Fremantle art center

Catal naalankaagal Fremantle[1] ko nokku mahdi taariindi to laawol Ord to Fremantle, hirnaange Ostarali.

Koolol mahdi limtaangol e ndonu ngol mahiraa ko e kuutoragol golle ñaawooɓe hakkunde 1861 e 1868, ngol huutoraa ko no opitaal hakkillaaji nii, e fuɗɗoode ina wiyee Asilo Lunatic Fremantle,[2] e heewde wiyetee ko Asilo Fremantle.[3][4] Caggal ɗuum nde inniraa Asilo ngam haɓaade bonanndeeji,[1] nde anndiraa kadi Asilo Lunatic & Galle rewɓe mawɓe.[1][5]

Nokku oo ko dowla Ostarali hirnaange jeyi ɗum, rewrude e Departemaa Leyɗeele, ko ɗum woni ko e juuɗe wuro Fremantle e dow yamiroore njuɓɓudi, ɗo wuro ngoo toppitii mahngooji ɗii, e ndeenka mum e njuɓɓudi mum.

Jooni noon, ko ɗoon woni Fremantle Arts Centre, fedde nde wuro Fremantle ina rokka porogaraamuuji kollirɗe, hoɗorɗe, kursuuji naalankaagal e jimɗi nguurndam.[6][7] Kaalis oo heɓaama e wuro Fremantle, e Departemaa Pinal e Naalankaagal laamu Hirnaange Ostarali.[8] Nde woni ko sara nokku njulaagu e ndiyam Fremantle, nde woni ko sara duɗal jaaɓi haaɗtirde John Curtin e duɗal jaaɓi haaɗtirde Christian Brothers.

Tariya Ñawɓe hakkillaaji adanɓe e nder Ostarali hirnaange, toppitaama e nder hoɗorɗe juutɗe, ina heen jolngo Marquis de Anglesea, Round House e opitaal Kolonial. Nde yah-ngartaa ñaawooɓe fuɗɗii e hitaande 1850, yimɓe wonduɓe e rafiiji hakkillaaji e nder koloni fuɗɗii ɓeydaade. Toppitagol laamu fuɗɗii ko e nawde sappo e ñaawooɓe ummoraade e kasoo Perth, fayde e nokku keso gonɗo to Scott’s Warehouse (koɗorɗe Croke e Cliff Streets) e lewru noowammbar 1857.

Mahdi mawndi ndi e dow nokkuure nde 2,4 ektaar (5,9 ektaar) ina ndaara wuro laamorgo ngoo, ko ndi mahdi renndo ɓurndi mawnude ndi ñaawooɓe mahi e nder diiwaan hee caggal nde Fremantle Gaol mahinoo e kitaale 1850.[9]: 1 The design, e mbaadi gotik koloñaal ko Lietnaa-Kolonel Sir Edmund Henderson, gardiiɗo ñaawooɓe to Ostarali hirnaange, mahi ɗum ngam hoɗnude 50 neɗɗo. Pewnugol ngol fuɗɗii ko e hitaande 1861, e gardagol James Manning – gardiiɗo golle to Convict Establishment e Sosiyetee 20ɓo Innjiniyaaruuji, rokki jannginooɓe e humpitooji karallaagal e gollotooɓe ñaawooɓe ɓee, o ƴetti duuɓi nay ngam timminde. Ñawɓe adanɓe ɓee ngoni ko e asilo e lewru sulyee 1865.

E hitaande 1886, golle mahdi renndo mbayliima e juuɗe Departemaa Golle renndo keso oo, e les njiimaandi gardiiɗo golle renndo, hono George Temple-Poole. Poole woni kalfinaaɗo diisnondiral baagal fuɗnaange-rewo, feewde e Finnerty Street (timminii e hitaande 1886) e baagal fuɗnaange (timminii e hitaande 1890 e 1894). Caggal nde kaŋŋe yani e kitaale 1890, asilo oo heewi yimɓe no feewi, ɗum addani ɗum yuɓɓinde golle ɗee, haa arti noon e soodde Whitby Falls ngam wonde ngesa asilo e hitaande 1897.

Asilo oo jokki e golle mum haa e fuɗɗoode kitaale 1900 nde, caggal maayɗeele ɗiɗi tuumaaɗo, tawi ko jaayɗe nokku oo mbiyata ɗum, laamu nguu sosi wiɗto ngo joofniri ko e wasiyaaji yo mahdi ndii « ustoy, sibu ndi fotaani huutoreede e faandaare ndee ko ɗum huutortee jooni."[9]: 3 Ndeen ñawɓe ɓee njaltinaama e nokkuuji goɗɗi e nder diiwaan mawɗo oo hakkunde 1901 e 1909, ina heen opitaal Claremont mo Insane mahaa keso oo.

Mahdi ndii huutoraa ko juuti ngam hoɗde rewɓe ɓe ngalaa galleeji (e sahaa e sahaa fof sukaaɓe rewɓe bonɓe),[10] caggal ɗuum ko duɗal jibinannde. Haa e wolde adunaare ɗimmere nde anndiranoo ko galle rewɓe mawɓe. E nder wolde adunaare ɗimmere, nde wonti nokku ɗo konu Amerik jooɗii e Hirnaange Ostarali, mahi suudu lootirdu ndu asbestos woni e mum, to bannge worgo-fuɗnaange nokku oo.[11]

Caggal wolde ndee, galle Arts Center huutoraa ko e sahaa gooto ngam wonde annexe duɗal karallaagal Fremantle, e hitaande 1957, Departemaa Jaŋde Dowlaaji Dentuɗi (Departemaa Jaŋde Dowla oo) ƴetti kuulal ngal ngam huutoraade leydi ndii ngam waɗde nokkuuji pijirlooji e duɗal jaaɓi haaɗtirde John Curtin saraaji mum. Wullaango yimɓe e kampaañ luulndo ngo meer wuro Fremantle, hono Sir Frederick Samson ardii, dartini udditgol ngol. Caggal duuɓi keewɗi e ƴaañde ngam heɓde kaalis laamu diiwaan oo e laamu fedde ndee, eɓɓoore mawnde ngam moƴƴinde golle ɗee fuɗɗii ko e hitaande 1970 e hitaande 1972 nde wonnoo ko nokku ɗo galle laamorɗo Ostarali hirnaange (jooni ko Victoria Quay), e nokku ñeeñal Fremantle.[9]: 4

E hitaande 2001, wuro Fremantle ƴettii peeje ngam hisnude nokku naalankaagal Fremantle, ko ɗum woni doggol ngam hisnude ɗum. E lewru Yarkomaa 2007, golle ndeenka timminaama e gable finials to façade hirnaange artiraa e ngonka mum en, caggal nde ɗe ndartinaa e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire.

Ñalnde 20 lewru juko hitaande 2009, anndaa wonde Musée Immigration maa udde nde tawnoo ko kañum ɓuri famɗude njilluuji e nder museeji dowlaaji ɗii, geɗe gonɗe e nder mooɓondiral ngal maa mbaɗe e nder defte ngam hisnude hay so tawii geɗe ɗe ñamlaa ɗee maa ngartire. E nder ñiŋooje ngam uddugol ngol sabu ustaare Budget laamu WA Arts Minis