mum en e kisal nder leydi, o wiyi laamu nguu ina jogii « firo ɓuuɓngo, ngo alaa ko waawi heen wonde so wonaa wonde leydi ndi alaa ko woni e mum ». Daly wiyi "Reference waɗii ko Farayse ɓuri moƴƴude e Farayse ina jogii hakke daranaade ɓiɓɓe leydi mum. Haalaaji luurondirɗi laaɓtuɗi mbaɗaama nde Riisi waɗi golle bonɗe ɗe Riisi waɗi e bommbooji Siri ngam jaabaade njanguuji e Riisi. Hirnaange wiyi Riisi fotaani waɗde ɗuum sabu ko citizens is correct for Russia kadi Farayse". Coveney tuumi Daly wonde ina yiɗi ruttaade e warngooji ɗii, fawaade e Farayse e hoore mum e leyɗe Orop goɗɗe. Coveney wiyi : "Eɓɓaande e nder ndeeɗoo suudu wonde eɗen poti ƴeewtaade koye men ngam aybinde ko waɗi e laabi Pari koo, ko huunde nde fotaani. Farayse ina jogii fartaŋŋe daranaade hoore mum".

E lewru desaambar 2015, Daly wondude e TDs jeyaaɓe e leydi ndii, hono Mick Wallace e Maureen O’Sullivan, gooto e maɓɓe fof ƴettii ɗaɓɓaande ngam yoɓde 5 000 € ngam ñaawde gorko gooto jahroowo e duuɓi 23, ñaawaaɗo e dow sariyaaji ownugol to Ñaawirde Toownde Keeriinde to Dublin, tuumaaɗo wonde tergal e Army Propublican I.

E woote gardagol leydi 2016, o dariima e kanndidaa 4 Change to diiwaan Dublin Fingal, o suɓaa.

E hitaande 2018 Daly e Wallace e Maureen O’Sullivan e Catherine Connolly njahii njillu to Damas, Maaloula e Alep to Siri. Nde o woni toon ndee, Clare Daly wiyi « [Sirinaaɓe] ina cikka ko kamɓe ngoni ƴaañiiɓe ko adii fof e naatgol Israayiil, Sawuud, Amerik e Turki ». O wiyi Irlannda ina foti daranaade geɗe hakkunde leyɗeele, tee ina foti haɗde konu Amerik huutoraade Aeroport Shannon, sibu « ko ɗum addani Afganistaan, e Iraak, e denndaangal mooliiɓe ummoriiɓe toon ». E nder njillu nguu, Daly yilliima nokkuuji gonɗi e les njiimaandi laamu Asad, ina jeyaa heen Kampaañ Yarmouk to Damas e wuro Aleppo. Daly ardinoo ko e saraaji Yarmouk ko terɗe fedde wiyeteende « Front populaire pour la libération de Palestine – Commandement général » (PFLP-GC), fedde jokkondirnde e Asad, nde UE toɗɗii fedde ownooɓe. E nder konngol Dáil caggal yahdu nduu, Daly hollitii wonde ɓe njokkondirii e jom jawdi en, hono Fares Al-Shehabi, gardiiɗo suudu njulaagu Aleppo, mo UE wonnoo e kuuge mum e oon sahaa ngam ballal mum e laamu Assad.[45] Daly noddii caggal ɗuum e nder Dáil yo Al-Shehabi rokke wiisa ngam yahde Irlande, o siftini ɗum ko juulɗo sunnit, jom njulaagu sekulaar, baawɗo haalde ko fayti e hare Siri.

Tergal Parlemaa Orop (2019 haa 2024)

E wooteeji parlemaa Orop 2019, o suɓaama e diiwaan Dublin. O heɓi 42 305 woote gadane (11,6%), o heɓi jooɗorde tataɓere. Jaaynde Times, e oon hitaande, siftinii Daly wonde « ina jeyaa e terɗe Irlannda ɓurɗe heewde golle e nder parlemaa Orop e ndeeɗoo daawal ».

Jaaynde Irish Times habrii e lewru abriil 2022 wonde, caggal nde ɓe ngonti depiteeji, Daly e Wallace ndokkaama darnde toownde e nder jaayɗe dowlaaji doolnuɗi ko wayi no Riisi, Siin, Iraan e Siri. Ciimtol ngol wiyi « ɓe kollitaama ko ɓe yimɓe winndereyankooɓe teeŋtuɓe, tabitinɓe darnde laamu ». Daly ɓuriino heewde e binndanɗe jeewte ɗemngal Sinuwaa, ko ɓuri heewde e yimɓe Irlande, rewi heen ko Wallace.

Jaaynde Irish Times habrii e lewru abriil 2022 wonde, caggal nde ɓe ngonti depiteeji, Daly e Wallace ndokkaama darnde toownde e nder jaayɗe dowlaaji doolnuɗi ko wayi no Riisi, Siin, Iraan e Siri. Ciimtol ngol wiyi « ɓe kollitaama ko ɓe yimɓe winndereyankooɓe teeŋtuɓe, tabitinɓe darnde laamu ». Daly ɓuriino heewde e binndanɗe jeewte ɗemngal Sinuwaa, ko ɓuri heewde e yimɓe Irlande, rewi heen ko Wallace.

E wooteeji parlemaa Orop 2024, o jaɓaama e yimɓe mawɓe, hono Susan Sarandon e Annie Lennox. O dañii jooɗorde makko e ndeeɗoo woote, tawi ko 26 855 (7,1%) woote ɓurɗe yiɗeede. Caggal nde o fooli, Daly winndi e X : "Miɗo teddinii waawde huutoraade ndee ɗoo lowre ngam wonde daande doole ngam jam, haɓaade militeer en e jojjanɗe aadee. Ngalɗoo njeñtudi wonaa jaɓde ɗeen miijooji. Ko seedantaagal nafoore e yettaade golle ɗe min mbaɗi ɗee, wonde sosngo ngoo yalti ko e oon sahaa tan platform ngam yuɓɓinde form ndeen fedde ina yahra yeeso e nder renndooji, e nokkuuji golle, e nder duɗe jaaɓi haaɗtirde e nder Orop fof. Nde o yaltata nokku limngal, o nanngaama e kamera omo salii yeewtidde e RTÉ, o wiyi jaayndiyanke oo : "A yiɗaa haaldude e am fotde duuɓi joy, ɗum noon mi yiɗaa haaldude e maa."

Nepotism e tuumeede ƴaañde

E lewru Duujal 2019, jaaynde wiyeteende The Times hollitii wonde Daly toɗɗiima gonnooɗo jom suudu mum, hono Michael Murphy, yo won balloowo parlemaa Orop. Kuule nder Parlemaa Orop ina kaɗi golloraade « jom suudu walla jom suudu dariiɗo mo wonaa dewgal ». Daly ko adii ɗuum ina gollina ɓiy banndi mum depitee Mick Wallace. E lewru suwee 2020, gonnooɗo balloowo parlemaa Daly, gollodiiɗo e makko ko ina ɓura duuɓi jeeɗiɗi, kadi ko kañum wonnoo gardiiɗo suɓngooji makko e wooteeji gardagol leydi 2016, tuumi mo wonde o tooñaani ɗum, tee o « hormaaki hakkeeji gollotooɓe ».

Njillu to gardiiɗo Doole Mobilisaasiyoŋ Leñol

Daly e nder yeewtere mum e nder wideyoo mo Doole Mobilisation Populaire yaltini

E lewru abriil 2021, Daly e Wallace noddiraa ko "hersiniiɗi Irlande" e juuɗe Malcolm Byrne mo Fianna Fáil caggal nde depiteeji ɗiɗo ɗii njahi Irak e njillu to gardiiɗo Doole Mobilisaasiyoŋ Yimɓe (ina wiyee Hashed al-Shaabi e ɗemngal Arab), fedde militeeruuji Iraaknaaɓe jogiiɓe ballal laamu Iraan bonanndeeji wolde.

Daly yeewtidaama e kamera, o yetti golle PMF, o wiyi « ina jokki e sariyaaji winndereeji » ko wayi no « Amerik e leyɗeele Orop keewɗe ». Ndeen yeewtere ndee huutoraama e wideyoo promotionnel mo fedde ndee waɗi. Byrne wiyi wonde PMF « luulndiima gaynaako en haa maayde mum en » tee Daly e Wallace njaɓii « huutoraade koye mum en ngam waɗde kuutorɗe propagande ». Caggal ciimtol Human Rights Watch 2024 ngol holliti wonde milisaaji ɗii ina njeyaa e warngooji baɗnooɗi e warngooji baɗnooɗi e nder leydi ndii, e warngooji baɗnooɗi e yimɓe LGBTQ+, Daly daranii ko o haali e hitaande 2021, o salii ciimtol ngol, o wiyi ko « fenaande timmunde ».

Caggal nde o arti e Irak, Daly wiyi ko ɓuri teeŋtude e politikaaji Irak ko yaltude konu Amerik. O wiyi wonde, nde tawnoo parlemaa Iraak suɓiima yo konu Amerik yaltu, konu Amerik ko "doole keɓtinaaɗe, ɗum noon e oon fannu ko kamɓe ngoni pijirlooji nuunɗuɗi. E nder sariyaaji winndereeji ko kamɓe ngoni paandaale laawɗuɗe".

Riisi e Ukrain

Daly ina jokki e wootde ngam salaade kuule ɗe Vladimir Putin ƴetti ngam haɓaade leydi Riisi. O wiyi wonde, hay so tawii o wallittaaki Vladimir Putin, ko o « luulndiiɗo mo yaafnaaki, mo alaa ko woni e mum so wonaa njiyaagu Riisi, ngu doolni, ngu naftortoo tan ko kompleks militeer-industriyel ». Kilip gooto e konngol parlemaa Orop ngol Daly haali, yaltinaama e jaayɗe laamu Riisi biyeteeɗe Rossiya 1 e Channel One Russia, ɗo yeewtanoowo gooto e koɗo gooto mbiyi ko ɗum « seede wonde politikaaji hirnaange ina ngara e miijo Kremlin e njiimaandi Ukrain ». Ngam haalaaji makko ko faati e njiimaandi Riisi e Ukrain, sarwiis kisal Ukrain ɓeydii Daly e doggol yimɓe renndo ngo o miijii ko ina saakta kabaruuji e propagandeeji Riisi. Daly jaabtii ɗum, o tuumi laamu Ukraine « kampaañ fenaande ngam haɓaade yimɓe winndere ndee, ɓe caliima ƴettude peeje ».

E wiyde jaaynde The Irish Times, darnde Daly e Wallace e Riisi Putin, addani ɓe jokkere enɗam e terɗe goɗɗe fedde wiyeteende The Left to Parlemaa Orop. Wallace e Daly mbaɗii waylooji e innde Left, ngam yiɗde « ndiyam » kuule luulndiiɗe Riisi. Ɓe njiɗi ko ittude bayyinaango wonde wiɗto ngo leydi Hollande ardii hollitii wonde konu leydi Riisi rokki misilaaji ɗi njippini e laana ndiwoowa Malaysia Airlines Flight 17, tawi ko 298 siwil maayi heen.

Daly wiyi wonde njiimaandi Riisi e Kirime gila 2014 « ina jogii ballal laaɓtungal e ko ɓuri heewde e yimɓe leydi ndii ». E lewru Yarkomaa 2022, Daly siftinii mahngo konu Riisi e keerol Ukrain wonde « ina laaɓti ko reentaade » , o wiyi « alaa ko holliti wonde Riisi ina jogii yiɗde haɓde e Ukrain, ɗum nafataa ɓe ». E nder kulol njiimaandi, Daly ina jeyaa e 52 depitee wootnooɓe ngam salaade rokkude Ukrain ñamaale 1,2 miliyaar €, tawi 598 depitee ina njaɓa.

Ñalnde 2 marse 2022, Daly jeyaa ko e depiteeji 13 wootnooɗi ngam salaade kuulal ngam ñiŋde njiimaandi Riisi e Ukrain. O ñiŋaama e juuɗe wootooɓe e woɗɓe to leydi Irlande. Daly wiyi caggal ɗuum wonde o saliima njiimaandi Riisi kono o wootii kuulal ngal sabu ngal hollitii kadi ballal mum e OTAN, o wiyi kadi yo kaɓirɗe neldee to Ukrain. Daly wiyi "kuulal ngal Riisi ƴetti ngam woppude dipolomasi e naatde e Ukrain ina luurdi e sariyaaji winndereeji. Ko hooreejo leydi Vladimir Putin tan jogori waɗde ɗum". O tuumi kadi OTAN « ina ustoo nokku oo e nder duuɓi sappo jawtuɗi ɗii ».

Daly saliima kuuge pawaaɗe e leydi Riisi ngam haɓde e leydi Ukraine. O wiyi « yimɓe Orop » maa njoɓ kuuge ɗee, tee « hay nguurndam Ukrain gooto hisnataa ». Daly ɓeydi heen wonde UE e kompleks militeer-industriyel ina « ɓuuɓna » « hare kuuɓtodinnde » e Riisi. Caggal ɗuum o tuumi Hirnaange ina rokka Ukraine kaɓirɗe « ngam jokkude hare ndee ».

E lewru Yarkomaa 2023, Daly wooti ngam salaade sosde ñaawirde ngam yuurnitaade ardorde leydi Riisi sabu bonanndeeji baɗnooɗi e Ukraine. Daly kadi wooti ngam salaade kuulal ngam bayyinde Riisi ko dowla ballitooɗo ownugol. O wiyi "miɗo ñiŋa njiimaandi Riisi e noddaango yo yaltu" o wiyi "hay warngooji e nder laamu Biden ina kaɓa e ƴaañgol ngam toɗɗaade Riisi 'dowla ballitooɗo ownugol', sibu waɗde ɗum ina udda cuɓe ngam kaaldigal ngam haɓaade neɗɗankaagal e jam".

Daly ñiŋii Alexei Navalny, hooreejo luulndo leydi Riisi, o wiyi ko « njiyaagu bonngu, haɓantooɗo immigrant en », o naamndii hol ko waɗi depiteeji leydi Riisi ina mettini no feewi e nanngugol makko e juuɗe doole kisal leydi Riisi. E nder yeewtere 2024, Daly siftinii wolde Ukraine wonde « ina hulɓinii no feewi e winndere ndee » e noddaango Volodymyr Zelenskyy ngam kaɓirɗe e kaalis « ina ɓeydoo ustaade ».

Ballal wonande ñaawooɓe e tuumaaɓe ko espiyankooɓe Riisi

E lewru noowammbar 2021, Daly e Wallace njahii Lituwaani ngam wallitde Algirdas Paleckis, politikyanke mo nganndu-ɗaa ko kañum woni sabaabu njuɓɓudi kisal leydi Riisi ngam heɓde kaalis. Daly wiyi ñaawoore ndee tuugnaaki e hujjaaji, o tawtoraama ñaawoore nde wullitaango Paleckis ina heɗee. E lewru mee 2022, ñaawoore Paleckis sabu mum waɗde espionage jaɓaama.

Nde ɓe ngoni to Lituwaani, Daly e Wallace ceppii wondude e depitee leydi Lettonie biyeteeɗo Tatjana Ždanoka. Balɗe jeetati ko adii nde Riisi naatata e Ukraine, depiteeji tati ɗii kadi mbaɗti seppude e nder Parlemaa Orop, ina ɓoornii comci ɗi Riisi ina winndaa heen « Woppu warde sukaaɓe Donbass ». E lewru Yarkomaa 2024, Ždanoka tuumaama kadi wonde ko o baawɗo huutoraade njuɓɓudi laamu Riisi e nder wiɗto ngo jaayɗe Riisi, Letoni, Estoni e Suwed kawri. Daly jaabii wonde jaayndiyankooɓe ina poti "suɗde golle ɗe min mbaɗata tigi rigi ɗee, wonaa huutoraade waktuuji mon e ɗeen eɓɓooje jokkondirɗe ngam mahde miijooji laaɓtuɗi jowitiiɗi e fenaande".

Feere Israayiil e Palestiin

Daly ñiŋii golle Israayiil e nder Gaza e nder wolde Gaza, o tuumi Israayiil waɗde warngooji e Palestiinnaaɓe to Gaza. Ñalnde 10 noowammbar 2023, o ñiŋii hooreejo Komiseer Orop, hono Ursula von der Leyen, nde o noddaani dartagol wolde, o wiyi wonde "Israayiil waɗii lewru ina ɓuuɓna Gaza e nder ɓulli, ina hebbina laabi ƴiiƴam sukaaɓe. E kaɓirɗe Orop e Amerik, e ballal Orop e Amerik on Levenno the Cant [V 'ceasefire.'' E lewru desaambar 2023, konngol Daly to Parlemaa Orop waɗii viral Daly wiyi von der Leyen ko "Frau Genocide" e tuumi ɗum "fotde politikaaji caggal leydi laamuuji cuɓaaɗi ɗii fof ngam weltinde laamu apartaayd bonngu nguu 'pulviz a' e sukaaɓe".

Ñawannde kemikal leydi Siri

E nder goomu parlemaa Orop e lewru abriil 2021, Daly e Wallace luulndiima ko ciimtol Fedde toppitiinde haɓaade kaɓirɗe kemikal (OPCW) holliti e njangu kemikal Douma 2018 to Siri. Ɓe tuumi OPCW ko fenaande tuumi laamu Asad. Daly wiyi wonde "OCPW keeriiɗo ina haani no feewi". Barry Andrews, depitee Irlande (mo Fianna Fáil) tuumi Daly e Wallace ko saaktude miijo fenaande wonde ko kaskiiji ɓaleeji mbaɗi njanngu nguu. O hollitii « mettere makko e ko nanndi e ndeeɗoo humpito fenaande ». « Kaskiiji ɓaleeji » (White Helmets) woni fedde ndeenka siwil Siri, mooftunde seedamfaaguuji warngooji, « ina jeyaa e kampaañuuji bonɗi ɗi laamu Bashar al-Assad e sehil mum Riisi mballitii ».

To leydi Venesuela e leydi Ecoppi ƴeewndo wooteeji

E lewru suwee 2021, Daly e Wallace ina njeyaa e depiteeji ɗi fedde toppitiinde ballal demokaraasi e woote to Parlemaa Orop ñaawii sabu mum en wonde ƴeewooɓe wooteeji ɗi ngonaa laamuyankooji e nder wooteeji parlemaa Venesuelaa e lewru desaambar 2020 e lewru abriil 2021 e wooteeji kuuɓtodinɗi Ekuwator tawa alaa yamiroore UE walla wooteeji kuuɓtodinɗi Ecoppi. Jahgol laawɗungol Orop caggal leydi dartinaama e sahaa rafi COVID-19. Daly e Wallace haɗaama haa 2021 waɗde kala misiyoŋ woote. Ɓe njeertinaama wonde kala ko ina addana ɓe yaltude e Parlemaa Orop haa nde manndaa maɓɓe joofi e hitaande 2024. So tawii depiteeji ɗii ina mbaawi waɗde yah-ngartaa mum en caggal leydi, e wiyde jaaynde wiyeteende The Irish Times, Daly e Wallace ciftoraani e nder tweet mum en wonde ɓe mbaɗata ko e mbaadi ndi wonaa laawɗundi.

Daly e Wallace njaltinii bayyinaango kawral ngam jaabtaade ɗum, ina winndaa heen : "Ɗum ko huunde politik nde lanndaaji hakkundeeji ɗii mbaɗi e nder Parlemaa Orop, kadi maa min luulndo ɗum. Ɗee ngonaano 'fewre' ngam ƴeewde wooteeji. Min laaɓtinii no feewi e bayyinaango jamaanu e oon sahaa wonde min njillotaako Vezuela an mandate laawɗuɗo." Ɓe njokki heen : « Hay so tawii en mettinii nde ɓesngu Ecoppi suɓaaki Andrés Arauz ngam wonde hooreejo leydi mum, en tawii wooteeji ɗii mbaɗaama no haanirta nii, tee njeñtudi mum en ina yaaji e naamne ».

Daly e hitaande 6ɓiire warngo Pavlos Fyssas e juuɗe tergal fedde neo-fasism wiyeteende Golden Dawn

Daly e Wallace fof njaɓaani rokkude seedanteeje faggudu nde ɓe naati e Parlemaa Orop, ɗum addani ɓe ñaaweede e Parlemaa Orop.

Nikaraguwaa

Ñalnde 15 suwee 2022, o jeyaa ko e depiteeji 19 ɗi cuɓii ngam salaade ñaawde Nikaraguwaa sabu nanngugol Rolando Álvarez.

Ñaawoore RTÉ

E lewru abriil 2022, Daly e Wallace ñaawii ngam bonnude innde sarwiis jaayndeeji ngenndiiji Irlande biyeteeɗo RTÉ, sabu dalillaaji ɗi nganndaaka.[needs update][84] Ñaawoore maɓɓe ndee hollitaama wonde ina waawi bonnude ndimaagu jaayɗe, tawi ko Index on Censorship e Institut International Press Institute. Juɓɓule ɗee njeertinii Diiso Orop, ndartini ɗum e « ƴaañgal e hulɓinaare jaayndiyankooɓe ». Haala ummoraade e Index on Censorship wiyi "min cikkata ko ɗe sifaaji ñaawirɗe peeñɗe ngam haɓaade tawtoreede renndo – anndiraaɗe kadi SLAPPs".

Caggal golle

Caggal nde o dañi jooɗorde makko e Parlemaa Orop e hitaande 2024, Daly hollitii wonde maa o tawtoree woote gardagol leydi e nder diiwaan Dublin Central e wooteeji gardagol leydi 2024.[86] O wonii sappoɓo e 1 317 woote ɓurɗe teeŋtude, 20% e doggol ngol, o woppitaa e daawal 4ɓal limto.

Nguurndam neɗɗo

Daly resii Michael Murphy, daraniiɗo politik e hitaande 1999, ɓe ndañi ɓiɗɗo debbo gooto. Gila ndeen jom suudu oo seerti.

Ƴeew kadi

Doggol politikaaji Irlande

Doggol dawriyankooɓe Irlande wayluɓe lanndaaji mum en