Juulirde Aqsunqur

Juulirde Aqsunqur (aarabeere: مسجد آق , Turki : Aksungur Camii ; anndiraande kadi juulirde Bulaar (aarabe : الجامع الأزرق , Turki : Mavi Cami ) walla Juulirde Ibraahiima Agha (aarabe : مسجد إبراهيم أhi مستحفظان . Turki : İm Camii ) woni ko e wuro Kayhayɗi, leydi Misira, ina jeyaa e "juulirɗe daneeje" keewɗe e nder winndere nde ina waɗi kadi nokku wirwirnde, ina waɗi yanaande sosɗo ɗum Shams ad-Din Aqsunqur, ɓiɓɓe mum, limre ɓiɓɓe sultan Mamluk Bahri an-Nasir Muhammadu e mo mawɗo restoraasiyoŋ mum, hono Ibraahiima Agha al-Mustahfizan.

Tariya

Pewnugol e les njiimaandi Mamluk en

Dome mo masiŋ Kujuk

Juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1347 e dow yamiroore emiir ("laamɗo") Shams ad-Din Aqsunqur e laamu sultan Mameluk, Al-Muzaffar Hajji.[1][2] Aqsunqur ko jom suudu gonnooɗo sultan an-Nasir Muhammadu, gooto e amiiruuji ɓurɗi maantinde e nder galle laamorɗo oo. Semmbe Aqsunqur e nder geɗe sultanaat ɓeydii mawnude e laamu lomtiiɓe an-Nasir caggal maayde makko e hitaande 1340.[2]

Daartoowo juulɗo mo yontaaji hakkundeeji, hono al-Maqrizi, hollitii wonde Aqsunqur ina toppitii eɓɓaande ndee fof, kadi ina tawtoree e mahngo mum tigi-rigi. Ko o gonnooɗo guwerneer Tiripoli, o yamiri mahngo juulirde ndee e mbaadi mahdi Siri.[3] Nde mahiraa ko e saraaji maayɗo sultan al-Ashraf Kujuk mo mahiraa ko adii e hitaande 1341. Naatgol maayde ndee e nder juulirde ndee ina hollita ŋakkeende njuɓɓudi mahdi ndii. Yanaande Aqsunqur kadi ina woni e nder juulirde ndee wondude e ɓiɓɓe makko.[2][3]

E teeminannde 15ɓiire, juulirde Aqsunqur ina wiyee ina wondi e caɗeele sabu majjugol kaalis waqf ("dokke diine") ummoraade Siri.[3] E hitaande 1412, şadirvan ("ɓurɗo ɓuuɓde") mahiraa e nder caka galle oo, ko emir Mamluk biyeteeɗo Tughan.[2] Sabu kaalis ina famɗi, juulirde Aqsunqur huutortenoo tan ko ngam juulde aljumaa e ñalɗi diine.[3]

Restoraasiyoŋ ko Ottomaan en

Yanaande Ibraahiima Agha al-Mustahafizaan (karnu 17ɓiire)

Hakkunde 1652 e 1654, e laamu Ottomaan en, emiir Ibrahim Agha al-Mustahfizan, mo woniino seneraal Janissaries, fuɗɗii eɓɓoore mawnde ngam moƴƴitinde juulirde Aqsunqur, o artiri dow mum e arcades mum, e ɓeydude heen coloŋaaji ngam wallitde juulirde ndee suudu. Ko ɓuri teeŋtude, o fawnii mahdi ndii e kaɓirɗe daneeje e ɓaleeje, ko ɗum waɗi innde juulirde ndee nde wonaa laamuyankoore, hono "Juulirde Bulo".[3] Tileeji ɗii, ɗi ummorii ko Konstantinopol e Damas,[4] peewniraa ko e mbaadi Iznik, tawi ina waɗi nate puɗi ko wayi no leɗɗe sipreeji e vaseeji jogiiɗi tulipeeji.[3]

Ibraahiima Agha mahii suudu mum, ndu kadi ina fawii e kaɓirɗe marbere, e nder saal to bannge worgo. Nde mahiraa ko e mbaadi mahdi Mamluk en, nde wonnoo ko mihrab ("niche juulde") nannduɗo e mausoleums emiruuji Mamluk en tawaaɗi kadi e nder galle juulirde ndee. E nder aadaaji Ottomaan en e oon sahaa, juulirde Aqsunqur wayli innde mum caggal nde artiri nde, "Juulirde Ibrahim Agha". Innde ɗiɗmere ndee huutoraaka no feewi.[3]

Jamanuuji hannde

E hitaande 1908 juulirde Aqsunqur ndee artiraama e juuɗe Goomu toppitiingu ndeenka Monuments de l’Art Arabe. Yerɓo leydi Kayhayɗi hitaande 1992 bonni arkooji portiiji juulirde, kono laamu Ejipt semmbini ɗi e cakkital kitaale 1990 ngam haɗde ɓeydagol bonnugol.[5]

Fedde Aga Khan ngam pinal (AKTC) e wondude e Fedde Monumaaji Aduna fuɗɗii eɓɓoore moƴƴitingol jumaa oo e hitaande 2009.[4] Juulirde nde udditaama e jamaanu e lewru mee 2015 caggal nde eɓɓoore moƴƴitingol nde waɗi duuɓi jeegom. Juulirde nde udditaama e tawtoreede jaagorgal ko fayti e ko fayti e ko fayti e koɗki, hono Mamdouh el-Damaty, e Aga Khan, hooreejo fedde ƴellitaare Aga Khan, e guwerneer Kayhayɗi, Galal Saeed.

Golle peewnugol ɗee njowitii ko e deeƴre njuɓɓudi, reende nder suudu nduu e moƴƴitingol suudu nduu.[5] Hannde, juulirde Aqsunqur ko nokku mawɗo ɗo turis en njillotoo Ejipt.

Mahdi

Yaasi

Yaasi, e mausoleum dome Kujuk to bannge nano e minaret to bannge ñaamo

Kaaƴe polikrom e dow yaasi suudu nduu

Laylaytol juulirde ngol ina waɗi galle mawɗo udditirɗo (sahn) mo arcades nay (riwaqs) taarii ɗum.[2] Ina waɗi dame tati mawɗe ɗe damal mawngal udditirta e nder arcade hirnaange. Ko sakkitii koo ina waɗi arc mawɗo toɓɓere, ina waɗi korbel e dow ŋoral yeeso ŋoral mum. Heewde ladde ndee ko dikka ("tribune") ɗo Qur'aana janngetee ɗoo. Sifaa oo ina huutoroo laamooji baɗɗi no Orop hirnaange ɗi ganndo ko faati e mahngo lislaam Doris Behrens-Abouseif miijii ɗi ƴettaa ko e sifaaaji jamaanu Kurusaaji to Levant.

Mausoleum Kujuk woni ko e bannge worgo portal, ina waɗi fasaaduuji ɗiɗi ina njiyloo mbedda. E nder dame ɗiɗi ceertuɗe ɗee, heen wootere ina uddita e arcade fuɗnaange, goɗɗo oo ina uddita hakkunde arcade worgo e hirnaange.[1] Nandugol e yanaandeeji goɗɗi to Kayhayɗi, mausoleum Kujuk, mo adii juulirde ndee, yahdaani e qibla ("jokkondire e Makka") e nokku mum ina yahdi e mbedda. Ndee ɗoo mbaydi ko sifaa mawɗo keeriiɗo e juulirɗe mawɗe goɗɗe e nder leydi Ejipt.

Dow suudu juulde ina jooɗii dome birik gooto baylotooɗo e dow squinches birik nay. Dome mawɗo birik ballitooɗo squinches birik ina woni kadi dow mausoleum Kujuk. Kono, ɗiɗaɓo oo ina jogii penndam les kala squinch. Nde juulirde ndee fuɗɗii mahde ndee feere huutoraade squinches laaɓtuɗe ina hiisee wonde ko archaïque.