Etikaaji toppitagol

Etikaaji toppitagol

ethical theory

Subclass of	ethics

 

 From Wikidata

Etikaaji toppitagol (walla etikaaji toppitagol walla EoC ) ko miijo etikaaji gonɗi e dow mum ɗii, jowitiiɗi e jokkondiral hakkunde yimɓe e toppitagol walla moƴƴere ko huunde moƴƴere. EoC ina jeyaa e denndaangal miijooji etikaaji (moral) ɗi won e rewɓe e annduɓe taariindi ƴetti gila e kitaale 1980. So tawii miijooji etikaaji consequentialist en e deontologique ina teeŋtina tolnooji kuuɓtodinɗi e ŋakkeende luural, etikaaji toppitagol ina teeŋtina nafoore jaabawol e neɗɗo. Ceertugol hakkunde general e neɗɗo ina feeñi e naamne maɓɓe ceertuɗe moraale : « hol ko woni nuunɗal ? versus "no njaabotoo?"  : 469 Carol Gilligan, mo nganndu-ɗaa ko kañum woni fuɗɗotooɗo etikaaji toppitagol, ñiŋii huutoraade tolnooji kuuɓtodinɗi ɗii wonde "caɗeele moraal, nde tawnoo ina jibina wumre moraal walla waasde faamde".  : 471 

Teskagol mbaydi ndii ina jeyaa heen : yimɓe ina paami wonde ina njogii tolnooji ceertuɗi e fawaade e jokkondire ; yimɓe woɗɓe ɓe batte cuɓagol neɗɗo toɗɗii ina poti ƴeewteede no fotiri e ŋakkeende mum en ; e detal ngonkaaji ina kollita no reentortoo e ƴellitde nafooje yimɓe.

Fuɗɗoode etikaaji toppitagol ko Carol Gilligan, ganndo etikaaji e hakkille Ameriknaajo. Gilligan sosi ngool laawol ngam ƴeewtaade jannginoowo mum, ganndo ko faati e hakkille ƴellitaare biyeteeɗo Lawrence Kohlberg ’s mbaadi ƴellitaare nehdi. Gilligan teskiima wonde fooɗtude ƴellitaare nehdi e daawe Kohlberg e ƴellitaare nehdi, tawi sukaaɓe worɓe ɓuri sukaaɓe rewɓe waawde nehdi, kadi ngool ɗoon batte ina jokki e mawɓe kadi (hay so tawii noon nde jaŋde ndee jogori reende ngam alaa ko seerndi rewɓe e worɓe). Gilligan hollitii wonde mbaadi Kohlberg ndii wonaa paandaale, kono ko yi’annde worɓe e jikkuuji, tuugiindi e kuule nuunɗal e hakkeeji. E nder deftere makko 1982 In a Different Voice, o ɓeydi heen wonde worɓe e rewɓe ina njogii jikkuuji yiytude jikkuuji e sifaaji ceertuɗi. Miijo makko hollitii wonde rewɓe ina keewi teeŋtinde yurmeende e yurmeende e dow miijooji moraal to bannge golle walla fartaŋŋeeji ɗi nganndu-ɗaa ko ɗi ɓurɗi teeŋtude e tolno Kohlberg. Dana Ward hollitii, e nder winndannde mum nde yaltinaaka, wonde tolno Kohlberg ina selli to bannge psikome . Wiɗtooji baɗanooɗi caggal ɗuum kollitii wonde ceertugol laabi etikaaji tuugiiɗi e toppitagol walla nuunɗal ina waawi tawa ko sabu ceertugol jinnaaɓe, walla ceertugol ngonkaaji nguurndam jinnaaɓe. Ciimtol Gilligan ngol e ceertugol jinnaaɓe rokkii rewɓe daande ngam naamnaade nafooje moraale e golle renndo ngo ko worɓe.

Jokkondiral e darndeeji etikaaji aadaaji

Etikaaji toppitagol ina ceerti e mbaadiiji etikaaji goɗɗi, ko wayi no miijooji konsekwensialism (yeru utilitarism ) e miijooji deontoloji (yeru etikaaji Kantian ), sibu ina yiɗi naatde e jikkuuji e nafooje rewɓe aadaaji ɗi, daraniiɓe etikaaji toppitagol ina kaɓa, ngalaa e mbaadiiji aadaaji e hitaande. Ina jeyaa e ɗeen nafooje, jogaade toppitagol e jokkondiral e dow logic e hakkille. E nder etikaaji toppitagol, hakkille e logic ina njibina toppitagol tago, woni toppitagol baɗaangol e dow yiɗde. Ɗumɗoo ina luurdi e deontologie, ɗo golle ƴettaaɗe e njiimaandi ngonaa nehdi.