Funmilayo Ransome-Kuti

Funmilayo Ransome-Kuti

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Inditirde	Fumilayo
Sooma	Francis Abigail Olufunmilayo Thomas
Innde	Funmilayo
Innde ɓesngu	Kuti
Ɗuubi daygo	25 Yarkomaa 1900
Ɗoforde	Abeokuta
Date of death	13 Seeɗto 1978
Place of death	Lagos
Cause of death	falling from height
Dee/goriiwo	Israel Olutodun Ransome-Kuti
Marude	Beko Ransome-Kuti, Olikoye Ransome-Kuti, Fela Kuti
Ɗemngal	Yarbankoore
Wolde	Inngilisjo, Nigerian Pidgin
Sana'aji	teacher, ngaɗoowo siyaasaje, activist, suffragette
Employer	activist
Position held	political campaign
Janngi to	University of Ibadan, Abeokuta Grammar School
Honorific prefix	Order of the Niger, traditional leader or chief
Residence	Abeokuta
Work location	Abeokuta
Lenyol	Yimɓe Yarbanko'en
Award received	Lenin Peace Prize

Mawɗo Funmilayo Ransome-Kuti, MON (/fʊnmi ˈlaɪjoʊ ˈrænsəm ˈkuːti/; jibinaa ko Farayse Abigail Olufunmilayo Olufela Folorunso Tomaas; 25 oktoobar 1900 – 13 abriil 1978 ko AnKuípón, anndiraa kadi ko Fulákúla-an Jannginoowo Naajeeriya, daraniiɗo siyaasaaku, daraniiɗo suɓol, e daraniiɗo hakkeeji rewɓe.

Fumilayo Ransome Kuti jibinaa ko to Abeokuta, e nder leydi Ogun hannde, ko kanko woni debbo gadano janngoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Abeokuta. Nde o woni suka mawɗo, o golliima jannginoowo, o yuɓɓini yoga e jaŋde leslesre adannde e nder leydi ndii, o yuɓɓini jaŋde binndol wonande rewɓe ɓe ngalaa kaalis. ,

E nder kitaale 1940, Ransome-Kuti sosi Dental Rewɓe Abeokuta, o daranii hakkeeji rewɓe, o ɗaɓɓiri yo rewɓe ɓeydu waawde jogaade darnde e nder juɓɓule laamu nokkuuji ɗii, e joofnude njoɓdi ndi fotaani yoɓeede e rewɓe luumooji. Sifaade ɗum e jaayndeeji ko "Lioness of Lisabi",: 77 o ardii seppooji e seppooji haa 10 000 debbo, o dooli laamu Alake ngam woppude laamu e hitaande 1949. Nde Ransome-Kuti ɓeydii semmbe mum e politik, o tawtoraama dille ngam haɓaade ndimaagu leydi Najeriya delegaasiyoŋaaji ngam yeewtidde e doosɗe ngenndiije cifaaɗe. Ardii sosde Dental Rewɓe Naajeeriya e Fedde Rewɓe Naajeeriya, o ɗon ƴama hakke rewɓe Naajeeriya ngam suɓol, o laatake tergal teddungal nder kawtal jam e hakkeeji rewɓe Naajeeriya.

Ransome-Kuti heɓi njeenaari jam Lenin, o rokkaa kadi tergal e fedde wiyeteende Ordre du Niger ngam golle makko. E duuɓi maako cakkitiiɗi, o walli ɓiɓɓe maako ngam ɓe ɗon ƴama laamuuji konu lesdi Naajeeriya. O maayi ko e duuɓi 77 caggal nde o gaañiiɗo e hare militeer en e jeyi galle. Ɓiɓɓe Ransom-Kuti ina njeyaa heen jimoowo biyeteeɗo Fela Kuti (jibinaa ko Olufela Ransom-Kuti), doktoor e daraniiɗo haɓaade rafiiji biyeteeɗo Beko Ransom-Kuti, e jaagorde cellal Olikoye Ransom-Kuti.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Frances Abigail Olufunmilayo Olufela Folorunso Thomas, jibinaa ko ñalnde 25 lewru Oktoobar hitaande 1900 to Abeokuta, e nder diiwaan Ogun, leydi Najeriya, e oon sahaa ko e nder leydi Nijeer, leydi ndi laamu Biritaan. O jibinaa ko mawɗo Daniel Olumeyuwa Thomas (1869-1954), jeyaaɗo e galle Jibolu-Taiwo, e Lucretia Phyllis Omoyeni Adeosolu (1874-1956).

Baaba mum Frances jibinaa ko Ebenezer Sobowale Thomas, kanko e hoore makko o jibinaa ko to wuro Freetown, leydi Siyeraa Leyoon, e Abigail Fakemi, o jibinaa ko to wuro yoruba en wiyeteengo Ilesa. Maamiraaɓe Frances ɓurɓe mawnude anndaaɓe e baaba mum ko neene mum mawniiko biyeteeɗo Sarah Taiwo (yumma Ebenezer Sobowale Thomas), debbo Yorubaajo mo yeeyooɓe jiyaaɓe nanngi e fuɗɗoode teeminannde 19ɓiire hade mum hootde galle mum to Abeokuta. Gorko gadano Sarah ko Sobowale Tomaas. Iwdi Sarah rewrude e Thomas e worɓe mum ɗiɗo woɗɓe – Jibolu-Taiwos – laati yoga e Kerecee’en arande’en nder nokkuure man, nden ɓe mari bawɗe mawɗe dow mawnugo Kerecee’en haa Abeokuta.

Yumma Frances jibinaa ko Isaac Adeosolu, jeyaaɗo to Abeokuta, e Harriet, ɓiy Adeboye, jeyaaɗo e wuro Yoruba ɓooyngo wiyeteengo Ile-Ife. Jibnaaɓe makko resndii e hitaande 1897, ɓe ndañi ɓiɓɓe ɗiɗo maayɓe e cukaagu hade Frances jibineede.: 19–23

Yiyngo Abeokuta e hitaande 1929

Abeokuta e hitaande 1929

Natal Funmilayo Ransome-Kuti jooɗiiɗo, e gorko e sukaaɓe

Funmilayo Ransome-Kuti (caka) e gorko e sukaaɓe c. 1940

Hay so tawii e oon sahaa, galleeji Naajeeriya ina keewi waɗde heen ngalu keewngu ngam jaŋde sukaaɓe rewɓe, jibnaaɓe Frances ina ngoongɗini nafoore jaŋde sukaaɓe worɓe e rewɓe fof. : 28 O naati duɗal Abeokuta Grammar School ngam jaŋde makko hakkundeere. Duɗal ngal fuɗɗiima udditaneede tan ko almudɓe worɓe, kono ngal jaɓi almudɓe rewɓe adanɓe e hitaande 1914, Frances woni gadano e nder sukaaɓe rewɓe jeegom winnditiiɓe ngam janngude e ndeen hitaande. : 28–29 Tuggi 1919 haa 1922, o naati ɗo o janngi to Wincham Hall, Angalteer ngam6 elocution, music, ɓoornungal, Farayse, e karallaagal galleeji ceertuɗi. Ko ɗoon o waɗi feere duumiinde huutoraade innde makko Yoruba juutnde, Funmilayo, e nokku innde makko Kerecee’en Frances, : 30–31 ina gasa tawa ko ngam jaabaade ko o yi’i e njiyaagu to Angalteer. Caggal mum, o arti Abeokuta, o golliima jannginoowo.

Ñalnde 20 lewru bowte hitaande 1925, Funmilayo resii Reverend Israayiil Oludotun Ransome-Kuti, tergal e galle Ransome-Kuti. : 33 Israayiil janngiino to duɗal jaaɓi haaɗtirde Abeokuta duuɓi keewɗi ko adii Funmilayo, e nde o woni e duɗal hee, sehilaaɓe ɗiɗo ɓee ƴellitii courtship. : 29 Israayiil heɓi golle e nder duɗal, o goongɗini no feewi e hawrude e yimɓe e foolde peccitagol leƴƴi e diiwanuuji. Caggal mum o wonti gooto e sosɓe fedde jannginooɓe leydi Najeriya e fedde janngooɓe leydi Najeriya. : 46–47 Dewgal makko e Funmilayo ina duumooDuuɓi 30 – haa Israayiil maayi – kadi ina maantiniri ɗum ko jikkuuji potal e teddungal luggiɗngal hakkunde jom suudu oo. : 42

Caggal dewgal, Funmilayo Ransome-Kuti woppii golle mum ɓooyɗe, hono jannginoowo, kono ɓooyaani o heɓi eɓɓooji goɗɗi. E hitaande 1928 o sosi gooto e duɗe janngirɗe gadane e nder leydi Najeriya. Hedde e oon sahaa gooto, o fuɗɗii fedde sukaaɓe rewɓe ɓesnguuji elite ngam hirjinde "ɓamtaare hoore mum en", o yuɓɓini kadi ekkolaaji wonande rewɓe ɓe nganndaa janngude. : 38 Hakkunde 1935 e 1936, jom suudu oo yuɓɓini soodde oto shippe ummoraade Angalteer, o waɗi ɗum e maɓɓe. Ransome-Kuti woni debbo gadano e nder wuro Abeokuta, diwɗo oto. : 48

Ransome-Kuti e gorko mum ndañii ɓiɓɓe nayo : ɓiɗɗo debbo ina wiyee Dolupo (1926) e ɓiɓɓe worɓe ina wiyee Olikoye «Koye» (1927), Olufela «Fela» (1938), e Bekololari «Beko» (1940).

Golle

Dental Rewɓe Abeokuta

Winndannde mawnde: Muurtere rewɓe Abeokuta

E hitaande 1932, Ransome-Kuti walliino sosde fedde rewɓe Abeokuta. Kippu oo ɓuri tiiɗnaade ko e golle moƴƴe, sewnde, ñaamde e jaŋde mawɓe, e terɗe mum gadane ɗee ko ɓuri heewde ko rewɓe Kerecee’en, jannguɓe Hirnaange ummoriiɓe e nder renndo hakkundeejo. Kono, e kitaale 1940, fedde ndee ina yahra yeeso no feewi e politik. E ballal sehil makko mo janngaani, o naamndii mo ballal ngam janngude no janngirtee, Ransome-Kuti fuɗɗii yuɓɓinde golle janngirɗe ngam rewɓe luumooji rewrude e fedde nde, caggal ɗuum o heɓi faamde ko ɓuri heewde e ŋakkeende potal renndo e politik nde rewɓe Naajeeriya heewɓe njogori dañde. E winndude ko fayti e ndimaagu ngu o rokki mo, Ransome-Kuti hollitii wonde "darnde goonga nde rewɓe Naajeeriya njogii ina foti ñaaweede gila e "rewɓe jogiiɓe sukaaɓe e dow koyɗe mum en, ndema gila fuɗnaange haa hirnaange ... wonaa rewɓe huutortooɓe teewu, suukara, e farin ngam ñaamde subaka In :4.1". ƴettii kampaañ baawɗo haɗde laamuuji nokkuuji ɗii nanngude maaro e juuɗe rewɓe luumooji e dow fenaande.

E hitaande 1946, fedde ndee innitiraa ko Dental Rewɓe Abeokuta (AWU), jooni ko rewɓe Abeokuta fof udditanaa. Jooni noon fedde nde wayliima no feewi e haɓaade ŋakkeende cogguuli e njoɓdiiji ɗi rewɓe luumooji njoɓata, Ransome-Kuti woni hooreejo AWU. O sosiino senngo ngoo e wondude e Grace Eniola Soyinka[10] (ɓiɗɗo mawniiko debbo e yumma Wole Soyinka, keɓɗo njeenaari Nobel): 157 e AWU seeɗa-seeɗa mawni haa wonti 20 000 tergal laawɗungal, e ballal haa 101,000. E nder eɓɓoore ngam hawrude rewɓe e woɗɗitaade fitinaaji hakkunde leƴƴi, Ransome-Kuti e woɗɓe jannguɓe no haanirta nii, ina kaala ɗemngal Yoruba, ina ɓoornoo comci aadaaji Yoruba ngam yahde batuuji e kewuuji senndikaaji.

Galle Alake en to wuro Abeokuta.

Golle politik Ransome-Kuti gadane ganndaaɗe ɗee, ko nde o ardii AWU e seppo ngam salaade yoɓde rewɓe. E nder Abeokuta, e sara njoɓdiiji keewɗi ngam heɓde ngalu e kuutoragol ndiyam, rewɓe luumooji ɗii kadi ina ndokkee doole yoɓde njoɓdi keeriindi, ndi yahrata ko to bannge toppitiiɓe luumooji ɗii walla "parakoyis": 78 Alake Ademola II, laamɗo aadaaji nokkuyankeewo Abeokuta, mo jooni wonti e nder njuɓɓudi laamu koloñaal e dow ict wompomen, rewrude e ict wompomen Njuɓɓudi ndii sosaa ko e hitaande 1914. Caggal nde eeraango ngo laamuuji Angalteer mbaɗi ngam ittude Alake jooni oo e laamu e dartinde njoɓdi ndii, Ransome-Kuti e AWU puɗɗii jokkondirde e jaayɗe e cirŋinnde ɗaɓɓaande. E yiɗde ɓeydude tiiɗnaare e laamuuji, terɗe AWU njaɓaani e yeeso yimɓe fof yoɓde njoɓdi mum en, mbaɗii njilluuji juutɗi e nder galle laamorɗo Alake, mbaɗii ƴeewndo binndanɗe kaalis Sole Native Authority System (SNA). Yanti e faandaare maɓɓe ngam joofnude njoɓdi rewɓe, ɓe ɗaɓɓiri wakilaagu rewɓe e nder diiso doosɗe SNA.

E darorɗe hitaande 1947, laamuuji Abeokuta puɗɗii haɗde rewɓe yuɓɓinde kewuuji walla seppooji, haɗi ɗum en yamiroore potnde. Ransome-Kuti e wondiiɓe mum yuɓɓinɓe seppooji ɗii, ɓe ngoppaani, ɓe kollitii wonde ina peewna "piknik" e "fedde" e nokku hee, ɓe ngaddi fotde 10 000 tawtoraaɗo seppooji maɓɓe – won heen ko luural e polis.[2]: 81 Ransome-Kuti ina janngina won e rewɓe e maɓɓe, e AWU huutoriima njoɓdi terɗe mum ngam yoɓde wakilaagu sariya wonande terɗe nanngaaɓe.[2]: 81 E wiyde daartol gootol, nde ofisee diiwaan Biritaan gooto wulli e Ransome-Kuti ngam uddude rewɓe mum, o jaabii "Aɗa waawi jibinde, kono a wonaano mother to bred! ɗuum?"[2]: 84 Pilot Afrik hirnaange siftinii mo ko "Lion Lisabi".[2]: 77

Feere hakkunde seppooɓe AWU e laamuuji arii e hoore mum e lewru feebariyee 1948 nde Alake nanndini rewɓe AWU e « mborosaaji ɗi mbaawaa tamde » e haɗde Ransome-Kuti naatde e galle laamorɗo ngam waɗde batuuji politik. Ɗoon e ɗoon, terɗe AWU ndartini damal galle laamorɗo oo, njaɓaani yoo ofisee diiwaan Angalteer garɗo oo yaltu. Haala kaa joofi ko e ƴaañgal nde Ransome-Kuti grabbed nanngi volan oto ofisee diiwaan oo, salii woppude "haa o pried junngo makko loose".[2]: 85 Yurmeende jamaanu mawni e ballal rewɓe ɓee. E nder fuɗɗoode hitaande 1948 ndee fof, terɗe AWU ina njokki e salaade taksi oo, ina kaɓa e ɗaɓɓaande, e batuuji jaayndeeji, e ɓataakeeji feewde e jaayɗe, e seppooji. Caggal seppooji goɗɗi e darorɗe lewru abriil ndeen hitaande, Alake jaabtii ɗaɓɓaande rewɓe ɓee, dartini njoɓdi rewɓe, toɗɗii goomu keeriiɗo ngam ƴeewtaade wullitaango AWU.[2]: 86

E fuɗɗoode hitaande 1949, darnde AWU addani Alake woppude laamu ko juuti.[4][13] Jaayndeeji nder leydi Naajeeriya fuu ɗon wurtina haalaaji dow ko laarani kawtal ngal, nden kuugal Ransome-Kuti bee AWU ɗon mari anndal masin.

Golle ngenndi

E hitaande 1947, Diisnondiral ngenndiwal leydi Najeriya e lannda Kameruun (NCNC) neldi delegaasiyoŋ to Londres, leydi Angalteer, ngam salaade doosgal leydi Najeriya. Ransome-Kuti woni debbo gooto e nder delegaasiyoŋ oo.[14] Nde o woni haa London, Ransome-Kuti hokki haalaaji dow ko laarani rewɓe Naajeeriya haa kawtal hoore lesdi Naajeeriya, haa kawtal lesdi lesdi ngam hukuumaaji pamari ɗin, e hukuumaaji feere feere. O waɗi kadi ƴamol ɓaawo o winndi winndannde ngam Daily Worker nde o wi'i laamu koloñaal "waɗii ƴamol mawngol" rewɓe Naajeeriya to bannge siyaasaaku e faggudu.[7] Nde batu diiwanuuji hirnaange yuɓɓinaama haa lesdi Naajeeriya nder hitaande 1949 ngam yewtugo dow dookaaji lesdi kesi, Ransome-Kuti woni hooreejo Abeokuta, nden boo kanko woni debbo gooto tan nder yewtereeji ɗin. O waɗii hujjaaji tiiɗɗi ngam naatde e hakkeeji rewɓe e salaade sosde doosɗe woote ɗe ngonaa laamuyankooje.[2]: 79

E lewru mee 1949, Ransome-Kuti hollitii sosde Dental Rewɓe Naajeeriya (NWU) ngam ɓeydaade wallitde hakkeeji rewɓe e jojjanɗe mum en e nder leydi ndii kala. AWU walli eɓɓoore maako, nden hukuuma kan laati ɓaawo man laata Abeokuta nder NWU.[2]: 94 E nder duuɓi ɗuuɗɗi, Ransome-Kuti waɗi yahdu ɗuuɗndu ngam wallugo sosde laynde NWU nder gure e gure lesdi Naajeeriya fuu. O woniino hooreejo NWU e senngo wuro makko to Abeokuta. NWU jokki e paandaale ngam heɓde hakke suɓaade rewɓe, ustude kolees suɓngooji, e wallitde wakilaagu rewɓe ɓurngu moƴƴude e nder politik.[2]: 100–101

Ransome-Kuti ko tergal sosngal lannda NCNC, e hitaande 1951 o dañii kanndidaa NCNC e nder asaambele diiwaan oo kono o dañaani heen,[3] e nder heen sabu ko yowitii e njoɓdi keeriindi wonande wootooɓe, ɗum firti ko heewɓe e wallidiiɓe makko – haa teeŋti noon e rewɓe – ina mbaawi tawtoreede.[4] O woniino kaalis Goomu Gollorɗe NCNC to bannge hirnaange, caggal ɗuum o woni hooreejo fedde rewɓe NCNC to diiwaan hirnaange. 402

E hitaande 1953, Ransome-Kuti yuɓɓinii batu to Abeokuta ngam yeewtidde e suɓngooji rewɓe e wakilaagu politik, 400 depiteeji rewɓe tawtoraama balɗe ɗiɗi ɗee. Tawtoraaɓe ɓee caggal ɗuum cosi Fedde Rewɓe Naajeeriya (FNWS).[9] FNWS waɗii kampaañ ngam naatgol rewɓe e politik, ɓeydude fartaŋŋeeji jaŋde, e sosde sarwisaaji renndo e cellal kesi.

E nder fuɗɗoode kitaale 1950, Ransome-Kuti toɗɗaa e suudu mawɓe hirnaange[16], o rokkaa tiitoonde laamu[17] Oloye leñol Yoruba. Ko kanko woni debbo gadano toɗɗaaɗo e suudu sarɗiiji leydi Hirnaange[18], kadi ko kanko woni debbo seeɗa jogiiɗo darnde e kala suudu sarɗiiji leydi Najeriya e oon sahaa.[19][20] O woni kadi tergal e yiilirde fedde jannginooɓe leydi Najeriya.[4]

Haɗeede yah-ngartaa e jeytaare

Ñalnde 6 abriil 1955, Israayiil Ransome-Kuti sankii ko e rafi kanseer caggal nde o rafi ko juuti. Funmilayo 6uucciima no feewi e maayde gorko mum, nde tawnoo o 6uucciima e duu6i keewcfi jawtucfi cfii e naamnal so tawii o woppii golle makko politik ngam 6eydude waktuuji e makko.[2]: 155–157 E nder duu6i capande cficfi garooji, e sara golle makko politik newKustatish to investing time- Abeokuta – eɓɓoore ummoriinde e goongɗingol luggiɗngol e nafoore jaŋde e binndol ngol kanko e jom suudu makko fof ɓe ndenndi.[2]: 158–159

Ransome-Kuti jokki yahde haa yaaji. E nder duunde Afrik, o jokkondirii e pelle rewɓe Alseri, Ejipt, e Gana, e njilluuji makko caggal leydi ina jeyaa heen njilluuji to Angalteer, Siin, Dental Sowiyet, Siwis, Otiris, Cekoslowaki, e Poloñ.

E nder njillu makko to Siin e hitaande 1956, Ransome-Kuti waɗii jeewte e nder renndo ko fayti e rewɓe e pinal leydi Najeriya[4], o hawri e Mao Zedong.[2]: 56 Ransome-Kuti ina goongɗini miijooji sosiyaalist keewɗi,[7] o siftinii hoore makko wonde "Sosiyaalist Afriknaajo";[4] o wonaano f walla riiwtude kominist en kadi".[8]: 173 Nde tawnoo o yilliima Siin e ballal kaalis Fedde Adunaare Demokaraasi Rewve (WIDF), kono Ransome-Kuti dañii hakkillaajin laamuuji Angalteer kulnooɗi wonde WIDF ƴetti mo ngam sarde miijooji kominist en. Hesɗitinde paaspoor makko haɗaama e hitaande rewtunde ndee.[7]: 151–152 E hitaande 1958, nde Ransome-Kuti noddaa ngam tawtoreede batu hakkeeji rewɓe to Amerik, o haɗaama wiisaaji Amerik sabu laamuuji ɗii cikki "o ina heewi conndi kominist]14. Hay so tawii Ransome-Kuti heɓi ballal e sehilaaɓe mum toowɓe, o winndi ɓataakeeji ngam salaade ɗum e jagge laamu, hay so tawii o waɗii yeewtere jaaynde ngam hollitde wonde o wonaa kominist, seppooji makko ɗii ƴeewtaaka. Ko nde leydi Najeriya heɓi ndimaagu mum e hitaande 1960, paaspoor Ransome-Kuti hesɗitinaa.[7]: 151–152

Natal Ransome-Kuti ɗon hokka juuɗe bee Abubakar Tafawa Balewa, ardiiɗo lesdi Naajeeriya arandejum

Ransome-Kuti (nano) ina salmina Abubakar Tafawa Balewa, gardiiɗo jaagorɗe leydi Naajeeriya gadano

E hitaande 1959, nde Ransome-Kuti haɗaa fartaŋŋe ɗiɗaɓo ngam tawtoreede kanndidaa NCNC, o dañi kanndidaa keɓtinaaɗo e nokku makko, kono kampaañ makko fecci woote ɗee, o walliti luulndiiɗo NCNC heɓde jooɗorde ndee. Caggal ɗuum, lannda kaa woppi terɗe Ransome-Kuti. O yahi haa o sosi lannda politik, hono lannda yimɓe Commoners, kono lannda kaa dañaani doole, o fusi caggal hitaande tan. E oon sahaa, luulndiiɓe politik Ransome-Kuti sosi Diiso Ngenndiijo Renndooji Rewɓe ngam etaade lomtaade FNWS.

Caggal nde Naajeeriya heɓi ndimu mum e hitaande 1960, naatni suɓngooji mawɓe e nder winndere ndee kala, worɓe e rewɓe fof, rewrude e doosɗe leydi mum keso. Diiwaan Fuɗnaange leydi Naajeeriya, ko diiwaan juulɓe ɓuri heewde, huutoraaki ɗoon e ɗoon hakkeeji suɓaade rewɓe (hay so tawii hakke suɓaade rewɓe e nder diiwaan hee, caggal ɗuum rokkaama e yamiroore konu e hitaande 1976).

Funmilayo ransom-kuti

Duuɓi arandeeji jeytaare lesdi Naajeeriya laatake nder luural siyaasaaku hakkunde ardiiɓe e wakiili’en. Nde kuudetaa konu 1966 addi mbayliigu laamu, Ransome-Kuti miijii wonde ɗum ko huunde moƴƴere, haannde e leydi ndii, kono o ñiŋii bonanndeeji baɗnooɗi caggal kuudetaa gonɗo e oon hitaande.[4] O woniino e nder fedde rewɓe winndereyankoore ngam jam e ndimaagu (WILPF), o woniino hooreejo fedde nde e nder leydi Najeriya gila hitaande 1963.

E hitaande 1965, Ransome-Kuti heɓi teddungal ngenndiwal wonde tergal e fedde wiyeteende Ordre du Niger. Duɗal jaaɓi haaɗtirde Ibadan rokki mo doktoraa tedduɗo e sariyaaji e hitaande 1968,[7]: 155 o heɓi kadi njeenaari jam Lenin e hitaande 1970.[21][22]

E hitaande 1969, Ransome-Kuti toɗɗaama hooreejo kawtal janngirde nde laamu lesdi hirnaange lesdi Naajeeriya, nden o laati ardiiɗo hukuuma janngirde lesdi Naajeeriya ngam heɓugo jannginooɓe diga lesɗe feere.

E ballal ɓiyiiko biyeteeɗo Fela, mo wayli innde mum ngam hollirde woppude batte koloñaal Oropnaaɓe, Ransome-Kuti wayli innde mum e nder fuɗɗoode kitaale 1970, tawa ko e dow laawol. Innde "Anikulapo" ko helmere Yoruba, ina waawi firteede ko "gañoowo jogiiɗo maayde e nder poosi" walla "jaambaaro jogiiɗo ndeenka tiiɗka".[2]: 168

Wade

E nder duuɓi cakkitiiɗi nguurndam Anikulapo-Kuti, ɓiyiiko biyeteeɗo Fela, jimoowo e daraniiɗo haɓaade rafi o, anndaama e daande makko e ƴattaade laamuuji konu leydi Najeriya. Fela nanngaama, sokaa ko juuti e nder fuɗɗoode kitaale 1970, laamu nguu yani e galle makko e jeyi makko laabi keewɗi. Ngam hollirde mettere makko e laamu Fedde Naajeeriya, o inniri jeyi leydi makko "Republique Kalakuta"[2]: 168 o wayli ɗum e komin ɗo sehilaaɓe e wallidiiɓe mbaawi hawrude e jogaade waktuuji tawa ɓe kulaani laamuuji konu.[23] E lewru Noowammbar 1974, polis Naajeeriya yani e suudu makko jamma e nder wuro ngo, e axes e gaas gonɗo e gonɗi, o woppi Fela e gaañanɗe.[24] E hitaande 1976, Fela yaltini albom ina wiyee Zombie, o nanndini konu nguu e masiŋaaji ɗi ngalaa hakkille,[25] heewɓe ina cikka wonde ooɗoo albom waɗii ko no huɗo timmungo e nder hare hakkunde Fela e laamu nguu.

Anikulapo-Kuti, ina heewi yillaade ɓiyiiko to galle mum, o woni toon ñalnde 18 feebariyee 1977 nde fotde 1 000 soldaat jogiiɗo kaɓirɗe taarii, njani e jeyi oo. Nde soldateeɓe ɓee pusi e nder heen tan ɓe puɗɗii bonnude jawdi e fiyde hoɗɓe ɓee. Fela e Bekolari piyi, gaañiiɓe no feewi.: 168–169 Anikulapo-Kuti werlaa e windo suudu ɗiɗaɓuru. Caggal nde o yani e makko, o nawaa e opitaal, haa o dañi laaɓal e nder komaa. O sankii ko ñalnde 13 abriil 1978 sabu gaañanɗe makko. 169–170

Heddii ko Anikulapo-Kuti wirnaa to Abeokuta e nder suudu wooturu e jom suudu mum. Jaaynde makko tawtoraama ujunnaaje ujunnaaje, rewɓe luumooji e yeeyooɓe heewɓe udditi cuuɗi e luumooji e nder wuro ngo ngam mawninde maayde makko.[2]: 171 Jaayndeeji mawɗi leydi Naajeeriya njaltinii eulogies, inniri daraniiɗo oo "revolutionnaire progressive" e "a Pan-A:1".

Ñalnde hitaande wootere ko Anikulapo-Kuti sankii

See also

Doggol suffragist en e suffragette en