Okoh Ebitu Ukiwe (jibinaa ko 26 lewru Oktoobar 1940) ko Commodore pentiiɗo e nder konu leydi Najeriya, o wonnoo ko cukko hooreejo leydi Najeriya e les njiimaandi hooreejo leydi Naajeeriya, hono Seneraal Ibraahim Babangida, gila 1985 haa 1986.[1][2]
Caalaje Ukiwe jibinaa ko ñalnde 26 lewru Oktoobar hitaande 1940, ɓiy mawɗo Ebitu Ukiwe mo Abiriba to diiwaan Abia. Baaba makko ko laamɗo aadaaji to Abiriba, kadi ko hooreejo ñaawirde ñaawirdu laamu nokkuure diiwaan Bende ɓooyɗo.[3]
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Golle laana ndiwoowa Ukiwe naati e konu ndiyam leydi Najeriya e hitaande 1960, o woni cadet (ofisee), o heɓi golle e hitaande 1964 e darnde lietnaa. O ummii o naati konu Biafran e hitaande 1966.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Hare Biafran E nder wolde hakkunde leyɗeele leydi Najeriya tuggi 1967 haa 1970 o haɓii bannge Biafran. Caggal wolde nde, e lewru Yarkomaa 1972 o artiraa e konu ndiyam, gooto e ofiseeji Igbo seeɗa ngam heɓtude darnde mum en.[4]
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Golle konu Ukiwe wonnoo ko tergal e Diiso Toowngo Konu hakkunde 1975 e 1977.[5] Seneraal Olusegun Obasanjo toɗɗii mo guwerneer militeer diiwaan Niiseer e hitaande 1977. O artiraa e diiwaan Lagos ngam wonde guwerneer e lewru sulyee 1978, o woni e ndeeɗoo golle haa lewru oktoobar 1979.[6] O woniino kadi e nder SMC e gardagol Seneraal Muhammadu Buhari tuggi 1983 haa 1985, nde o woni Ofisee bannge, gardiiɗo laana ndiwoowa hirnaange. O toɗɗaa ko gardiiɗo, Fakulteer laana ndiwoowa, Jaji (1981-1984) e Ofisee bannge, Komanndaa laana ndiwoowa hirnaange (1984-1985).[5]
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Mawɗo konu mawngu E hitaande 1985, ɓaawo kuudetaa konu Naajeeriya nder hitaande 1985, hooreejo konu lesdi Seneraal Ibrahim Babangida toɗɗi Ukiwe hooreejo konu Naajeeriya, nden o laati ardiiɗo lesdi Naajeeriya ɗiɗaɓo.[4] E hitaande 1986, Komodor Ebitu Okoh Ukiwe, ittaa e golle hooreejo konu caggal nde o salii kuulal ngal Babangida ƴetti ngam naatde e fedde gollondiral lislaam.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Caggal ɗuum golle Caggal nde o woppi golle o naati e fedde daraniinde demokaraasi, o walli Moshood Kashimawo Olawale Abiola, hooreejo leydi cuɓaaɗo e wooteeji lewru suwee 1993, o sokaa caggal nde seneraal Sani Abacha heɓti laamu e nder kuudetaa e lewru noowammbar 1993.[7]
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
