Domestic violence in Nigeria

Domestic violence in Nigeria

Subclass of	Fitinaaji nder Saare
Lesdi	Naajeeriya

 

 From Wikidata

Fitinaaji nder saare ɗon ɗuuɗa haa lesdi Naajeeriya bana no nokkuuje feere nder Afrika. Woodi nuɗɗinki pinal lugguki haa lesdi Naajeeriya dow ko rento jaɓata ngam fiɗugo debbo ngam ƴamɗe. Caɗeele fitinaaji nder galleeji ina keewi, ina kollita alaa ko ustii e nder leydi Najeriya, ko aldaa e duuɓi, leñol, diine, walla hay darnde renndo. Foundation CLEEN hollitii wonde e nder 3 jaabiiɓe ɓee, gooto e maɓɓe fof hollitii wonde ko kamɓe ngoni ƴaañiiɓe e nder galleeji. Wizto ngoo hollitii kadi wonde e nder leydi ndii fof ina veydoo e nder duuvi 3 jawtuzi zi, tuggi 21 % e hitaande 2011 haa 30 % e hitaande 2013. Wizto CLEEN Foundation 2012 ko feewti e bonanndeeji e kisal leydi ndii hollitii wonde 31 % e sample ngenndi oo ina njaakorii wonde ko vurve waawde wonde e nder galleeji.

Fitinaaji nder saare ina njogii sifaaji keewɗi ko wayi no ɓanndu, jokkere enɗam, ɓernde, e hakkille. E aadaaji, bonanndeeji nder galleeji ina mbaɗee e rewɓe. Ko ɓuri heewde e fitinaaji ɗi rewɓe mbaɗata e nder leydi Najeriya ko : ƴattaade, ƴattaade asid, ƴattaade debbo, ƴattaade debbo, e ƴattaade ɗum.} There is a deep cultural belief in refNigeria that it is socially acceptable to hit a woman as a disciplinary measure.

Laamu leydi Naajeeriya ƴetti kuule ngam ñaawde worɓe bonnooɓe rewɓe e nder diiwanuuji keewɗi. Jooni woodi pusgol nder leydi Naajeeriya ngam hurguki lesdi Naajeeriya dow ko laarani fitinaaji nder saare nden boo ngam jaabaaki lesdi ndin e ballal dow haalaaji fitinaaji nder saare.

Kuuɗe fitinaaji nder saare nder lesdi Naajeeriya hawti bee batte, fijirde, torla, lootugo asid, ƴamɗe, nden boo maayde. Kono ina teskaa wonde ko ina wona gooto e rewɓe tato fof ina wondi e caɗeele e nder galleeji mum en e nder galleeji mum en e nder galleeji mum en e juuɗe wiyooɓe ina njiɗi ɗum en, ina cikka ina ndeena ɗum en. Kunaare ndee ina ñaama luggiɗde nde tawnoo ko ɓuri heewde e ƴaañiiɓe ɓee kaalataa ko fayti e ŋakkeende hakkeeji mum en, ko ɗum batte majjere, majjere, e jaabawol bonngol ummoraade e ɓesngu mum en ɓadiiɗo e renndo ngo fof.

Ñalnde 27 lewru feebariyee hitaande 2021, jaaynde wiyeteende The Guardian, leydi Nigeria, winnditii e jaaynde mum ñalnde aset ndee wonde caɗeele bonɗe e nder galleeji ina keewi, haa teeŋti noon e bannge ɓanndu mum. Ɓe kolliti ko famɗi fof laawol gootol e nder yontere, ina woodi haala gorko ina fiyra, ina ɓuuɓna walla ina wara debbo mum, e nder won e geɗe ɗe keewaani no feewi, debbo ina jokkondiri e gorko mum hono noon.

Fitinaaji ɓalli

To leydi Nigeria, rewɓe ina keewi heɓde fitinaaji e juuɗe yiɗɓe mum en, e yimɓe galleeji mum en, e renndo ngo. Ko ɓuri heewde e ngalɗoo bonannde ko : ƴattaade, warde, fiyde, e fiyde. Won e dalillaaji baawɗi rokkeede ngam ndeeɗoo bonannde ina jeyaa heen ngonka jom suudu, geɗe kaalis baɗɗe geɗe baawɗe wonde fof, e salaade yahrude yeeso e jom suudu.

Soklaaji jokkondiral kadi ko maande tiiɗnde e fitinaaji ɓalli. Toɓɓe toowɗe fiyde debbo ina mbaɗa so debbo oo ina daña kaalis ɓurɗo jom suudu mum walla jom suudu mum. Ɗumɗoo ina sikkaa ko ŋakkeende jokkondiral ngal gorko oo nanata e nder jokkondiral ngal.

Rewɓe kadi ina keewi jokkondirde e waɗde bonanndeeji ɓalli e worɓe jogiiɓe doole no feewi. Rewɓe gooŋɗinɓe fiyde debbo ɓuri waawde wonde ko ƴattooje ɓalli.

Goɗɗum ko fitinaaji ɗi keɓi hakkiilo ɗuuɗɗum nder Naajeeriya ko loowdi asid. Batte asid ko golle bonɗe ɗo waɗoowo ɗum oo werlata asid e ɓanndu mum, ɗum addana ɗum ustaade, ina waawi kadi waasde yiyde. Batte asid ko huunde mawnde wonande rewɓe ina foti ƴeewteede. E hitaande 1990, gonnooɗo laamɗo belɗo salii yiɗde gorko mum ngam artirde jokkondiral maɓɓe. E nder warhoore, o werlii asid e yeeso makko e konngol "yo mi ƴeew no gorko kala yiɗirta ma jooni".

Fitinaaji jowitiiɗi e jokkondiral

Fitinaaji gonɗi e nder leydi Naajeeriya ko ɓuri heewde e mum en ina njahdi e ko haalata sabu teddeendi seedanteeje potɗe huutoreede ngam ñaawde ɗum kam e majjere renndo nde ɗum addanta. Polis'en lesdi Naajeeriya yi'aaka ɓe nanngaama ngam ƴamɗe ɗen ko waɗi ɓe ɗon mari bawɗe ɗuuɗugo haala ka'a.

Fotde 25% e rewɓe ɓee kollitii wonde ina njogii doole e juuɗe jom suudu mum en jooni oo walla jom suudu mum en ɓooyɗo.

Yanti heen, wizto demokaraasi e cellal 2008 hollitii wonde ko ina tolnoo e 30,5 % e rewve dewbo ina njogii ko famzi fof sifaa gooto walla ko vuri heewde e majjere e nder dewgal mavve. Ko ɓuri heewde e sukaaɓe rewɓe walla rewɓe e nder leydi Najeriya ina njogii caɗeele e nder galleeji walla e mbaadiiji goɗɗi. Heewɓe e sukaaɓe rewɓe(teenagers) yahooɓe e duɗe jaaɓi haaɗtirde walla e duɗe jaaɓi haaɗtirde ina njiyloo koye mum en, so tawii ko jannginooɓe mum en to duɗal jaaɓi haaɗtirde walla to duɗal hakkundeewal. Sukaaɓe rewɓe yahrooɓe e duuɓi 16 e ko ɓuri ɗum, ɗoon e ɗoon ngonti yumma ko ɗum addanta ɓe woppude jaŋde maɓɓe. Sukaaɓe worɓe kadi ina keɓa mboros e duuɓi mum en tokoosi. Heewɓe e maɓɓe ko neene mum en, jannginoowo mum en, hoɗdiiɓe mum en walla Nani en mbari ɗum en. Rape ko hannde ɓuri teeŋtude e kala renndo, hannde alaa ko waawi heen.

Geɗe baɗɗe batte

Ko ɓuri heewde e ngonka renndo ka fitinaaji e nder leydi Najeriya tuugii ko e renndo mum baabiraagal. Fitinaaji e debbo ina njiyee ko kuutorgal ngal gorko huutortoo ngam ñaawde debbo mum e « moƴƴinde » ɗum. Ko ɓuri heewde e majjugol hakkeeji rewɓe e dewgal e nder Afrik worgo Saharaa e ɗooftaare e teddungal worɓe ina cemmbina renndo e nder renndo maɓɓe.

Ɗo njoɓdi jommbaajo yoɓaa, ina heewi gorko oo sikkude wonde so o yoɓii njoɓdi jommbaajo, jooni ko kanko jeyi debbo makko. Golle dewgal ina njiyee ina ndokka gorko jeyi debbo oo timmuɗo. O rokki mo hakke makko e ɓanndu makko kam e ajannde makko.

Geɗe goɗɗe jokkondirɗe e fitinaaji nder galleeji ko ŋakkeende renndo-faggudu, ŋakkeende nguura, ŋakkeende duuɓi hakkunde jom en galleeji, e ŋakkeende golle.

Sabaabu goɗɗo fitinaaji nder galleeji ko ŋakkere jibinannde. So en ƴeewii wiɗto waɗaango e debbo mo alaa ɓiɗɗo, njilluɗo e safrirde jibinannde, rewɓe heewɓe ina kaala won e mbaadiiji fitinaaji nder galleeji- so tawii ko ɓanndu, hakkille, walla ɓernde. Won kadi ko hollirta wonde rewɓe leñol Yoruba ɓuri waawde heɓde fitinaaji e ndeeɗoo ñaawoore.

Miijooji

Miijooji fitinaaji nder galleeji ina ceerti fawaade e diiwaan, diine, e kalas. Yeru, Tiv en ina njiyra fiyde debbo ko “maande yiɗde” ina yaaji no feewi so en ƴeewii haala kaa, "so a fiytaani tawo gorko maa ndeen a anndaa weltaare dewgal, ɗum firti ko a resndaaka tawo".

Denndaangal leƴƴi mawɗi e nder leydi Najeriya- Yoruba, Igbo, e Hausa- ina njogii njuɓɓudi renndoyankoori tiiɗndi, ndi addanta ɓe hoolkisaade fitinaaji nder galleeji. Kono tan, Hawsa en ɓuri waawde wallitde fitinaaji nder galleeji, ina njiyra ɗum no hakke jom suudu nii.

Won ceertugol e miijooji jowitiiɗi e fitinaaji nder galleeji ceertuɗi e nder dalillaaji. Won limooje ɓurɗe toowde ngam yeru ko wayi no yejjiteede e sukaaɓe walla yaltude tawa haalanaani gorko oo e ko famɗi fof ngam salaade jokkondirde walla hujja tan. Heewɓe e dalillaaji ɗi nganndu-ɗaa ina njaɓaa e fitinaaji nder galleeji, ina keewi fawaade e firo gorko. Yeru, fiyngooji jaɓaaɗi e nder worɓe ko ŋakkeende teddungal e jom suudu, tiiɗnaare, waɗde yiɗde jom suudu, e waasde waɗde golle debbo.

NDHS 2008 waɗi wiɗto ngam ƴeewde jaɓgol fiyde debbo e nder leydi Najeriya. Ɓe ngaddi senaare joy, ɓe naamndii worɓe e rewɓe fof. E rewɓe, won mbaydiiji tawaaɗi e yiyde fiyde debbo ko ɓuri jaɓeede. Nde yiytaa ko ɓuri jaɓeede e nder gure teeru, hakkunde rewɓe dewbo e rewɓe ɓe ngonaa dewbo, rewɓe ɓe njanngaani, e rewɓe miskineeɓe. Sabaabu ɓurɗo yiyeede ina fotnoo fiyde ko yaltude tawa haalanaani gorko oo. Jokkondire ɗee ko noon wonande worɓe.

Jaabawuuli

Rewɓe wonɓe e baasal nder galleeji ina njogii jaabawuuli ceertuɗi e ceertugol e hol mo ɓe cifotoo bonanndeeji maɓɓe. E nder wiɗto waɗaango to wuro Ilorin, leydi Najeriya, rewɓe heewɓe kollitii wonde ɓe ngoni ko e ƴattaade ɓesnguuji maɓɓe e sehilaaɓe maɓɓe, tawi noon heewɓe heen pellitii yahde to polis ngam waɗde ciimtol. Hujjaaji gaddanɗi yahde polis ina ceerti ko wayi no kulol ñaawde, jaɓde fitinaaji ko no fotiri, e ŋakkeende golle polis.

Gooto nder haala mawka ka ɗon mari haaje hukuumaaji rento nder saare lesdi Naajeeriya woni limngal limngal limngal limngal. Wiɗto ƴeewndotooɗo fitinaaji nder galleeji e nder fuɗnaange-rewo leydi Najeriya hollitii wonde ko 18,6% tan kollitii wonde ina keɓi walla ina mbaɗi fitinaaji hakkunde mum en e jom suudu mum en. Kono kadi, ngoolɗoon wiɗto hollitii wonde 60% e jaabiiɓe ɓee mbiyi ina njiyloo fitinaaji hakkunde jom suudu ceertuɗo. Ɗee limooje ina kollita wonde ina waawi tawa ina woodi ŋakkeende humpitooji baawɗi waɗde sabu dalillaaji keewɗi.

Ina jeyaa e ko ɓuri teeŋtude e sabaabu ŋakkeende humpito, ko yiyeede ko huunde nde fotaani waɗeede e polis e geɗe galleeji. Ɓe njiyri seerndude ɗiɗo ɓee ko huunde himmunde kadi polis ina jokki e ndeeɗoo miijo kadi. Polis ina sokli naatde heen hay so tawii ko wullitaango waɗaango so wonaa tawa bonannde ndee ina yahra e keewal aadaaji ɗi keewi yiyeede e diiwaan hee.

Hiisa rewɓe reeduɓe

Rewɓe reeduɓe ina keɓa caɗeele mawɗe e nder galleeji mum en to leydi Najeriya. Ɓe ngonaa e jom suudu maɓɓe tan, kono kadi e sehilaaɓe maɓɓe. E nder wiɗto ɓe mbaɗi, ɓe tawi ko ɓuri heewde e majjere e nder galleeji ko ƴattaade ɓalli e doole.

Wiɗto waɗaango to laamorgo leydi ndii, hono Abuja, waɗaango e nder lebbi 3 e hitaande 2005, hollitii wonde rewɓe reeduɓe ina ngondi e baasal ɓalli, baasal e hakkillaaji. Tataɓal rewɓe jaabiiɓe ɓee kollitii ina keɓa baasal e nder galleeji. Ɓe tawi ko tooñannge hakkille woni sifaa ɓurɗo toowde rewi heen ko tooñannge ɓanndu, caggal ɗuum ko tooñannge jokkondiral. Rewɓe wonduɓe e baasal hakkillaaji kadi keɓii baasal ɓalli. To bannge mboros oo, fotde 20% e rewɓe ɓee ina njiɗi safrude sabu mboros oo e caɗeele safaara ɓurɗe heewde ko haalaa ko jibinde ko yaawi. Haala mawka nder lesɗe Afrik ɗuuɗɗe, naa Naajeeriya tan, woni baasal cellal jibinannde rewɓe hokkaama. Ko ɓuri heewde e rewɓe wonɓe e caɗeele ko rewɓe ɓe nganndu-ɗaa ko kañum en ngoni e majjere e majjere, tee leydi ndii ina waawi rokkude ɓe ballal ngal ɓe njiɗi.

Haa fuu man, limngal fitinaaji nder saare dow rewɓe reeduɓe ɗon ƴaɓɓitoo nder leƴƴi feere-feere e lesɗe Naajeeriya. Jaambaraagal ngal ina yahdi e nokkuuji goɗɗi e nder Afrik e jikkuuji jowitiiɗi e bonanndeeji baɗeteeɗi e rewɓe reeduɓe ina njokkondiri e jaambaraagal cifaangal dow ngal yiylaade bonanndeeji nder galleeji ina njaɓaa e nder won e ngonkaaji.

Hiisa rewɓe wonduɓe e VIH

To leydi Nigeria, ina woodi jokkondire hakkunde heɓde rafi VIH e fitinaaji nder galleeji. Rewɓe wonduɓe e VIH ina keewi baasal e baasal e nder renndo. E VIH, ina woodi kadi teskuyaaji jogaade jokkondiral bonngal.

E nder wiɗto waɗaango, 429 e nder 652 rewɓe reeduɓe wonduɓe e VIH e nder wuro Lagos kollitii ko ɓe mboros bonɗo. E nder ɓeen haalooɓe bonanndeeji, 74% e jaabiiɓe ɓee mbiyi bonannde ndee waɗi ko caggal nde o holliti ngonka makko e VIH. Rewɓe ɓee kollitii wonde ina njuumta e haala, ina hulɓina ɗum en, ina njuumta e mum en so tawii ɓe kollitii ngonka makko e VIH. Ko bonanndeeji hakkille ɓuri heewde haaleede e bonanndeeji keɓaaɗi.

Teskaaɓe bonanndeeji ɗii ko duuɓi rewɓe, ngonka dewgal, baylugol e ngonka jaŋde sehilaaɓe. Toɓɓe ɓurɗe toowde e IPV e nder wonduɓe e VIH ina tawee e duuɓi 25–33. E nder worɓe ɓee, toɓɓe ɓurɗe toowde ɗee ummorii ko e ɓeen jogiiɓe jaŋde hakkundeere. Ko ɓuri ɗum, ɓe ngonnoo ko e dewgal rewɓe heewɓe.

Rewɓe wonɓe e baasal e nder galleeji ina ɓuri kadi waawde heɓde VIH e nder laabi ceertuɗi. Ina ɓeydoo saɗtude e maɓɓe ƴettude peeje jokkere enɗam haa teeŋti noon e jokkere enɗam e golle jokkere enɗam doole. Trauma de violence domestique kadi ina joofna e batte jikkuuji jokkondire caggal ɗuum.

Sariyaaji

So tawii fitinaaji nder galleeji ko ƴattooje jojjanɗe aadee, ɗe doosɗe leydi Najeriya ndartini, ina woodi kadi kuule ɗe mbaɗata ko ina wona sariya ngam waɗde fitinaaji nder galleeji e dow rewɓe. Kuulal sariyaaji kuuɓtodinɗi kuutorteeɗi e nder Fuɗnaange-rewo leydi Naajeeriya ina cemmbina teeŋti noon e fitinaaji dow rewɓe. E nder kuule mayre, fiyde debbo ngam feewnude ɗum ko huunde nde sariya yamiri, tawa ina huutoroo (kuulal 55 (1) (d) sariya kuuɓtodinɗo).

Naajeeriya jaɓi nanondiral ngam ittuki ƴamol rewɓe nder hitaande 1985 amma nanondiral hakkunde lesɗe ngal waawataa waɗugo kuuɗe tan to Parlemaa waɗi sariya nder leydi ko nanndi e maajum ngam haɗugo nanondiral hakkunde lesɗe ngal huuwtinirgo.

Rape ko bonannde, e nder sariya, ñaawoore ndee ina waawi jogaade duuɓi 10 haa duuɓi 10 kasoo. Ina heen kadi njoɓdi fotde 1 280 dolaar.

Amnesty International ñiŋii njuɓɓudi ñaawoore leydi Najeriya sabu mum ñaaweede 10% e ñaawoore warngooji.

E nder etaade haɓde e haala polis e ŋakkeende golle, Lagos (wuro ɓurngo mawnude e nder leydi Nijeer), waɗii golle sensitization balɗe ɗiɗi e dow sariya Domestic Violence no ɗum huutortee e nder diiwaan hee.

E lewru mee 2013, Asaambele ngenndiijo leydi Nijeer ƴettii kuulal ngam ustude baasal e nder renndo, tawi ina ɗaminii jaɓgol Senaa hade mum wonde sariya. Yiyngo Persons Bill rokkii jukkungooji ɓurɗi tiiɗde ngam haɓaade fitinaaji e kadi rokkude ballal e peeje ko wayi no reentaade yamiroore ngam haɗde tooñde.

So ñaawirɗe mbaɗii ɗum e ñaawirdu, ina heewi wonde ko huunde tiiɗnde. E hitaande 2010, laamɗo aada Akure e ɓanndu, ƴiiƴam mum ina ɓuuɓna gooto e rewɓe mum ina addana mo maayde. E wiyde yimɓe ɓee, poliseeɓe ɓee mbaɗii heen haala wonde maa ɓe njokku ñaawoore. Ñaawoore ndee dartinaama e hitaande 2012.

Juɓɓule

Naajeeriya ina jogii won e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ɗe ndarni ngam wallitde yimɓe wonɓe e caɗeele nder galleeji.

Women and Child Watch Initiative ko fedde nde wonaa laamuyankoore, rokkata ballal rewɓe e sukaaɓe wonɓe e ñaawoore nder galleeji ko wayi no fitinaaji e dewgal doole. Ɓe yuɓɓina kadi porogaraamuuji janngingol awokaaji rewɓe ngam daranaade hakkeeji rewɓe e nder fitinaaji nder galleeji e nder ñaawirdu. Kampaañ « Dental ngam haɗde bonanndeeji baɗeteeɗi e rewɓe » fuɗɗorii ko e bayyinaango « balɗe 16 ngam haɓaade bonanndeeji baɗeteeɗi e rewɓe ». Ndee kampaañ ina teskaa e nder leydi Nijeer nde noddi hakkillaaji e haala njurum rewɓe[40] E hitaande 1985, Nijeer ƴettii nanondiral ngam haɓaade kala ko ina addana rewɓe, ko anndiraa CEDAW. Fedde nde ina golloroo tan ko ittude baasal hakkunde rewɓe.

Focus Yuɓɓo

Projet Alert ko faati e fitinaaji e rewɓe Yeru

Centre ngam reende yeru bonɗo

Yeru Fedde Golle Rewɓe

Yeru Porogaraam Njuɓɓudi Rewɓe

Centre des femmes pour la paix et le développement Exemple de violence domestique Ng Exemple

Ƴellitaare e ndeenka hakkeeji rewɓe Yeru goɗɗo

COVID-19 e batte mum e fitinaaji nder galleeji

Wakkati COVID-19 yi'i lesdi Naajeeriya, bee kala nokkuure fuu nder duniyaaru fuu, ɗon mari jokkirgol ngol yiɗaaka. Ina winndaa wonde geɗe bayɗe no fitinaaji nder galleeji ɓeydii bonde e nder ngonkaaji nannduɗi e ɗi keɓaa e sahaa coktirgal, ɗi keewi wonde ko batte caɗeele renndo, faggudu, e kaalis keɓaaɗe e oon sahaa. Dabare ko ɓuri ɗuuɗugo nder Naajeeriya'en, haa teeŋti bee huwooɓe nder sektoruuji ɗin, ustii ngam huuwugo kuugal lockdown cemmbiɗngal. Ɗee geɗe, kam e ŋakkeende faggudu laamu nguu, addani ɓesnguuji ɗii ustaade ngonka renndo-faggudu.

Caɗeele kaalis jowitiiɗe e udditgol ngol, kollitaama ina addana ɓe mette, mette, ɗum noon, laabi bonɗi ngam haɓaade mboros oo, ko wayi no mboros oo, ko worɓe ɓee ƴetti. "Ngol ɗoo caɗeele kaalis tawaama ina addana ɗum en waɗde majjere e nder gure mawɗe e nder leydi Najeriya ko wayi no Lagos, ko ɗoon woni nokku ɗo ñawu nguu fuɗɗii ɗoo; e Abuja, laamorgo leydi ndii" Ngal ɓeydagol fitinaaji nder galleeji wonaa tan e nder leydi Najeriya, ɗum noon ina fotnoo wonde e nder leyɗeele dentuɗe Amerik, Siin, e won e leyɗeele Orop. To leydi Siin, diiwaan Hubei hollitii ɓeydagol laabi tati e warngooji baɗeteeɗi e nder reedu (IPV).

Ƴeew kadi

Rewɓe nder leydi Naajeeriya

Bonanndeeji nder leydi Naajeeriya