Jacob Gyang Buba CFR

Da Jacob Gyang Buba CFR (jibinaa ko ñalnde 10 lewru Oktoobar 1951) ko jaagorgal ko fayti e doosɗe leydi Najeriya, ko mawɗo laamu. O wonii hooreejo leydi Naajeeriya gila 2004 haa 2008. Ñalnde 1 lewru Abriil 2009, o huniima wonde Gbong Gwom, laamɗo aadaaji mawɗo e nder laamu Berom, o wonti Gbong Gwom 5ɓo caggal maayde... Da Victor Dung Pam.[1][2] Ko kanko woni Hooreejo, Diiso Aadaaji Jos e hooreejo Diiso Aadaaji Dowla Plateau.[3][4] O wonii hannde hooreejo 3ɓo duɗal jaaɓi haaɗtirde Nnamdi Azikiwe gila lewru marse 2016 e nder batu 10ɓo duɗal ngal.[5][6]

Ɓawo Gyang Buba jibinaa ko ñalnde 10 oktoobar 1951, to wuro Madu e nder diiwaan Du, to Jos Sud, to diiwaan Plateau. Ko kanko woni ɓiɗɗo gadano Buba Dung Bot mo galle Lo Du, Lo-Wet e Ngo Kaneng Buba, gooto e galle laamorɗo laamu nguu. O fuɗɗii jaŋde makko adannde ko e duɗal leslesal SUM Chwelnyap tuggi 1960 haa 1963 caggal ɗuum o yahi to duɗal Baptist Day Jos ngam timminde jaŋde makko leslesre. Caggal nde o timmini, o naati gila 1966 haa 1971, o heɓi bak makko e Duɗal hakkundeewal diiwaan, Kuru anndiraangal hannde Duɗal hakkundeewal laamu Kuru caggal ɗuum o naati e duɗal jaaɓi haaɗtirde Ahmadu Bello o heɓi Diploma e Banke e hitaande 1975.[7]

Kugal O fuɗɗii golle makko e nder hitaande 1972 haa 1974 ko adii nde o naatata e duɗal jaaɓi haaɗtirde njuɓɓudi laamu, o winnditii e duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya e hitaande 1975, o woni balloowo e golle reentaare. O wonti CG e hitaande 2004 e wondude e hooreejo goomu lesleso Dental Afrik e nder hitaande 2007 haa 2008, posto cakkitiiɗo o joginoo ko cukko CG doosɗe to gardiiɗo Abuja.[8] Ko o CG doosɗe, o huutoriima adaptaasiyoŋ Tariifuuji yaajɗi kuuɓtodinɗi ngam CEDEAO e golle skanndeeruuji e nder keeri, nokkuuji aeroportuuji e porto, o wayli ƴeewndo kuuɓtodinngo sariya njuɓɓudi doosɗe e aksidaaji 1958 e humpitooji doosɗe ceertuɗi. Gyang ina tawtoree batuuji Trades keewɗi ɗi ina jeyaa heen seminaaji INTERPOL.[9] Ko o tergal toɗɗaangal e nder Egliis Adventist ñalnde jeeɗiɗaɓere, o rokkaama teddungal ngenndiwal Komandaajo Ordre du Niger (CON) e Ofisee Republique Fédérale (OFR), o woniino kadi tergal e nder 2014 National Koolol.[9]

Njeenaaje E lewru Oktoobar 2022, teddungal lesdi Naajeeriya ngal hooreejo leydi Muhammadu Buhari hokki mo.[10]

Tuugnorgal

Umaru, Taddeus Byyimui (2013-08-14). Kaaldigal Kerecee'en e Juulɓe nder Fuunaange Naajeeriya: Miijo Renndo-Politik e Diina. Sosiyetee Xlibris. ISBN 978-1-4836-7290-8.
Adinoyi, Seriki (21 abriil 2009). "Niiseer: Buba Yaltii Gbong Gwom Berom Keso". Alaafrik. Keɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2020.
Kim, Masara. "Gbong Gwom, mahoowo ponto e duuɓi 68, wiyi Sen. ID Gyang". Ƴeewtaa ko 11-09 2020.
Danbaba, Danfulani (30-06-2018). "Gbong Gwom ina gollina laamu fedde ndee, juɓɓule kisal e warngooji Plateau". HANDE. Ƴeewtaa ko 11-09 2020.
"MILESTONES: Buhari teddinaama, Ooni resi, Ibru saali | Premium Times Naajeeriya". 21/03-2016. Ƴeewtaa ko 11-09 2020.
"Gbong Gwom Berom huniima wonde hooreejo UNIZIK | Premium Times Naajeeriya". 16 lewru nduu. Ƴeewtaa ko 11-09 2020.
Alagbaoso, jeeri (2006). Gite Ñaamo: Dowlaaji Dentuɗi Naajeeriya e dow Dais. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Lagos. ISBN 978-978-38235-7-0.
20170401/281792808869458. Heɓtinaa ko 2020-11-09 – e laawol Jaaynde. Template:Ciftor web: majjii walla alaa ko woni |tiitoonde= (ballal)
"Mawɗo Da Jacob Gyang Buba CON gonnooɗo gardiiɗo doosɗe leydi 2004 - 2008 e Gbong Gwong". markingnigeria nokku ɓurɗo moƴƴude.ng. 24 mee 2008. Ƴeewtaa ko 9 noowammbar 2020.
"DOGGOL timmungol: 2022 Heɓooɓe njeenaari teddungal ngenndi Jaaynde ngenndi". 10-09 hitaande 2022. Heɓtinaa ko 27-10-2022.

Janngugol jokkungol Mehler, Andereas; Melber, Hening; Walraven, Klaas Van (2009-10-10). Deftere hitaande Afrik Toɓɓere 5: Politik, Faggudu e Renndo Fuɗnaange Saharaa E hitaande 2008. BRILL. ISBN 978-90-04-17811-3. Mehler, Andereas; Melber, Hening; Walraven, Klaas van (2010-10-25). Deftere Afrik Hitaande 6: Politik, Faggudu e Renndo Fuɗnaange Saharaa e hitaande 2009. BRILL. ISBN 978-90-04-18560-9. Korporee Naajeeriya. IMC--Jokkondiral hakkunde leyɗeele GmbH. Hitaande 2006. Jokkondire yaajɗe Obisakin, Lawrens Olufemi (2007). Porotokol nguurndam : Laabi jowitiiɗi e jikkuuji dipolomasi, laamu e renndo. Lawrens Olufemi Obisakin. ISBN 978-978-029-807-4. Shittu, Sheriif (2018-03-09). "Jos monarch ɗon ƴama hooreejo lesdi Buhari ngam o laara polis'en lesdi". HANDE. Ƴeewtaa ko 11-09 2020. "Plateau monarch: Guwerneeruuji ngalaa baawɗe waylude keeri aadaaji". Kaɓirgal ngal. 18-05-2019. Ƴeewtaa ko 11-09 2020. "Gbong Gwom Jos ina rokka laamɓe aadaaji ko fayti e diineeji, e ñaamde dorog". Naange Naajeeriya. 15-05-2018. Ƴeewtaa ko 11-09 2020. "Gbong Gwon Jos fiyi nde Lalong yahrata ngam ustude semmbe mum". The Guardian News Naajeeriya - Habaruuji Naajeeriya e Duniyaaru. 18-05-2019. Heɓtinaama11-2020.

« Ñaawirde haɗi Lalong ustude Gbong Gwom Jos ». The Guardian News Naajeeriya - Habaruuji Naajeeriya e Duniyaaru. 25-05-2019. Ƴeewtaa ko 11-09 2020.

"Jacob buba gyang e jommbaajo mum". www.gamji.com. Ƴeewtaa ko 11-09 2020.

Obisakin, Lawrens Olufemi (2007). Porotokol nguurndam : Laabi jowitiiɗi e jikkuuji dipolomasi, laamu e renndo. Spektrum. ISBN 9789780298074.