Jump to content

Dominic Gambo Yahaya

Iwde to Wikipedia

Dominic Gambo Yahaya (jibinaa ko 10 lewru Yarkomaa 1950) woni laamiiɗo hannde mo Atyap Chiefdom, lesdi Naajeeriya nder lesdi Kaduna, lesdi Naajeeriya. O anndiraa ko tiitoonde Agwatyap III.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol Yahaya jibinaa ko Taligan, Atyapland, e nder diiwaan Fuɗnaange mo alaa ɗo haaɗi, leydi Nijeer (hannde ko diiwaan Kaduna, leydi Nijeer) ñalnde 10 lewru Yarkomaa 1950.[3][5]

O fuɗɗii jaŋde makko ko e hitaande 1958, o naati duɗal leslesal St. Pius (jooni LEA) to Taligan (Magamia) hakkunde 1958 e 1964 ; Duɗal hakkundeewal St. Mary (hono laamu hannde), Fadan Kaje hakkunde 1965 e 1969 ; Kolleeji Barewa, Zaria hakkunde 1970 e 1971. Caggal ɗuum o naati jaŋde toownde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ahmadu Bello, Zaria hakkunde 1972 e 1975, o heɓi ɗoon seedantaagal B.Sc. (Hon.), Division toownde ɗiɗmere e nder geɗe leydi e hakkunde 1977 e 1979, heɓi M.Sc. e nder Pewnugol Wuro e Diiwanuuji ummoraade e duɗal gootal.[3][5] O tawtoraama kadi kursuuji, golle e seminaaji keewɗi e nder galle makko e nder leydi Najeriya e caggal leydi.[5]

Yahaya resi debbo biyeteeɗo Justina ñalnde 30 noowammbar 1979.[3]

Agwatyap (nyaamo) e debbo mum (nano) wakkati Buffet yuɓɓinaama nder suudu maako Atak Njei ngam teddingo hooreejo konu lesdi Naajeeriya, Christopher Gwabin Musa, nyande 31 lewru Duujal hitaande 2023. Kugal Yahaya fuɗɗii gollodaade e laamu diiwaan Kaduna e hitaande 1976, o wonti:

Ofisee peewnugol wuro II, e hitaande 1977 ; Mawɗo peewnugol wuro, 1987; Gardiiɗo diiwaan Kaduna, peewnugol wuro e leydi e hitaande 1989; Ardiiɗo mawɗo, hukuuma taskaramji e ɓamtaare wuro Kaduna (KASUPDA) hakkunde 1990 e 1993. O wonti kadi:

Hooreejo laamu nokkuure Kaduna woyla hakkunde Abriil 1994 - Mars 1996. Ndeke, o artii e golle e:

Biro ngam lesdi, wiɗitaaki e taskaramji lesdi lesdi Kaduna bana hooreejo, taskaramji wuro e lesdi hakkunde 1996 e 1998. O wonti ndeen:

Sekereteer duumotooɗo, Ministeer toppitiiɗo ko fayti e ndiyam, hakkunde lewru Yarkomaa, 1999 - Yarkomaa, 2000 ; Sekereteer duumotooɗo, ministeer golle e yah-ngartaa, lewru feebariyee 2000 - noowammbar 2001 ; Biro gollordu laamu, Biro hooreejo komisiyoŋ gollordu, diiwaan Kaduna hakkunde lewru Duujal, 2001 - lewru Seeɗto, 2003 ; Biro gollordu laamu, Biro hooreejo gollordu, suudu laamu, Kawo, hakkunde lewru Oktoobar, 2003 - 10 lewru Yarkomaa 2010, ɗo o woppi golle laamu.[3][5] Yahaya toɗɗaama ndeen hooreejo Goomu njuɓɓudi hakkundeejo, nokku laamu Zangon Kataf hakkunde 20 suwee 2011 - noowammbar 2012 ; be

Waɗii tergal e Yiilirde Ngenndiire Korse Sukaaɓe Ngenndiire caggal nde o woppi golle laamu.[5] Terɗe e njeenaaje Terɗe Yahaya wonnoo ko tergal de facto e nder:

Diiso binnditagol wuro (Najeriya), gila 1989 ; Banndiraaɓe Naajeeriya e nder duɗal peewnugol wuro (FNITP)[3][5] O woni kadi ko winnditiiɗo wuro.[5]

Njeenaaje O rokkaama njeenaari :

Njeenaari ngenndi ndii e hitaande 1991 ; e [3] . Koolaaɗo kuuɓal Mulumba (KSM).[5] Pape François e hitaande 2023 Deental dowla Caggal jiiɓru Zangon Kataf e lewru mee 1992 ɗo ko famɗi fof 21 ɓiɗɗo leydi Atyap nanngaa, ngoppitaa e nder kasoo tawa ñaawaaka walla ñaawaaka e nder kuulal 2 ngal laamu konu leydi Najeriya yaltini, Dominic G. Yahaya (oon sahaa ko golloowo laamu) ina jeyaa heen e nder ɓeen nanngaaɓe e ko aldaa e nuunɗal, ɓe keɓtinaama e nder fedde jeegom hade maɓɓe seertude caggal ɗuum ina jeyaa heen Bala Ade Dauke (hooreejo diiwaan Zangon Katab e oon sahaa e garoowo Agwatyap I), Maj. rtd.), Major John Atomic Kude (rtd.), e Peter Lekwot (miñiiko gorko Major Jeneral Z. Lekwot - mo wondude e Elias Manza e woɗɓe ñaawaama warngo), ko ɓe kasoo "Klaas keeriiɗo".[6] [7]

Jappeere laamu Yahaya, e maayde Harrison Bungwon, Agwatyap II, suɓaama ngam wonde Agwatyap garoowo e Laamu Atyap, ngam ardaade leñol Atyap. Ñalnde aset 12 noowammbar 2016, o rokkaama gollotooɓe e laamu nguu e juuɗe guwerneer diiwaan Kaduna to galle laamorɗo Atak Njei.[5][8][4]

Jumma yahaya gambo fonndasiyoŋ E fuɗɗoode lewru Noowammbar 2023, Yahaya fuɗɗii fedde wiyeteende Jumma Yahaya Gambo ngam wallitde haajuuji jaŋde yimɓe ɓe ownooɓe Fulɓe mbaɗi e nder Laamu mum.[9][10]

"Ministeer geɗe laamu nokkuuji". Laamu leydi Kaduna. Moftinaama gila e fuɗɗoode ñalnde 15 lewru Yarkomaa 2021. Ƴeewtaama ñalnde 1 lewru Ut, 2020.
"Kaduna: Lekwot, laamɗo, woɗɓe ina nguya Jackson Zamani". Natal. Siilo 9, 2019. Ƴeewtaa ko 1 Ut 2020.
"MO WONI TO NIGERIA: YAHAYA, Dominik Gambo". Blerf. 29 mars 2017. Ƴeewtaa ko ñalnde 1 ut 2020.
Agbese, Andere (16 noowammbar 2016). "El-Rufai hokki gollooɓe laamu laamiiɗo aada". Toɓɓu Jannguɗo. Hoolaare ñalnde kala. Keɓtinaama ñalnde 31 sulyee 2020.
Simon, Reef (3 feebariyee 2017). "Laamɗo Atyap: Jaɓde Baton". Yeeso. Heɓtinaama ñalnde 1 lewru bowte 2020.
Dauke, B. A. (2004). Zangon Kataf: Jahgol leñol. Zaria: Muulngo Mangut. 154 haa 174. ISBN 978-125-812-9. Template:Cite deftere: Ƴeewto |isbn= nafoore: ƴeewndo (ballal)
"NISEER: KUUƊI."