Débora Arango

Débora Arango Perez (11 Noowammbar 1907 - 4 Duujal 2005) ko naalanke Kolommbinaajo, jibinaaɗo to Medellin, Kolommbi, ɓiy Castor María Arango Díaz e Elvira Perez. Hay so tawii ko adii fof ko pentoowo, Arango golliima kadi e nder jaayɗe goɗɗe, ko wayi no seraamik e naalankaagal. E nder nguurndam makko fof, Arango huutoriima golle makko ngam yuurnitaade geɗe keewɗe baɗɗe politik e luural, geɗe makko gila e rewɓe jommbaajo haa e darnde Eklesiya katolik Roma haa e diktatooruuji.

Nguurndam neɗɗo Duuɓi gadani (1907-1930)

"Elvira y Yo" Koolol ndiyam gadanol ngol Debora Arango feewni e hitaande 1925 jeyaa ko e deftere naalankaagal Mateo Blanco. " Arango jibinaa ko ñalnde 11 noowammbar 1907, to wuro Medellin, to Antiyokiya, ɓiy jom suudu jom suudu njulaagu María Arango Díaz e Elvira Perez mbaɗnoo.[1] Ko kanko woni jeeɗiɗaɓo e nder 11 banndiraaɓe e nder galle toowɗo. Gila e cukaagu makko o heɓi ñawu nguu, sabu ɗuum, o waɗii duuɓi keewɗi e yimɓe galle makko hoɗɓe e saraaji wuro ngoo e cukaagu makko. Hedde duuɓi ɗiɗi o janngi e miñiraaɓe rewɓe La Presentation to La Estrella, to Antiyoki. E nder defterdu neene makko, o yiyti filosof en e winndooɓe kala teskuyaaji e rewrude e banndiraaɓe makko, janngooɓe safaara, o heɓi defte anatomiije baawɗe janngude ɓanndu neɗɗo. Muurtere makko fuɗɗii ko e cukaagu makko, nde o wondi e won e banndiraaɓe o ɓoornii wutte gorko, o yalti e puccu, golle ɗe rewɓe oon sahaa njiylotonoo sabu "ɗum ko huunde gorko". O arti Medellín, o naati duɗal María Auxiliadora. E nder ndee ɗoo duɗal o woniino almuudo miñiiko debbo itaalinaajo biyeteeɗo Maria Rabaccia, jannguɗo baawɗe naalankaagal suka biyeteeɗo Débora, o hirjini mo ngam yahrude yeeso e nder aduna pentol.[2] E ɗeen duuɓi duuɓi sappo ɗiɗmi teeminannde noogasɓiire, rewɓe ndokkaaka dipolomaaji ɗi worɓe keɓata ɗii, kono ko seedantaagal jaŋde. E nder jaŋde rewɓe, teeŋtinaama e jannginde golle baawɗe wallitde ɓe e nder galleeji garooji, ko wayi no : ɓoornaade comci e coodguuli, e geɗe goɗɗe ɗe nganndu-ɗaa ina mbaawi wallitde e ndema neɗɗaagal maɓɓe, ko wayi no golle ñeeñal, jimɗi e sahaaji pentugol. [1]