James Richard

James Richard O’Connor (20 abriil 1930 – 12 noowammbar 2017)[1] ko ganndo faggudu politik Ameriknaajo, ganndo ko faati e renndo. O jibinaa ko ñalnde 20 abriil 1930 to Boston, to Massachusetts, o maayi ko ñalnde 12 noowammbar 2017 to Santa Kurus, to Kaliforni. Wondude e Barbara Laurence o sosi jaaynde wiyeteende kapitaalism nature sosiyalism e hitaande 1988.[2] Darnde makko e politik ina feeñi e jokkondiral makko e yuɓɓondirde e annduɓe e nder duundeeji ngam addude e hakkillaaji yimɓe Amerik worgo kabaruuji, miijooji, e ƴeewndorɗe hareeji renndo e nokkuuji ceertuɗi e nder winndere ndee. [3] Ko ɗum woni laawol gootol mawngol ngol jaaynde wiyeteende Capitalism, Nature, and Socialism ari ngam heɓde yaajde e yaajde e nder winndere ndee, kam e naftoraade naatgol miijooji ummoriiɓe leyɗeele keewɗe. [4]

O dañii ɓiɓɓe ɗiɗo worɓe, Steven e Daniyel O’Connor.[5]

Golle O’Connor baɗɗe faayiida, The Fiscal Crisis of the State ina ƴeewtoo no njoɓdi laamu nguu ɓuri heewde e ngalu e nder leyɗeele dentuɗe Amerik e nder kitaale 1960 haa 1970. [6] Kono tan, nafoore maggal ina yaaji haa ɓurti, sibu ina hollita caɗeele nannduɗe e ɗeen ɗe leyɗeele goɗɗe njogori dañde e oon sahaa, haa arti noon e faggudu winndere hannde. [7]

Ko ɗeeɗoo toɓɓe teeŋtuɗe ummoraade e ƴeewndo O’Connor : 1. Anatomi kapitaalisma dowla Amerik : O’Connor ina ƴeewtoo no doole politik e ƴellitgol bidsee gollortoo e nder leyɗeele dentuɗe Amerik.[8] 2. Njaru jawdi renndo : O yeewtidii e njulaagu renndo e njaru renndo, o teeŋtini wonde faamde njaru laamu ina ɗaɓɓi ƴeewtaade doole e nder faggudu keeriiɗo.[9] 3. Ngalu renndo peewnugol : O’Connor hollitii wonde dowla ina ɓeydoo renndinde ngalu peewnugol e nder sahaaji. [10] 4. Kaalis bidsee : Deftere nde ina yuurnitoo laabi keewzi baawzi wonde ngam wallitde veydaare bidsee, tawa ina jeyaa heen gollorɗe laamu, vursugol ñamaale laamu, e vursugol njovdi. [11]

Njiylawu O’Connor ina heddii e faamde politik renndo e faggudu hannde.[12]

Golle makko caggal ɗuum, Accumulation Crisis e Le signification de la crise, njiɗnoo ko ɓeydaade yuurnitaade tiitooɗe kiris renndo e hakkille. [13][14]

Feccere adannde ndee fof (bojel joyi) deftere makko Natural Causes ndee, ko daartol taariindi.[15] E nder maggal O’Connor ƴeewtindiima taariindi materialism e miijo wonde golle wonaa gaño tago, kono ko gollodiiɗo e daartol gootal e kuutoragol kapitaal, o wiyi wonde “ko ɓuri heewde e tagoore (mbaylaandi neɗɗo) ina yiyee ko daartol golle, jeyi , huutoraade, e hare renndo, ko ɗuum ɓuri mawnude e dañal ko fayti e jaŋde duumotoonde, potal, e nuunɗal renndo.” [16]

Golle Kiriis kaalis dowla (Jaaynde St. Martin, 1973). ISBN 978-1-31513-204-4 Kiriis mooftugol (Basil Blackwell, Ltd, 1984). ISBN 0-631-13552-9 Maanaa kiris (Basil Blackwell, Ltd, 1987). ISBN 0-631-13821-8 Sabaabuuji tago: Binndanɗe e nder marxism ekkolooji (Jaaynde Guilford, 1998). ISBN 978-1-57230-273-0 Tuugnorgal

Loren, Barbara; Engel-Di Mauro, S. A. (17 desaambar 2017). "James Richard O'Connor (20 abriil 1930 - 12 noowammbar 2017)". Kapitaalisma Nafoore Sosiyaalisma. 28 (4): 1-2. Doi:10.1080/10455752.2017.1412112.
"Tappirde binnditagol". Kapitaalisma Nafoore Sosiyaalisma. Ƴeewtaama ñalnde 17 Abriil 2016.
3560-e-siftorde-james-o-connor-1930-2017
3560-e-siftorde-james-o-connor-1930-2017
Stilwell, Frank J. B.; Argyrus, George (lewru Yarkomaa 2003). Faggudu ko ganndal renndo : janngugol e nder faggudu politik. Jaaynde Pluton Ostarali. p. 334. Ɗemngal 978-1-86403-199-7. Ƴeewtaa ko ñalnde 13 Duujal 2010.
Kiriis kaalis dowla (Jaaynde St. Martin, 1973). ISBN 978-1-31513-204-4
O’Konnor, Jaak R. (2002). Kiriis Fiscal Dowla. Julaagu. ISBN 978-0-7658-0860-8.
O’Konnor, Jaak R. (2002). Kiriis Fiscal Dowla. Julaagu. ISBN 978-0-7658-0860-8.
O’Konnor, Jaak R. (2002). Kiriis Fiscal Dowla. Julaagu. ISBN 978-0-7658-0860-8.
O’Konnor, Jaak R. (2002). Kiriis Fiscal Dowla. Julaagu. ISBN 978-0-7658-0860-8.
O’Konnor, Jaak R. (2002). Kiriis Fiscal Dowla. Julaagu. ISBN 978-0-7658-0860-8.
Gough, Ian (1996). "Kiriis kaalis leydi: Darnde James O'Connor". Kapital Aduna, Haajuuji Neɗɗaŋke e Politik Renndo. 65-76. Doi:10.1057/9780230289093_3. ISBN 978-0-333-92687-1.
Kiriis mooftugol (Basil Blackwell,Ltd). ISBN 0-631-13552-9