Emmanuel Ifeajuna

Emmanuel Ifeajuna

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Innde	Emmanuel
Ɗuubi daygo	1935
Ɗoforde	Onitsha
Date of death	25 Siilto 1967
Place of death	Enugu
Manner of death	capital punishment
Cause of death	gunshot wound
Sana'aji	soldier, athlete, athletics competitor
Janngi to	University of Ibadan
Sport	athletics
Sports discipline competed in	high jump

 

 From Wikidata

Emmanuel Arinze Ifeajuna ko ofisee konu Nijeernaajo, diwoowo toowɗo. Ko kanko woni Afriknaajo ɓaleejo gadano heɓde njeenaari kaŋŋe e nder kawgel dingiral hakkunde leyɗeele nde o heɓi njeenaari ndii e hitaande 1954 e nder pijirlooji laamu Angalteer e Commonwealth. Maande makko keɓnde e ɓurnde moƴƴude e 6 ft 8 in (2.03 m) ko limre fijo e limre laamu Biritaan e oon sahaa. Ko o leñol Igbo ummoriiɗo Onitsha, o woniino jannginoowo ganndal to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ibadan, o naati e politik. Caggal mum o naati e konu leydi Najeriya, o waɗii darnde mawnde e kuudetaa leydi Najeriya e hitaande 1966.

Nguurndam e golle

Diwgol toowngol O jibinaa ko to Onitsha,[4] o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Dennis Memorial Grammar to wuro makko, o holliri sifaaji ɗi o sifotoo caggal ɗuum nguurndam makko. O jannginii diwgol toowngol e les jannginoowo makko pijirlooji,[5] kadi o tawtoraama seppo ngo udditi duɗal ngal fotde dumunna. O heɓi bak makko e hitaande 1951.[6] Duɗal Ilesa Grammar kadi ina wiya ko o almuudo ɓooyɗo.[7] Ɗum ina luulndii, hay so tawii noon o waɗii janngingol duɗal dabbunde e nder duɗal ngal. E hitaande 1954, kawtal atletik leydi Naajeeriya yi'i mo o tabitini hoore maako nder fijooɓe ɓurduɓe nder lesdi ndi'i. Diwgol 6 feet 5,5 inch (1,97 m) firti ko Ifeajuna suɓaama ngam lomtaade leydi mum e Pijirlooji Laamaandi Angalteer e Commonwealth e hitaande 1954, e sara Nafiu Osagie.[5] Naajeeriya waɗii golle moƴƴe e nder winndere nde e nder diwgol toowngol e oon sahaa – Joshua Majekodunmi wonnoo ko ɗiɗaɓo e nder pijirlooji laamu Biritaan 1950, e diwooɓe tato Naajeeriya mbaɗii capanɗe ɗiɗi ɓurɗe mawnude e diwgol toowngol Olimpiyaaji 1952. E nder Pijirlooji 1954 to Vancouver, o hawri ko e ɓoornaade tan paɗe makko nano kono o dañii laɓɓinde 6 ft 8 in (2.03 m), ko ɗum woni limre Pijirlooji e limre Laamaandi Biritaan wonande diisnondiral ngal. Medaal kaŋŋe keɓaaɗo ngal waɗi mo ɓaleejo Afriknaajo gadano heɓde e kawgel dingiral mawngal hakkunde leyɗeele.[5] Diwgol toowngol ngol waɗii sweep Afriknaaɓe e medayuuji ɗii e ndeen hitaande, Patrick Etolu mo Uganndaa timmini caggal Ifeajuna e Osagie mo Nijeer heɓi tataɓo.[9] Ifeajuna heɓi weltaare jaambaaro nde o warti Lagos, o ɗonno ƴama nder laabi hade maako wolwugo haa juulde civic.

Politik e duɗal jaaɓi haaɗtirde

Caggal nde o dañi medal kaŋŋe, o woppi heblo makko e diɗɗal toowngal, o artiraani e diɗɗal ngal. O winnditii e duɗal jaaɓi haaɗtirde Ibadan e hitaande 1954, o naati e nder dingiral politik janngooɓe duɗal ngal. O woniino kadi tergal e fedde mawnde wiyeteende Sigma Club, duɗal jaaɓi haaɗtirde Ibadan, fedde janngooɓe renndoyankoore, yuɓɓinɓe hitaande kala karnal muusik Havana e nder duɗal ngal. Nde o woni toon o wonti sehilaaɓe mawɓe e Christopher Okigbo e J.P. Clark, kamɓe ɗiɗo fof ɓe njahrata ko e yimooɓe Naajeeriya mawɓe.[11] Ifeajuna kadi ko sehil Emeka Anyaoku, caggal ɗuum koolaaɗo kuuɓal Kominwel. O naatii no feewi e fedde janngooɓe Ibadan, o wonti gardiiɗo humpito fedde nde, omo hirjina seppooji.[5] O jokkondiri ko e lannda Dinamiik, tawi ko ganndo hiisiwal biyeteeɗo Chike Obi ardii ɗum. Uche Chukwumerije, gonnooɗo e yonta makko, caggal ɗuum senaateer, siftorii Ifeajuna ina joginoo doole e nder dingiral politik, kono kadi ina wiya wonde o ustii yiɗde jeyeede e seppooji ɗii e koye mum en. Clark kadi seedtii ɗum, o hollitii yeru seppooji baɗnooɗi e uddugol hostel almudɓe. Uddugol ngol waɗi ko ñaawoore warngo Ben Obumselu, hooreejo fedde janngooɓe e sehil Ifeajuna. Ifeajuna yuɓɓini seppooji ɗii kono o tawtoraaka e hareeji baɗnooɗi caggal ɗuum.

Nde o timmini jaŋde makko ganndal o naati e janngingol, o waɗtaa to duɗal jaaɓi haaɗtirde Anglikan Ebenezer to Abeokuta. Ifeajuna heddii e jokkondirde e Okigbo, kanko ne o yahi jannginde, kamɓe ɗiɗo fof ɓe njokki e yeewtidde e politik rewolison.[6] Ɗuum waɗi ko Ifeajuna woppi golle janngingol ngam naatde e konu e hitaande 1960. O janngi to duɗal Mons Officer Cadet to Aldershot, to leydi Angalteer.[5] Nde o heɓi dipolomaaji, o ummii ko yaawi e nder darnde konu, o yottii e jappeere Major e lewru Yarkomaa 1966. Ko kanko woni major brigade to Lagos.

Eɓɓoore kuudetaa

Ifeajuna, nde o weltaaki dow laawol ngol lesdi maako hoosi wakkati laamu lesdi Naajeeriya arandeeru, lesdi Naajeeriya, o laati ardiiɗo lesdi Naajeeriya, o laati ardiiɗo lesdi Naajeeriya, o laati ardiiɗo lesdi Naajeeriya, o laati ƴamoowo laamu. Hono no jannde makko, Ifeajuna ina jogori wonde gooto e ardiiɓe hakkillaaji e nder fedde nde, o winndii deftere nde yaltinaaka, ko fayti e hujjaaji 1966 e nder leydi Najeriya.[4] O ƴattii fenaande e anarkisma baɗnooɗo e njuɓɓudi laamu bonndi.[12] Major Chukwuma Kaduna Nzeogwu woni yeeso eɓɓoore kuudetaa, tawi ina waɗi majoruuji konu joy goɗɗi : Timothy Onwuatuegwu, Chris Anuforo, Adewale Ademoyega e Humphrey Chukwuka.

Ademoyega, Okafor, Anuforo e Chukwuka ko mawɓe woɗɓe jooɗiiɓe to Lagos, ɗo Ifeajuna ardii dille. Ifeajuna ardi brigade mum haa galle toogardiiɗo jaagorɗe leydi Balewa e nanngi ɗum. E nder ɗuum, Nzeogwu hollitii inɗe mo kuudetaa oo yiɗi warde e Balewa ko ŋakkeende teskaande. Okafor yiɗiino nanngude brigadier Zakariya Maimalari, gardinooɗo Ifeajuna. Maimalari doggi, nde o tawi Ifeajuna o naamndii mo ballal. Ifeajuna wari Maimalari, ɗum addani luural hakkunde darɗe Ifeajuna, nde tawnoo ko o ofisee teddinaaɗo no feewi. Ifeajuna kadi fiyi Lietnaa Kolonel Abogo Largema to otel gooto to diiwaan Ikoyi to Lagos.

Gooto e ardiiɓe kuudetaa oo, hono seneraal mawɗo biyeteeɗo Johnson Aguiyi-Ironsi, nanngi henndu kuudetaa oo, daɗi e nanngugol. O fuɗɗii ndeen diwde e ƴaañooɓe kuudetaa. Ironsi dañii haa jooni haɗde kuudetaa oo, caggal ɗuum o toɗɗaa ngam ƴettude ardorde e addude deeƴre e leydi ndii.[13] E nder ɗeen kewuuji, gardiiɗo jaagorɗe leydi ndi hono Balewa maayi tawi ko e les njiimaandi Ifeajuna. Ciimtol polis laawɗungol e ngonka maayde makko (ko heddii e redacted) wiyi Ifeajuna fiyi Balewa nde o woni e yahde Abeokuta, o woppi ɓanndu nduu e laawol. Won wiyɓe wonde Balewa waraaka e anniya (sibu o jeyaaka e warngooji kuudetaa ɗii), kono ko asma walla ñawu ɓernde maayi e nder oon sahaa. Ndee ɗoo toɓɓere ina heddii e wonde huunde nde laaɓtaani e daartol jarribo kuudetaa 1966

Eɓɓoore e lefol

Caggal nde Ironsi ƴetti kuudetaa, sehil Ifeajuna biyeteeɗo Christopher Okigbo walli mo taccude keeri haa Dahomey (hannde Benin) o rewi haa Ganaa ɗo o jaɓɓaa e hooreejo leydi ndi hono Kwame Nkrumah. Laamu Nkrumah liɓaama ɓaawo man, Ifeajuna warti lesdi Naajeeriya ɓaawo nde Emeka Ojukwu hokki mo tammunde dow yonki maako wonataa nder risku. O naati kadi e konu, oo sahaa e nder konu Biafra – Republique Biafra hollitii seertude mum e Naajeeriya, fuɗɗii konu hakkunde leyɗeele Naajeeriya. Ifeajuna, Victor Banjo, Phillip Alale e Sam Agbam, Ojukwu tuumi ɓe kaaldigal e ardiiɓe fedde Naajeeriya, rewrude e jaagorɗe Biritaan, ngam yiɗde addude dartagol wolde, liɓde Ojukwu, heɓde darnde mawnde wonande koye mum en. Ɓe ñaawee ko yaawi, ɓe ñaawee warngo e warngooji ngam janfa. Ifeajuna wi'i dabare man woni ngam hisnugo yonki siwil'en haa Enugu diga konu lesdi ndi'i ɗon wara. Ifeajuna e wondiiɓe mum tato mbaraama ñalnde 25 suwee 1967. Enugu, laamorde leydi Biafran, konu leydi Naajeeriya nanngi ɗum balɗe ɗiɗi ɓaawo man.

Ifeajuna ina joginoo lefol jillondirngol. Binndol makko ngol o yaltinaaka ngol, ngol dañii hakkillaaji keewɗi, haa arti noon e ngol Olusegun Obasanjo, seneraal konu, jooni ko hooreejo leydi Nijeer.Eɓɓoore kuudetaa 1966 ndee, heewɓe ina njiyri ɗum ko no fedde Igbo en nii, hay so tawii noon fedde nde ina jeyaa heen ɓe ngonaa Igbo en, won heen ko Igbo en njiylotonoo, Seneraal Ironsi haɗi kuudetaa oo ko kanko e hoore makko Igbo en. Binndol ngol ina yi’ee wonde ina waawi wonde ƴoogirde daartol ngam ƴeewtaade geɗe njiyaagu e kuudetaa oo e darnde Ifeajuna e nder mum, gila e co-conspirator haa e gardiiɗo hakkille.

Ifeajuna hollitaaki no feewi walla no moƴƴiri e nder daartol wolde hakkunde leyɗeele Naajeeriya. So tawii banndiiko Kuudetaa 1966 biyeteeɗo Chukwuma Kaduna Nzeogwu ina fawii e jaambaaro hare, ina joginoo kadi nate mahraaɗe e nder wuro mum, Ifeajuna heɓaani njeenaari seeɗa caggal maayde mum, hay so tawii noddaali mbaɗaama ngam teddineede caggal maayde mum.Nde o maayi e hitaande 2011, gonnooɗo hooreejo leydi Biafran Ojukwu heɓi njeenaari ɓurndi toowde e konu ummoraade e leydi Naajeeriya e yanaande makko tawtoraama hooreejo leydi Naajeeriya Goodluck Jonathan Rajo polis'en lesdi Naajeeriya, feccere arandeere nde'e ɗon wi'a, feccere ɗiɗaɓre nde'e ɗon mari limngal, wi'i Ifeajuna, Don Okafor e Kapiteen Ogbu Oji woni tagooɓe e ardiiɓe kuugal kuudetaa nder hitaande 1965, Nzeogwu tan naati nder wakkatiire nde'e. Ifeajuna ina yiyee e won e yimɓe ko waroowo gardiiɗo jaagorɗe Balewa, jippinoowo Republique gadano, saabiima wolde nder leydi.[14] Alaa otopsi waɗaama e ɓanndu Balewa, alaa ko holliti wonde o fiyraama. Rajooji laamu ina kollita wonde ɓanndu makko tawaama ina jooɗii e sara lekki, sara ɓanndu jaagorgal kaalis biyeteeɗo Festus Okotie-Eboh, mo ɓe mbari, mo woni e hakkunde tuumeede fenaande. Ifeajuna's legacy nder taariiha fijirde Afrik ɓaleejo, ɗon ƴaɓɓito dow kuuɗe maako siyaasaaku ɓaawo kuuɗe maako

Nguurndam neɗɗo

• E nder jamaanu makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde, Ifeajuna hawri e debbo mum Rose e hitaande 1955. Duuɓi nay caggal ɗuum ɓe resndi, ɓe ndañi ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo.

• Rekord kawgel hakkunde leyɗeele

• Hitaande kawgel Nokku Darnde Notes Kewu 1954 Laamu Biritaan e Pijirlooji Komonwelt Vancouver, Kanadaa 1ɓo Diwgol toowngol 6 ft 8 in (2.03 m)