Ehursag
Eḫursag (Sumer: 𒂍𒊕) ko helmere Sumer firtata ko "galle koɗli".
Sumeriyanke ÉḪURSAG ina winndee e liggorde keeriinde (ÉPAxGÍN 𒂍𒉺𒂅), sahaa e sahaa fof etimoloji mum ko É.ḪAR.SAG (𒂍𒄯𒊕), ina winndee e maandeeji É "suudu" (walla "hoore"), "Smo" .[1]
Ehursag ina heewi jokkondirde e suudu dewal Enlil ndu Sir yiyti. Charles Leonard Woolley e nder njulaagu to Ur to Irak hannde oo. O fuɗɗiima miijaade wonde ɗum ko palaas, yi’annde nde caggal ɗuum salii ngam lomtaade suudu dewal. Nokku ɗo galle laamɗo oo woni ɗoo to Ur, haa jooni anndaaka. Alaa yanaande yiytaa e les Ekursag e nder ɗeen njilluuji. Woolley jaɓi haa ragare dow ɗum "suudu pamaru." Annduɓe hannde ina ceerti haa jooni e firooji mum en e maggal ko wayi no suudu dewal, palaas, walla suudu laamu. Ina sikkaa hay so tawii ko baagal walla jokkorgal suudu mawndu nduu, nde tawnoo won e tuugnorgal mum mbonnaama. Birikuuji limtaaɗi kuutorteeɗi e mahngo fonndasiyoŋ oo hollitii wonde ko Ur-Nammu mo laamu tataɓu Ur mahi ɗi. Birikuuji ummoriiɗi e paabi ɗii ina njogii tammborde lomto makko, Shulgi e caggal ɗuum tammborɗe jamaanu Isin-Larsa caggal nde Ur halkaa e juuɗe Elaam en. Ehursag kadi ko innde walla epitet suudu dewal Ninhursag to Hiza, ina sikkaa ko konngol mbaylotoongol e Enamtila. Ehursag to Ur artiraa ko e hitaande 1961 e kuutoragol birik ɓooyɗo e jamaanu, ciimtol 2008 wonande British Museum hollitii wonde ɗum yanii e won e nokkuuji, haa teeŋti noon e ŋorol worgo-fuɗnaange.[2]
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Ziggurat wuro Ur
- Ur
- Ekur
- Enamtila
- Hursag
- Hubur
Teskorɗe
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- ↑ A. R. George (1993). House most high: the temples of ancient Mesopotamia. Eisenbrauns. pp. 2–. ISBN 978-0-931464-80-5. Retrieved 9 June 2011.
- ↑ Tonia M. Sharlach (2004). Provincial taxation and the Ur III state. BRILL. pp. 9–. ISBN 978-90-04-13581-9. Retrieved 9 June 2011.