Glennda Gray

Glennda Gray

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Sawdafirika
Innde	Glenda
Innde ɓesngu	Gray
Ɗuubi daygo	14 Bowte 1962
Ɗoforde	Boksburg
Wolde	Inngilisjo
Sana'aji	physician, pediatrician, microbiologist, researcher
Employer	University of the Witwatersrand, South African Medical Research Council, Fred Hutchinson Cancer Center
Position held	hooreejo leydi
Janngi to	University of the Witwatersrand, Boksburg High School
Residence	Sawdafirika
Affiliation	HIV Vaccine Trials Network

 

 From Wikidata

Glenda Elisabeth Gray MB BCh, FC Paeds, DSc (hc), OMS ko cafroowo, ganndo e daraniiɗo Afrik worgo, keɓtinaaɗo e toppitagol sukaaɓe e safaara VIH . E hitaande 2012, o rokkaa njeenaari ɓurndi toowde e Afrik worgo, hono njeenaari Mapungubwe (kaalis). O wonii debbo gadano hooreejo fedde wiɗtooji safaara Afrik worgo e hitaande 2014 [ o anndiraama e nder "100 yimɓe ɓurɓe waawde" e hitaande 2017, o limtaa e "Afrik [ 50 Most Powerful Women e Women e hitaande 2017 karallaagal ina jokki e ƴellitde mikroobiiseeji ngam ñawuuji jowitiiɗi e jokkondiral e ñawbuuli VIH .

Nguurndam, jaŋde e golle puɗɗaaɗe

Gray woni ɓii njooɓo nder ɓiɓɓe njooɓuɓe ɓe danyii nder wuro Boksburg, nder lesdi Afrika Fuuta nder hitaande 1962. Baaba maako o maccuɗo masin nder kuuje ma'a nden mammo o marɗo defte. Nder laamu ɓooymaare wakkati oon, Boksburg wondi wuro je ɗon mari ceede, je ɗon jeyaa e yimɓe. Maama maako naa'a ɓe yimɓe gariiri ndin, ngam ɓe ɗon mari bandiraaɓe ɓe ɓaleeɓe.

Gray waɗi anniya diga duuɓi 6 o warata doktoor. Maama maako ɗon mawnina jaŋde masin: baaba maako woni arande nder maama maako mo jaŋde dow jaŋde, e njowo nder ɓiɓɓe njoweego ɓe njahi jaŋde. Teddere maɓɓe, hawti e Gray, ɓe tokki jaŋde e ɓe njogii golle jannginooje, amma baaba maɓɓe maayi ngam o maayi nde Gray ina duuɓi 16.

Jaɓɓorgo Kewuuji pinal

Gray naati jaŋde Witwatersrand nder 1980 to o janngini nder jaŋde jaŋde nder duuɓi joweego, ɓaawo maajum o janngina duuɓi joweete nder jaŋnde jaŋde ɓiyum. Ɓiɓɓe maako ɗon ɗon njogii jaŋde nden gooto nder ɓikkoy maako ɗon hawta e goomu jannginooɓe ɓernde ɗon haɓɓa bee ɓaawo ɓaawo. Gray hawti e Association of Health Workers, goomu je ɗon yiɗi halki suudu ndun nder lesdi Afrika Fuuta. E hitaande 1983 nyauɓe HIV/AIDS arande e maayde ɗon ɗon haɓɓii nder lesdi Afrika Senegaal, Gray ɗon yiɗi anndingo ummaatooje Afrika Senegaale dow no waylirta HIV.

Fanditaaki HIV e kuugal

E wakkati Gray timmini janngirde maako bana sukaaɓe nder hitaande 1993, HIV ɗon ɓurna nder ɓikkoy ɗuuɗɗi ɗi nattii haa suudu ndun Chris Hani Baragwanath, suudu ndun ɓurɗo mawnugo nder Afrika, nder ɓaawo wuro ndun ɓurndi nder lesdi Afrika, Soweto. Nder hitaande 1993, Gray, bee koolaagu maako James McIntyre, ɓe ɗon mari tagdi suudu nyau nyau ndu'u HIV.

Glenda Gray (yande) nder sempozium 50th NIH Fogarty, 1 May 2018

E hitaande 1996, Gray fuɗɗii janngude UNAIDS PETRA, nder nokkuuje njowe nder wuro nder lesdi Afrika, Tanzania e Uganda, ngam anndingo huutoraade laabi anti-retroviral ɓurɗi ɓeydaade. E hitaande 1999 o heɓii Fellowship Fogarty International ngam janngude Epidemiology Clinical.

Ko kanko wonnoo gardiiɗo gollordu fedde wiɗtooji VIH e nder reedu (PHRU), 14 e Duɗal Cafrirɗe Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Witwatersrand, jooɗiiɗo to opitaal Chris Hani Baragwanath hade makko toɗɗaade hooreejo fedde wiɗtooji safaara e hitaande 2014 1990 e 2000 kono batte mum ina mbaawi yiyeede e maayde cukalel e sukaaɓe.

E fuɗɗoode hitaande 2020, wiɗto ko faati e nafoore ñawu nguu, ngu Gray ardii, dartinaama ko yaawi. Wiɗto ngoo, tawi ina waɗi 5407 tawtoraaɓe ɓe ngalaa VIH, fuɗɗii ko e hitaande 2016, fotnoo ko jokkude haa 2022. Kono tan, humpitooji gadani ƴeewtaaɗi e lewru Yarkomaa 2020 ngam yuurnitaade kisal e moƴƴere kollitii wonde 129 neɗɗo ina ngondi e VIH e nder fedde toppitiinde ñawu nguu, e 123 e nder fedde toppitiinde placebo. Annduɓe VIH heewɓe cikkatnoo ko wiɗto ngoo waɗata, sibu wiɗto ɓennungo waɗaango to Taylande hollitii nafoore mum ko 31% tan. Gray ina sikki wonde, sabu tiiɗnaare ñawu VIH e nder Afrik worgo, ñaawoore hesere ina foti jokkude. Yiilirde toppitiinde ko fayti e njeñtudi hakkundeeri ndii, hollitii wonde jokkude wiɗto ngoo alaa ko nafata.