Heat

E nder termodinamik, nguleeki ko semmbe nguleeki gonɗo hakkunde mbaydiiji sabu ceertugol nguleeki.[1] E nder kuutoragol koolaaɗo, nguleeki ina firta sahaa e sahaa fof semmbe nguleeki e hoore mum. Semmbe nguleeki ko semmbe kinetik atomji dimmbotooɗi e dogduɗi e nder huunde.

Yeru kuutoragol formal vs semmbe gonɗo e nder barme njamndi wiyetee ko semmbe ndernderiijo, wonaa nguleeki. Barme njamndi ngulndi ndii ina jokki kadi e ustude nguleeki e nder saraaji mum, ko haala laaɓtuka wonande maanaaji nguleeki tiiɗɗi e loowɗi ɗii fof. Yeru goɗɗo kuutoragol ngol aldaa e laawol ko helmere lowre nguleeki, huutorteende hay so tawii noon fisik ina siftina nguleeki ko waylude semmbe. Ko ɓuri laaɓtude, ko semmbe nguleeki woni e nder njuɓɓudi walla ɓanndu, nde tawnoo ina mooftaa e nder degereeji ndimaagu mikroskoop e mbaadiiji diƴƴe.[2]

Nguleeki ko semmbe gonɗo e yahdu to walla ummoraade e mbaydi termodinamik tawa ina waɗi mbaadiiji dille atomik mikroskoop walla sifaaji makroskoop nannduɗi heen.[3] Ndeeɗoo sifaa sifotoonde ina haɗa baylagol semmbe e golle termodinamik walla baylagol masse. Sifaa mum ko limto, nguleeki gonki e nder golle ko seerndi semmbe ndernderiijo hakkunde ngonkaaji timmuɗi e ngonkaaji puɗɗagol, e ittude golle baɗaaɗe e nder golle ɗee.[4] Ko ɗum woni binndol sariya gadano termodinamik.

Kalorimetri ko fotde keewal semmbe gonɗo e nguleeki e batte mum e ngonkaaji ɓalli jokkondirɗi, yeru, e keewal geec ɓuuɓɗo walla e waylo-waylo nguleeki ɓanndu.[5]

E nder njuɓɓudi winndereeri (SI), njuuteendi fotde nguleeki, hono no semmbe nii, ko joule (J).