Diana Çuli

Diana Çuli (CHOO-lee) (jibinaa ko ñalnde 13 abriil 1951, Tirana) ko binndoowo, jaayndiyanke, dawriyanke Albaninaajo. O heɓi bak makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Tirana to duɗal jaaɓi haaɗtirde Tirana e hitaande 1973. Caggal nde o heɓi bak makko o naati e fedde winnditaade Drita e jaaynde wiyeteende Les lettres albanaises kaaloowo Farayse.[1] E hitaande 1990, o naati e luulndo demokaraasi, o woni hooreejo fedde rewɓe jeytaare, caggal ɗuum o naati e lannda sosiyaal-demokraatik Albaani.

Gila 2006, o wonii jooɗaniiɗo Albani e nder Asaambele parlemaa e nder Diiso Orop.[2][3] To leydi Albani, omo golloroo ngam hakkeeji rewɓe, haa teeŋti noon e doole rewɓe. Haa hitaande 2004 o woni hooreejo Fedde Rewɓe Albani.[4]

E darorɗe kitaale 1970, o yaltini deftere makko adannde wiyeteende Ndërgjegja (Hakkille). O yaltinii defte jeetati, kadi ko kanko woni binnduɗo nate filmuuji ko wayi no Hije që mbeten pas (1985), Rrethi i kujtesës (1987),[5] e Bregu i ashpër (1988).

Golle cuɓaaɗe

1980: Jehonat e jette

1983: Zëri i mawni

1986: Dreri e yeewtere

1992: Rewtinnde

1993: ... njibinaama

2000: Diƴƴe

2006: Engjëj teskuyaaji

2009: Gruaja na kafe

2011: Otel i drunjtë

Ƴeew kadi

Rreze Abdullahu

Mimoza Ahmeti

Leɗɗe Ɓoornuɗe

Klara Buda

Elvira waɗii

Musine kokalari

Helena Kadare

Irma Kurti

Tuugnorgal

Gran, Piyeer (1996). Ko ɓuri Eurocentrism: Yiyngo keso e daartol winndere hannde. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Syracuse. p. 219. Ɗemngal ISBN ngal 978-0-8156-2692-3.

Koolol ko fayti e potal hakkunde rewɓe e worɓe e nder Orop waylotooɗo: Koolol : Poznań (Poloñ), 31 mars-2 abriil 1992. Goomu Orop. 1994. p. 221. Ɗemngal 978-92-871-2518-7.

"Diana Culi". Asaambele Parlemaa. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 23 oktoobar 2014. Ƴeewtaa ko ñalnde 18 oktoobar 2014.

Hitaande winndereere Orop. Taylor e Farayse. 2004. p. 455. ISBN 978-1-85743-254-1.

"Miɗo yiɗi Diana Çuli" (e ɗemngal Albaani). Toena.com. Arsiif ko gila e asli mum ñalnde 24-10-2014. Ƴeewtaa ko ñalnde 18 Oktoobar 2014.