Du shuzen

Du Shuzhen ( Sinuwaa : 杜淑贞 ; pinin : Dù Shūzhēn ; jibinaa ko e hitaande 1924), anndiraaɗo kadi Amina , ko imaam Sinuwaajo. E ballal kaaw makko e sehil galle makko, kamɓe ɗiɗo fof ko ɓe imam en jooɗiiɓe to Shanghai e Henan, o janngi janngude Quraan e ɗemngal aarabeeɓe. Du waɗi hajju mum gadano ko e hitaande 1992, o woni debbo gadano e nder leydi Henan waɗde ɗum.

Nguurndam adanɗam Du jibinaa ko e hitaande 1924 to Kaifeng, to Henan, to leydi Siin. O rokkaa innde lislaam wiyeteende Amina (埃米乃). Baaba makko, juulɗo Hui, wonti imaam caggal nde duɗal makko ɓooyngal loppitaa e wolde ɗiɗmere hakkunde Siin e Japon, yumma makko maayi ko adii nde Du ina wonta suka.[1] Caggal maayde yumma mum, Du hoɗi e neene mum.[2] Nde o heɓi duuɓi jeetati, Du naati juulirde rewɓe nokku oo, o janngi lislaam fotde duuɓi jeegom.[1] E fawaade e yiɗde baaba mum, nde o heɓi duuɓi sappo e joyi, Du resii ganndo juulɗo Siin gooto. Nde tawnoo o weltaaki e dewgal makko, o rewi e jom suudu makko haa Shanxi. Kono o maayi ko ñawu caggal duuɓi ɗiɗi; salii resde, Du hooti Kaifeng, nden o jokki janngugo haa juulirde ngam o tammi o laatoo imaam bee hoore maako.[1] Kuulal makko ngal jaɓaaka no feewi e ɓesngu makko.[3]

Kugal Nde o arti to Kaifeng, Du timmini jaŋde makko lislaam e ɗemngal Perse e gardagol imaam debbo. E ballal kaaw makko e sehil galle makko, kamɓe ɗiɗo fof ko ɓe imam en jooɗiiɓe to Shanghai e Henan, o janngi kadi janngude Quraan e ɗemngal Arab.[1] E hitaande 1949, Du wonti imaam to juulirde Shifu to Zhengzhou.[4] Caggal mum Du golliima e juulirɗe rewɓe goɗɗe e nder leydi Siin, haa arti noon e Kaifeng, Xingyang, e Xi'an.[4] E nder mbayliigu pinal, Du ɗaɓɓiri reentaade to Juulirde Fuɗnaange to wuro mum.[1] E hitaande 1981, o toɗɗaa jannginoowo mawɗo diine lislaam to jumaa rewɓe Beida Street to Zhengzhou. Duuɓi ɗiɗi caggal ɗuum, o artiraa e liimam nguurndam haa juulirde ndee.[1] Du waɗi hajju mum gadano e hitaande 1992,[1] o wonti debbo gadano e nder leydi Henan waɗde ɗum.[2] O waɗi hijjoore ndee laabi tati goɗɗi, e hitaande 1994, 1999, e 2005.[5] Du wonnoo ko golloowo no feewi e nder njuɓɓudi lislaam e nder leydi Siin, o wonnoo ko tergal e pelle keewɗe, ina jeyaa heen fedde lislaam e nder diiwaan Henan, fedde lislaam wuro Zhengzhou, e fedde lislaam Siin.[