Gustava Kielland

Gustava Kielland

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Norwees
Innde	Gustava
Innde ɓesngu	Kielland
Ɗuubi daygo	6 Mbooy 1800
Ɗoforde	Kongsberg
Date of death	28 Colte 1889
Place of death	Skien
Dee/goriiwo	Gabriel Kirsebom Kielland
Marude	Gustav Blom Kielland
Wolde	Norwegian
Sana'aji	writer

 

 From Wikidata

Susanne Sophie Catharina Gustava Kielland (jibinaa ko Blom, 6 marse 1800 – 28 feebariyee 1889) ko binndoowo Norweesnaajo, kadi ko piilaaɗo misiyoŋaaji.

Nguurndam

O jibinaa ko to wuro wiyeteengo Kongsberg, ko ɓiy debbo gardiiɗo doosɗe leydi ndii hono Gustavus Blom e debbo mum Karen Petronelle Stoltenberg. E wiyde jaaynde wiyeteende Norsk biografisk leksikon, innde makko ko Susan Sofi Catarina Gustava wonaa Susan Sofi Karolin Gustava, no heewɓe cikkirta nii. E lewru mee 1824 to Drammen o resi jaagorgal biyeteengal Gabriel Kirsebom Kiellan (1796-1854). Jom suudu makko kadi ko ɓiy-yumma gadano meeɗnooɗo ittude Gabriel Schanche Kielland e ɓiy-yumma ɗiɗaɓo Jacob Kielland.

Ko ɓuri heewde e nguurndam makko o waɗi ko e parwisaaji Finnøy e Lyngdal, ɗo jom suudu makko woni vikaar. O heɓiino semmbe e Eklesiya Moravi, kono o naataani e golle misiyoŋaaji haa hitaande 1840. Caggal nde o waɗi yeewtere misiyoŋaaji to Stavanger, o nimsitii jikku makko "luuɗiiɗo" e misiyoŋaaji. Ndeen, o arti e Lyngdal, o sosi fedde rewɓe kerecee en-renndo, tawi ko kanko e rewɓe remooɓe tato e ɓiɗɗo debbo remoowo gooto. E ñalngu sosngo 13 noowammbar 1840, ko ɗum woni fedde rewɓe adannde e nder leydi ndii. Fedde makko ɓooyaani ko yaaji, haa Austad e Kvås.

Hannde o ɓuri anndeede ko e yaltinnde binndol makko. Jimi keewɗi ɗi o winndi ɗii ina nganndaa haa jooni, haa teeŋti noon e jimɗi Noel "O, Jul med din Glæde", e jimɗi sukaaɓe "Liden Ekorn". E nder nguurndam makko, o diisnondirii deftere makko wiyeteende Erindringer fra mitt liv (Siftorde nguurndam am), nde o winndi e binndol juuɗe ngam ɓesngu makko e hitaande 1882. E hitaande 1899, deftere nde o wayli, nde yaltinaa ngam yimɓe ɓurɓe heewde. Deftere nde ina jeyaa e binndanɗe nguurndam neɗɗo gadane ɗe debbo gooto to leydi Norwees winndi.

O mari ɓiɓɓe worɓe nayo e ɓiɓɓe rewɓe nayo. O rafi wumre hakkunde duuɓi 73 e 78, kono o dañii gite caggal nde o seerti. O sankii ko e lewru feebariyee 1889 to Skien, e oon sahaa omo hoɗi e gooto e ɓiɓɓe makko rewɓe e jom suudu makko biyeteeɗo Andreas Hauge. Ko kanko kadi woni neene baaba injenieer biyeteeɗo Nils Vogt Kielland e winndiyanke biyeteeɗo Eugenia Marie Kielland.