Kalu Mosto Onuoha

Kalu Mosto Onuoha (jibinaa ko ñalnde 17 lewru juko hitaande 1947) ko jannginoowo leydi Naajeeriya. E lewru Yarkomaa 2017, o laati hooreejo Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Naajeeriya caggal nde o woni hooreejo duɗal (2010–2013), cukko hooreejo (2013–2015), e hooreejo cuɓaaɗo e hitaande 2016.[1]

Jaŋde e golle

Kalu Mosto Onuoha jibinaa ko ñalnde 17 lewru juko hitaande 1947 to Akanu Ohafia, e nder diiwaan Abia.[2] Onuoha heɓi jaŋde leslesre (duɗal leslesal e hakkundeewal) to leydi Nijeer. O janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Lorànd Eötvös to Budapest, to leydi Hong Kong, ɗo o janngi geofisik, o heɓi dipolom makko (summa cum laude) e hitaande 1978. Caggal duuɓi sappo jaŋde e golle wiɗtooji caggal doktoraa to Orop, o arti to leydi Niiseer e hitaande 1980. O... golliima e duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya, Nsuka (UNN) hono jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi e hitaande 1980. Onuoha ina yahdi e golle mum jannginoowo to UNN, o ummii e jappeere hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde (HOD) leydi e hitaande 1987. E lewru oktoobar 1988, o dañii ƴellitaare haa o wonti porfeseer timmuɗo to bannge geɗe leydi.[3][2]

E hitaande 1998, Onuoha naati e nder duɗal ganndal leydi Najeriya. O woni kadi Fedde Fedde Naajeeriya ngam Mining & Geosciences (NMGS), Fedde Fedde Naajeeriya ngam Ƴeewndorɗe Petrol (NAPE). O jeyaa ko e fedde Ameriknaare toppitiinde geɗe petroŋ (AAPG), kadi ko e fedde toppitiinde geɗe leydi (SEG).[4]

To UNN, Onuoha ina toppitii, ina janngina almudɓe heewɓe janngooɓe leslese e janngooɓe caggal. Almudɓe maako ɗuuɗɓe ɗon mari bawɗe nder kuuɗe maɓɓe bee ɗuuɗɓe nder maɓɓe ɗon umma haa darnde mawnde nder kuuɗe petrol e gaas nden woɓɓe nder janngirde ummi haa darnde professors nder jaami’aaji feere-feere nder leydi Naajeeriya e yaasi lesdi Naajeeriya

E hitaande 1991, o toɗɗaa hooreejo Geologie petroleum, to duɗal jaaɓi haaɗtirde Calabar, o wonti porfeseer gadano to Mobil Producing Nigeria (ɓurɗo famɗude ExxonMobil) tuggi 1991 haa 1992. Onuoha ƴetti lefol e UNN e hitaande 1996 ngam golloraade Wasiyee ƴellitaare karallaagal (Sarwisaaji ƴellitaare les leydi) to Sosiyetee ƴellitaare petroŋ biyeteeɗo Shell, to Port Harcourt. O woppi ngolɗoo jappeere ko e hitaande 2002, o arti UNN. E lewru Yarkomaa 2003, Onuoha toɗɗaama e hooreejo Shell/NNPC to Geology golloowo e ngal ɗoon darnde haa lewru Duujal 2012. O woniino cukko hooreejo (Academic) to duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya, Nsukka hakkunde 2005 e 2009. . E lewru Yarkomaa 2013, o toɗɗaa hooreejo PTDF to bannge geɗe petroŋ to UNN.

Prof. Onuoha ɗon lomta haa timmoode kuugal maako nder duuɓi nayi bana ardiiɗo janngirde nden, nden Prof. Ekanem Ikpi Braide mo laati hooreejo janngirde nden duuɓi tati. Prof. Braide ko adii ɗuum ko cukko hooreejo jaŋde toownde ɗiɗi ceertuɗe, hannde ko kanko woni hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Arthur Jarvis.[5]