Clotilde Tambroni

Clotilde Tambroni (29 suwee 1758 – 2 suwee 1817) ko ganndo filosof, ganndo ɗemɗe e yimiyaŋke Itaalinaajo. O woniino jannginoowo ɗemngal Gerek to duɗal jaaɓi haaɗtirde Bologna e hitaande 1793–1798, kadi o woniino jannginoowo ɗemngal Gerek e binndol e hitaande 1800–1808.[1] O dañii njeenaari e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ko ɓooyi ko adii nde rewɓe e nder leyɗeele keewɗe e nder winndere nde mbaawata yahde duɗal jaaɓi haaɗtirde.[2] Ko noon kadi e ɗemngal makko Itaali, omo anndi kadi ɗemngal Farayse, Engele e Españool.[3]

Kugal

E hitaande 1790, Clothilde Tambroni noddaama e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Inestricati, caggal ɗuum e hitaande 1792 kadi o naati e duɗal jaaɓi haaɗtirde arcadi, e innde Doriclea Sicionia.[1][3] Hay so tawii o dañaani fartaŋŋe heɓde dipolomaaji jaŋde, ñalnde 23 noowammbar 1793 o toɗɗaa ko Hooreejo ɗemngal Gerek.[3][4] E hitaande 1797 sehil makko biyeteeɗo Georgiana Hare-Naylor fotnoo ko hootde Angalteer nde tawnoo baaba makko maayii. Georgiana halfini ɓiɓɓe mum e juuɗe Tambroni e Baaba Emanuel Aponte.[5]

E hitaande 1798, caggal nde o dañi darnde makko sabu o salii hunnaade laamu kesu Cisalpine, o golliima to Espaañ, o woni wiɗtoowo e bannge baaba makko, hono Emanuele Aponte, o jaɓaa e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde l’Accademia Reale di Madrid.[3]

Ko wonaa miijooji makko politik, e lewru suwee 1799 o artiraa e Accademia degli Inestricati ngam wonde hooreejo ɗemngal e binndol Gerek, e hitaande 1804 o rokkaama ɓeydagol njoɓdi mawngol.[3]

O woppi golle ko yaawi, o siftinii dalillaaji rafi cellal hay so tawii noon koɗorɗe Gerek ina poti momteede e les njiimaandi Napoleyoŋ, ndi teeŋtini jaŋde ganndal ngam bonnude jaŋde binndol, hay so tawii noon Tambroni e hoore mum wiyiino e konngol mum gadanol ñalnde 11 lewru Yarkomaa 1999 e binndol ina jokkondiri e annduɓe teskinɓe e humaniste en fof ko juɓɓule Bolognese peewni.[3]

Adamo Tadolini waɗii mbaydi mum marbere, tawi ko Canova mo sehil galle Tambroni ardii ɗum.[6] O heɓiino darnde juutnde e juuɗe Ireneo Affò, e nder deftere makko wiyeteende Ragionamento Del Padre.[7]

Golle mawɗe

Ko ɗum woni ko Niccolo Fava Ghisilieri winnditiiɗo e jom suudu Gaetana Marescotti Berselli. Versi, co' tipi Bodoniani, Parma 1792.

Susanna Jenisson Walworth Spencer, miɗo weltii e ɓiɗɗo debbo tedduɗo. Ode greko-itaaliyanke, Tampo. S. Tommaso d'Aquino, Bologna 1792.

Ko salminaango maɓɓe e rev.mo mawɗo kardinal d. Andrea Gioannetti ko kañum woni hooreejo leydi Bologna. Ode pindarika, tammborde. S. Tommaso d'Aquino, Bologna 1793.

Koolaaɗo kuuɓal e koolaaɗo kuuɓal senateer Ferdinando Marescalchi Fava pel quinto naatde e njuɓɓudi laamu e nder wuro Bologna. Ode saffica greca, co' tipi Bodoniani, Parma 1794.

Giambattista Bodoni. Eleji mawɗo, Tip. Bodoni goonga, Parma hitaande 1795.

E nder lode feld-maresciallo conte di Clairfait. Ode, Tampo. S. Tommaso d'Aquino, Bologna 1796.

Volumeeji ɓataakeeji makko bayyini

Ɓataake mo Clotilde Tambroni winndi, mo M.F. Saaki, Wasiya. Agnelli, Milano hitaande 1804.

Ɓataake mawɗo mo Grece Clotilde Tambroni, gardiiɗo F. Raffaello, Tip. Koradetti, San Severino Mars 1870.

Ɓataake gonɗo e ɓataake jom suudu, mo S. Battistini e C. Ricci winndi, Tip. Monti, Bologna hitaande 1883.

Iwdiiji

G. Melzi, Deftere kuugal anndinoore e innde fenaande winndaande itaaliyankoore, Pirola, Milano 1848, pp 332

Wiles, R (2017). Rewɓe annduɓe ɓooyɓe: udditde ɓuuɓol gila e jamaanu renndo haa e Jacqueline de Romilly. Oxford: Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Oxford. pp. 17-18. ISBN 978-0198725206.

"Tambroni Clotilde - Daartol e siftorde bolona". Keɓtinaama ñalnde 22 lewru juko hitaande 2017.

"Miɗo anndi Bologna". Keɓtinaama ñalnde 22 lewru juko hitaande 2017.

Etiyen, Lesli; Lee, Sidney, binnditagol. (1890). "Hare-Naylor, Farayse" . Saggitorde nguurndam ngenndi. Vol. 24. Londres: Smith, mawɗo e Co.

G. Tambroni, binndol nguurndam Antonio Kanova, Salviucci, Roma 1823.

"Clothilde Tambroni - Naalankooɓe - Duɗal Naalankooɓe Laamɗo". Akademi Naalankaagal Laamɗo. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 Duujal 2017.