Islam in Panama

Islam of an area
Subclass of	Islam on the Earth, religion in Panama
Facet of	Panama
Lesdi	Panama

Panama ko leydi ɓurndi heewde Kerecee’en, Lislaam ko diine seeɗa. Sabu doosgal leydi Panama ngal, juulɓe ina njogii ndimaagu waɗde juulɓe e mahde nokkuuji dewal e nder leydi ndi.^[1]

E wiyde ciimtol wiɗto Pew Research Center e hitaande 2009, ina waɗi 24 000 juulɗo e nder leydi Panama tawi ko 0,7% e yimɓe leydi ndii.

Daartol aranol

Kabaaruuji goɗɗi : Njulaagu jiyaaɓe Atlantik

Ina sikkaa wonde juulɓe adanɓe to Panama ko jiyaaɓe Mandinka en, ɓe njulaagu jiyaaɓe Portigaalnaaɓe ngaddi ngam golloraade njulaagu kaŋŋe e hitaande 1552.^[2] Mandinka en ɓuri heewde ko animist en e juulɓe e oon sahaa, tee naatgol maɓɓe ina haɗaa e Sariyaaji Espaañ kono Portigaalnaaɓe mbonni ɗum en hay dara. Fedde fotde 500 neɗɗo arnoonde e daande maayo Atlantik to Panama e hitaande 1552, daɗii e laana njoorndi. Ɓe cuɓii gorko biyeteeɗo Bayano (Vaino) yo won gardiiɗo maɓɓe e hare koloñaal en. Ɓe cosi diwanuuji, e nokkuuji ganndiraaɗi hannde diiwaan Darién, Bay San Miguel, duuɗe San Blas e nokku sara maayo Bayano, inniraaɗo Bayano. Bayano dañii nanondiral e guwerneer koloñaal Panama, kono Komandaajo ganndiraaɗo Pedro de Ursúa dañii nafoore nanngude hooreejo gerilla oo, neldaa to Peru, caggal ɗuum Espaañ ɗo o maayi e nder wellitaare e njoɓdi kaalis laamɗo oo e njoɓdi hitaande. Hay so tawii heewɓe ina cemmbina wiyde wonde Bayano ko juulɗo, Bayano wonaa juulɗo no o meeɗnoo haɓde e konu españool e les wullaango "SANTIAGO A ELLOS" ina ñaagoo patron kerecee en chivalry yo wallu ɓe e oon sahaa kulɓiniiɗo.

Jamanuuji hannde

Waɗde juulɓe adanɓe ɓee ko gorko gooto ummoriiɗo e duunde Indiya e Liban arɓe gila 1904 haa 1913, caggal ɗuum ɓe resndi rewɓe nokku oo. Juulirde adannde ndee ko diɗɗal juulɓe Ahmadiyya mahi ɗum, e hitaande 1930. E hitaande 1929 fedde woɗnde ummii Bombay, leydi Indiya yahi haa sosi fedde juulɓe sunni en Indo-Pakistani. Tuggi 1929-1948 ndee fedde (innde mum wayliima Mission musulmane de Panama) fuɗɗii mahngo juulirde to wuro Panama. Nokku oo feccere mum timminaama, o huutortenoo ko ngam juulde juulde e jaŋde juulɓe hesɓe, ɓe ngoni ko e ɓaleeɓe capanɗe joyi e joyi iwdi Inndo hirnaange. Won kadi fedde woɗnde gollortoonde lislaam to Kolon ardinoo nde Jamaykaajo biyeteeɗo Basil Austkan, renndini nokku salaade to 6th Street e Broadway. E hitaande 1932 wonno fedde juulɓe to San Miguel, Kalidoni e nder wuro Panama hoɗɓe e Short Street ɗo ɓe mbaɗata batuuji e duwaawuuji. Julɓe wuro Panama iwdi Indo-Pakistan ngalaano njuɓɓudi ɓesngu haa hitaande 1951 nde ɓesnguuji gadani ɗii ngari. E hitaande 1963, ɓe coodi nokku e nder yanaande nokku oo, ina wiyee Jardin de Paz ; e hitaande 1991, jeyi soodaa e nokku biyeteeɗo Arraijan, mo jooni huutortee tan ko e yanaande juulɓe.

Ƴellitaare renndo : kitaale 1970 haa hannde

E nder cakkital kitaale 1970 won e Panamanaaɓe jeyaaɓe e leydi ndi, ɓe Leñol Lislaam ardii ɗum en, ɓe puɗɗii sarde Lislaam e nder wuro Panama e Kolon. Caggal nde ɓe kawri e Doktoor Abdulkhabeer Muhammadu ɓe puɗɗii janngude lislaam sunnit en ortodoks. E hitaande 1977 ɓe keɓi kaalis e juuɗe njulaagu aarabeeɓe to Kolonel ngam rentinde nokku e laawol 7 e laawol hakkundeewol, Kolonel. Ndee fedde, sabu ŋakkeende ganndal e ballondiral, haa jooni fusii. Julɓe Indo-Pakistaan puɗɗii jannginde sukaaɓe mum en e nder galleeji mum en e hitaande 1965 haa hitaande 1973, nde porogaraam janngingol tokooso fuɗɗii e nder suudu dow Bazar Hindustan to laawol hakkundeewol, wuro Panama. E hitaande 1978, ɓe puɗɗii huutoraade nokku e nder diiwaan Perejil, wuro Panama, ɗo juulde e batuuji mbaɗata haa nde El Centro Cultural Islámico de Colón timmi ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1982. Ndeeɗoo juulirde mahiraa ko e kawral fedde noddaango lislaam (société de noddaango lislaam) e nokku biyeteeɗo Salomocha B. Gila nde fuɗɗii, janngirɗe ina mbaɗee kikiiɗe e aljumaa ngam juulɓe hesɓe e yimɓe yiɗɓe lislaam, ko Doktoor Abdulkhaber Muhammad e nder ŋakkere makko Hamza Beard rokki ɗum. E hitaande 1991 renndo juulɓe soodi to Arraiján, ko hannde huutortee tan ko e yanaande juulɓe. Haa e lewru marse 1997, ko juulirɗe Panama nay ngonnoo.

Juulirɗe

Juulirde Jama (Wuro Panama)

Juulirde Madiina : Ko e nokku biyeteeɗo Vista Hermosa e nder wuro Panama, oo juulirde ina gollina renndo sunnit en nokku oo.

Musalla Ave. Cakaare: Ko woni e Calle 19 Este nder wuro Panama, nokkuure juulde ndee ina hokka nokkuuji juulde ñalnde kala.

Ƴeew kadi

Portal Lislaam

bannge portal Panama

Diine e nder leydi Panama

Juulɓe Amerik Latin

Juulɓe Latino

Tuugnorgal

↑ "Archived copy" (PDF). Archived from the original (PDF) on 2011-08-10. Retrieved 2010-11-27.CS1 maint: archived copy as title (link)
↑ Islam Outside the Arab World by David Westerlund, Ingvar Svanberg, pg. 452

[1] "Archived copy" (PDF). Archived from the original (PDF) on 2011-08-10. Retrieved 2010-11-27.CS1 maint: archived copy as title (link)

[2] Islam Outside the Arab World by David Westerlund, Ingvar Svanberg, pg. 452

[1]

[2]