Jufureh
| Lesdi | Gammbi  |
|---|---|
| Nder laamoore | North Bank Division |
| Jonde kwa'odineto | 13°20′19″N 16°22′57″W |
Jufureh (ina winndaa kadi Juffureh walla Juffure) ko wuro e nder leydi Gammbi, kiloomeeteeruuji 30 nder leydi to bannge worgo maayo Gammbi e nder diiwaan bannge worgo sara duunde Kunta Kinteh. Wuro ngo ina waɗi musium e Fort Jillifree.[1]
Jufureh ina anndaa e feeñde e deftere Alex Haley winndi e hitaande 1976, wiyeteende Daande: Saga galle Ameriknaajo, ko ɗoon jibinannde mawniiko Haley Kunta Kinte. Caggal nde Roots yalti, Jufureh wonti nokku turisma maantinɗo. Ɗum addani wuro ngoo heɓde nafooje faggudu, haa arti noon e mahngo duɗal leslesal, luumo keso fawaade e turism, e moƴƴinde laabi.[2]
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]E hitaande 1651, leydi tokosiri ummoraade e wuro ngoo, Jacob Kettler, laamɗo Kurlannde, renndini ɗum e juuɗe laamɗo Kombo, e nder koloñaal Kurlannde Afrik.[3]
Jufureh wonnoo ko e Laamu Niumi e nder teeminannde 18ɓiire wuro ngoo wonti nokku keewɗo nafoore e njulaagu jiyaaɓe Atlantik.[4] Galle Tall mo Jufureh ina joginoo e aadaaji darnde falifo e nder laamu nguu, ko kamɓe ngoni halfinaaɓe mooftude ngalu doosɗe e yeeyooɓe ɓennuɓe e ñaawde luure.[4]
Wuro ngo tawtoraama fitinaaji Marabout puɗɗiiɗi e kitaale 1860 e dow laamɗo Niumi Buntung Jamme e ko waɗi wuro ngo ndartinaama e juuɗe konu laamɗo.
To bannge demokaraasi, diine ɓurɗo heewde e wuro ngoo ko Lislaam. E hitaande 1999, juulirde e duɗal, juulirde e duɗal Alex Haley, udditaa to Jufureh, ɗo Haley rewi e iwdi mum e wiɗtooji taariindi.
Tuugnorgal
- ↑ Huus, Arnold; Timmuɗo, Daawuuda (2008). Saggitorde Taariindi Gammbi. Plymouth, leydi Biritaan: Jaaynde kulɓiniinde. 43-44 https://en.wikipedia.org/wiki/Special:BookSources/978-0-8108-5825-1
- ↑ Haley, Aleks (1976). Daande: Saga galle Ameriknaajo (1er éd.). New York: Ñalɗi ɗiɗi. h. 1 https://en.wikipedia.org/wiki/Special:BookSources/0385037872
- ↑ Rajo, Donaal (2010). Aduna e nokku tokooso no feewi e nder Afrik: Daartol winndereyankeewol to Niumi, Gammbi (3e éd.). Armonk, Nuwaasoot: M.E. h. https://en.wikipedia.org/wiki/Special:BookSources/978-0-7656-2483-3
- ↑ Quinn, Charlotte A. (Lewru Oktoobar 1968). "Niumi: Laamu Mandingo e nder teeminannde sappo e jeenay". Afrik: Jaaynde Duɗal Afrik hakkunde leyɗeele. 38 (4): 443-455