Fragmenta de viribus

Feccere viribus ko deftere tuugnorgal omeopaatiik yaltinaande to Leipzig e hitaande 1805.

Winndi deftere ndee ko Samuel Hahnemann, nde yaltinaa ko e ɗemngal Latin, e nder defte ɗiɗi. Tiitoonde ndee timmunde ko Fragmenta de viribus medicamentorum : positivis sive in sano corpore humano observatis (Ƴeewte peccitagol jowitiiɗe e doole moƴƴe leɗɗe e ɓanndu neɗɗo celluɗo).

Deftere adannde Fragmenta de viribus ina limta maale laaɓtuɗe ɗe leɗɗe 27 ceertuɗe ngaddata."Maale keewɗe feeñde ɗee teeŋtinaama e italik. Deftere ɗiɗaɓere ndee ina waɗi denndaangal maale ɗee e nder doggol alkule."

Fragmenta de viribus ina limta batte cellal leɗɗe 27 kuutorteeɗe no feewi no winndiraa e binndanɗe safaara ɗee wondude e teskuyaaji Hahnemann e hoore mum ummoraade e ƴettugol leɗɗe ɗee e hoore mum : « Koolol gadanol batte leɗɗe ... fawaade e teskuyaaji makko e teskuyaaji woɗɓe ko, no anndiranoo nii, F viridbus worklimento, . 1805."[4] Ɗee ko "geɗe safaara ɗe golle mum laaɓtuɗe pathogenetic o anndi e jarribooji e hoore makko, e ɓesngu makko, e sehilaaɓe makko seeɗa."

Fragmenta de viribus haalaani ko fayti e omeopaati walla kala miijooji safaara, alaa ko haali ko fayti e kuutoragol mum en. Kono tan, ina yaaji, ko ɗum woni ko adii deftere Hahnemann, nde feccere wootere yaltinaa e hitaande 1811 : « deftere Medica Pura ndee ina joginoo ko adii ɗum e nder Fragmenta ». "Golle ɗee, puɗɗaaɗe e "Fragmenta", njokki e "Materia Medica Pura", deftere adannde nde feeñi e hitaande 1811 rewi heen defte joy goɗɗe haa hitaande 1821."

Tuugnorgal