Duke University Health System
Gila e Wikipedia, binndol ngol alaa ko yoɓi (Rewtinaama e nokku opitaal sukaaɓe e nokku cellal Duke) Siistem cellal duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke
Sifaa sosiyetee keeriiɗo (wonaa ngam heɓde ngalu) Industry Safaara Sosaa ko e hitaande 1998; Duuɓi 26 jooni Joɗnde Durham, to Karolina worgo Nokku gollorɗo Karolina worgo; Virjini Yimɓe teeŋtuɓe A. Eugene Wasinton (Hooreejo e hooreejo) Lowre www.duke.org Siistem cellal duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke ina hawra e duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke ngam safaara, duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke ngam safaara, Duke Clinic, e opitaaluuji terɗe ɗee e nder system wiɗto, toppitagol safaara, e jaŋde.[citation needed]
Opitaaluuji terɗe Ospitaal duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke Winndannde mawnde: Opitaal duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Duke woni ko to wuro Durham, to leydi Caroline du Nord, ina jokkondiri e duɗal jaaɓi-haaɗtirde Duke. Ko adii ɗuum, nde anndiraa ko Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Duke e Duɗal Cafrirɗe, nde sosaa ko e hitaande 1930 e dow yamiroore James B. Duke. Jooni noon, nokku safaara oo ina jogii 7,5 miliyoŋ meeteer kaaree (700 000 m2) e nder 90 galle e nder 210 ektaar (850 000 m2). Ina jeyaa e ko ɓuri teeŋtude e juɓɓule sappo toppitiiɗe cellal e nder leyɗeele dentuɗe Amerik. E hitaande 2007, U.S. News & World Report hollitii wonde nokku cafrirɗo duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke woni 7ɓo ɓurɗo moƴƴude e nder leyɗeele dentuɗe Amerik e nder 5 462 nokku cafrirɗo.[1] Duke Clinic woni ko sara nokku cafrirɗo Duke, ina rokka heen geɗe keewɗe keertiiɗe e sarwisaaji gonɗi e nder safrirde.
Ospitaal jaaɓi-haaɗtirde Duke ina jogii 1082 leeso ñawɓe, ina rokka kadi nokkuuji keewɗi ngam ƴeewde e safrude, ina heen nokku ɗo diiwaan oo woni ɗoo e emergency/trauma ; suudu safrirdu mawndu ina waɗi 51 suudu safrirdu ; nokku endo-opereeji; Centre Opération Ambulatoire ina waɗi suudu safrirdu 9 e nokku radiyoloji jaajɗo ngam ƴeewndaade e waɗde heen. E hitaande 2016, opitaal jaaɓi-haaɗtirde Duke jaɓɓiima 41 408 ñawɗo, waɗii 1 119 151 njillu to bannge safrirde.[2]
E hitaande 1925, James B. Duke waɗii dokkal miliyoŋaaji 4 dolaar ngam sosde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Duke to bannge safaara, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Duke to bannge safaara, e Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Duke ngam moƴƴinde cellal to Carolinas e Amerik. Ngal kaalis huutoraa ko ngam fuɗɗaade mahngo suudu safrirdu Duke e duɗal safaara e hitaande 1927.
Ñalnde 21 sulyee 1930, safrirde ndee udditanaa ñawɓe. Ñalnde adannde ndee, 17 e nder 400 leeso mayre kebbinii.
E hitaande 1936, Julian Deryl Hart, cafroowo Duke, naatini lampaaji ɓuuɓɗi e nder cuuɗi cafrirɗi ngam warde mborosaaji gonɗi e weeyo. E hitaande 1956, ko safrooɓe Duke adii huutoraade hipotermi (hypothermie) e nder seppooji ɓernde. Ko ɗum woni jooni ko gollal kuuɓtodinngal e nder winndere ndee kala.
Duɗal safaara e opitaal mbayliima innde Duke University Medical Center e hitaande 1957. Almuudo gadano Afriknaajo Ameriknaajo naatnaa e duɗal jaaɓi haaɗtirde Duke e hitaande 1963. E hitaande 1969, wiɗtooji gadani binndaaɗi ko faati e mbaawkaaji aadee ngam golloraade e golloraade e dow tampere fotnde... diwgol luggiɗngol 1 000 meeteer (300 m) waɗii.[3] E kitaale 1990, annduɓe ko faati e taariindi Duke peewni jarribo hojomaaji tati ngam ƴeewde so tawii ko ɓuri 30 ñawu mbaylaandi e sahaa gooto. Ooɗoo jarribo ina huutoree hannde e nder leyɗeele dentuɗe Amerik kala. Ko adii fof ko Duke ƴetti ɓuuɓri e ɓernde/ɓuuɓri mbaɗaama e hitaande 1992.
Opitaal sukaaɓe Duke & nokku cellal Ospitaal sukaaɓe & Centre de santé Duke ko opitaal toppitiiɗo cellal sukaaɓe gila e jibinannde haa e mawngu. Ospitaal oo ina waɗi nokku toppitiiɗo sukaaɓe jibinannde e nokku toppitiiɗo sukaaɓe. Catal cellal sukaaɓe McGovern-Davison, gonngal e nder safrirde ndee, ina rokka ñawɓe wonɓe e nokkuuji 28 e nder nokkuuji safaara sukaaɓe e seppooji. Duke Children's kadi ina rokka toppitagol adanngol e nokkuuji keewɗi e nder diiwaan Durham.
Reso Miracle sukaaɓe Duke ina moofta kaalis mo alaa keerol ngam wallitde Hospital & Centre Health sukaaɓe Duke rewrude e Reso Miracle sukaaɓe. Kaalis ina huutoree ngam wallitde wiɗtooji, toppitagol safaara, e porogaraamuuji ballondiral ɓesngu.
Sukaaɓe naatɓe e safrirde ina mbaawi jokkude jaŋde tawa ina keɓa safaara. Sosaa ko e hitaande 1959, duɗal safrirde ngal ina jeyaa e njuɓɓudi duɗe laamu Durham. Almuɓɓe capanɗe tati haa cappanɗe tati ina mbinnditee e nder duɗal ngal e nder ordinateeruuji, jannginooɓe njeetato ina njuɓɓina kala tolnooji gila e jaŋde leslesre haa e duɗal jaaɓi haaɗtirde.[4]
Ospitaal diiwaan Duke Ospitaal diiwaan Duke (DRH) ina rokka ñawɓe wonɓe e nder safrirde, ɓe ngonaa e nder safrirde, e nder safrirde e nder safrirde, ina waɗi kadi nokku toppitiiɗo ñawɓe to bannge tolno II, nokku toppitiiɗo cellal diiwaan Durham e nokku toppitiiɗo cellal Davis Ambulatory. Toppitagol ɓiɗɗo keso to opitaal diiwaan Duke ko cafrooɓe ummoriiɓe to opitaal sukaaɓe Duke. Ospitaal diiwaan Duke ina jogii 388 leeso ñawɓe. E hitaande 2016, opitaal diiwaan Duke jaɓɓiima 15 792 ñawɗo, waɗii 123 234 njilluuji e nder safrirde.[5]
Opitaal diiwaan Duke ina anndiranoo ko adii ɗuum opitaal mawɗo Durham County udditaa ñalnde 3 oktoobar 1976. Opitaal mawɗo Durham County ko batte kawral hakkunde opitaal Lincoln (opitaal Afriknaaɓe Ameriknaaɓe fof) e opitaal Watts (opitaal ɓaleeɓe fof). E nder kitaale 1990, keewal yimɓe diiwaan oo ɓeydiima