Feminist HCI

Feminist HCI

Subclass of	human–computer interaction

 

 From Wikidata

HCI feminist ko fannu jokkondiral hakkunde neɗɗo e ordinateer (HCI) kuutortooɗo miijo feminist, miijo teskinngo e filosof e toɓɓe renndo e nder HCI, ina jeyaa heen paandaale ganndal, nafooje etikaaji, mooftugol dokke, firo dokke, miijo, e batte ɗe anniyaaka e lowre HCI. Helmere ndee fuɗɗii huutoreede ko e hitaande 2010 e Shaowen Bardzell, hay so tawii miijo ngoo e bayyinaango asliingo ngoo ina cifaa no feewi, gila e 2020 Gila ndeen, kaɓirɗe ɗe Bardzell ƴetti ɗee, ina pamɗi huutoreede.

Tariya

E fuɗɗoode kitaale 1980, wonno ko yaakaare no fannu ganndal hakkille waawirta wallitde e ƴellitaare fannu HCI. No ordinateeruuji e oon sahaa njiyriraa no feewi wonde ina caɗti janngeede e huutoreede, miijooji e mbaadiiji gollorɗi kabaruuji ɓurɗi teeŋtude e nder ganndal hakkille kuutoraa ko ngam ƴellitde kuule diisnondiral, laabi, kuutorɗe hiisiwal e wasiyaaji teskinɗi ngam diisnondiral jokkondire ordinateeruuji . Ɗum waɗiraa ko e laabi tati : wiɗtooji baɗɗiiɗi, ƴeewndo ganndal e jokkondiral ganndal .

Gooto e darndeeji ɗii e ƴellitaare HCI e kitaale 90 ko John M. Carroll e hitaande 1991, o siftinii e laaɓal no kuule ganndal kuutortee e peewnugol jarribooji HCI. Carroll winndii wonde e oon sahaa, hare duuɓi 50 ngam tabitinde ganndal hakkille ko huunde himmunde e etaade huutoraade feere ganndal e wiɗtooji HCI. E nder kitaale 1970, peeje kuutorteeɗe e wiɗtooji empirik ngam HCI ina pamɗi no feewi ; keewal boowal e sahaaji golle ko wayi no huutoraade walla jarribaade sariya Fitt . Kono ɗeen wiɗtooji baɗɗi hakkille ganndal ngaddaani heen humpito ngam moƴƴinde porogaraamuuji. Faamnaaka no feewi e oon sahaa, no huutortee e porogaraamuuji njuɓɓudi ngam waɗde kalite kodde ɓurɗe toowde ɓurɗe hoolaade e jogaade .

Miijo asliijo

Miijo Bardzell asliijo ngo adii ƴeewtaade ko daartol miijo darnde rewɓe, jaŋde ganndal e karallaagal, e Bardzell siftinde no ɓe njiɗiri epistemoloji HCI waylaade ngam ɓurde yahdude e miijo darnde rewɓe. Bardzell ina ƴeewtoo kuule baɗɗe potal, keewal, nuunɗal renndo, e miijooji gonɗi jooni ɗii e HCI jinnaaɓe. Rewi heen ko ƴeewndo binndol no feminism huutortee e fannuuji nannduɗi, ko wayi no diisnondiral geɗe, mahdi, peewnugol gure e diisnondiral pijirlooji . Eɓɓaande mawnde miijo ngoo ko huutoraade sifaaji jeegom kuuɓtodinɗi e nder diisnondiral HCI :

• Pluralism : E tuugnaade e miijo darnde rewɓe, ngool sifaa ina hollita wonde humpito e pinal aadee ina ceerti no feewi, ina mbaawi nanngeede e nder winndereyankaagal karallaagal gootal walla mbaydi ngootiri. Ndee ɗoo tinndinoore ina hollita wonde diisnondiral HCI heterogeneewal ina waɗi nafoore ngam waasde momtude pine. Bardzell rokki yeru no marke keeriiɗo masiŋaaji lootirɗi hirnaange naatnaaɗi to leydi Inndo, mbaɗaa no moƴƴi ngam golloraade, e bonnude comci Inndo.
• Tawtoreede : Huutortooɓe karallaagal ina keewi yiyeede e HCI ko fannuuji tawa ko e tolno potɗo e diisneteeɓe. Bardzell ina wasiyoo wonde huutortooɓe ina mbaawi wallitde e golle diisnondiral (yeru rewrude e diisnondiral tawtoreede ). O wiyi wonde ndeeɗoo golle ina foti waɗeede e saraaji jarribooji kuutoragol gaadanteeji .
• Advocacy : Bardzell hollitii wonde ina woodi luural hakkunde hisnude ngonka lowre gonnde ngam waawde anndude huutortooɓe kono tawa ina famɗi geɗe, e waylude lowre nde waawi waɗde nafooje ƴellitooɓe e huutortooɓe. O hollitii wonde huutortooɓe ɓee ina poti waawde daranaade lowre yiɗnde rewrude e cuɓe customisability .
• Ekoloji : Bardzell ina wasiyoo ƴeewtaade batte miijo HCI e dow mbaydiiji renndo e ekosistemaaji ɓurɗi mawnude. Yeru, no galle siforaa nii ina jogii batte e yuɓɓinde nguurndam yimɓe hoɗɓe e mum (ƴeew feminism e arsitektuur jamaanu ngam ɓeydaade humpitaade).
• Embodiment : Feccere mawnde e wiɗtooji HCI e oon sahaa e nder peewnugol jarriborgol, ko ɓuri heewde ko seerndude geɗe goote (‘disembodied’) e janngude ɗe ceertuɗe e nder mbaadiiji mum en, ko wayi no mbaadi hakkille, walla e nder miijo gollorde humpito . Bardzell e nokku mum ina hollita feere ɓurnde yuumtude, ko wayi no naatde e miijooji, wellitaare, ruuhu, nguura, jokkondiral, e jokkondiral ɓanndu nduu fof, ko geɗe jarriborɗe, haa teeŋti noon e wiɗtooji HCI jowitiiɗi e jinnaaɓe.
• Feññinde hoore mum : Bardzell ina seedtoo wonde diisnondiral HCI tipikal ina waɗi miijooji ko fayti e kuutortooɗo ‘ideal’ wonande lowre ngam jokkondirde e neɗɗo e ordinateer, tee ɗuum ina foti seerndude tuugnaade e no kala kuutortooɗo keeriiɗo nanndirta e ngalɗoo natal kuutortooɗo ideal. E nder heen, o hollitii no lowre ndee jogori fawde e kuutortooɗo oo ndee ɗaminaare feere anniya walla laaɓtunde, tawa ina ɗaminaa huutortooɓe ɓee ina mbayla ngam huutoraade lowre ndee no moƴƴiri. Yeru, omo sikki wonde golle mooftugol dokke Amazon ina kuutoree ngam yeeyde ko yowitii e lowre ndee, ɗum noon ina toɗɗii hol media kuutortooɗo oo waawi yiyde walla soodde e lowre ndee, tee e nder sahaaji, ɗuum ina waawi waylude no kuutortooɗo oo yahrata so huutoriima Amazon walla e nder kuuɓal. O sikki wonde ngool batte ina bonna, kadi feere ngam ustude ngool bonannde ko rokkude huutortooɓe ɓee cuɓagol ngam waylude walla ‘feññinde’ ɓure wasiyaaji jaayɗe e junngo.