Kenmore asylum

Kenmore Asylum, anndiraa kadi opitaal Kenmore walla opitaal hakkille Kenmore ko opitaal hakkille gonɗo e doggol ndonaandi, tawaa ko to Goulburn, wuro to New South Wales, to Ostarali. Pewnugol ngol fuɗɗii ko e hitaande 1894, udditaa e hitaande 1895, ina waawi hoɗnude 700 ñawɗo. E lewru marse 1941, konu Ostarali jaɓi yamiroore laamu New South Wales, ɗo asilo Kenmore wonata nokku ɗo opitaal konu. Ndeen noon, ñawɓe wonɓe e asilo ngoo, njaltinaama to duɗe hakkillaaji ceertuɗe to Sidney. E hitaande 1946, Departemaa Cellal Ostarali fuɗɗitii ƴellitde Kenmore Asylum caggal nde konu nguu yalti. Jeyi oo soodaama e hitaande 2003, o soodaa kadi e hitaande 2010. Ina siforee wonde ina jeyaa e "nokkuuji ɓurɗi ɓuuɓde" e nder Ostarali.[1][2][3]

Jeyi oo soodaama e Australia China International Pty Ltd e lewru marse 2015, ina ɗaminaa maa artir mahdi ndi meeɗaa wonde, hono Kenmore Gardens, tawa ina waawi huutoreede ngam naatde e nguurndam pension, golle laamu, walla nokkuuji jaŋde.[4] Nde ɓeydaama e binndital ndonu leydi New South Wales ñalnde 1 abriil 2005.[5]

Tariya Baɗte e mahngo E lewru Oktoobar 1879, 340.5 acres (137.8 ha) leydi Kenmore Estate laamu soodi ɗum e njoɓdi £1,252. Frederick Norton Manning, mo ko ɓooyaani koo toɗɗaa ngam wonde Inspekteer mawɗo koloñaal oo, soodi estaad oo, ɗum waɗi ɗum ko adii fof ko golle makko mawɗe e nder darnde makko hesere.[2] Ospitaal keso ngam nokku oo ina yuɓɓinee, ɗo cuuɗi gadani mahraaɗi ɗii ngoni ko e ñawɓe wonduɓe e rafiiji ɗi mooftaa e opitaaluuji goodɗi ɗii ummoraade e diiwanuuji fuɗnaange koloni New South Wales.[6] Kuutoragol keewngol hollitaama e nokku ɗo opitaal oo foti waɗeede ɗoo. Hay so tawii Manning miijii nokku oo ina « moƴƴi no feewi », naamne ina ngoodi ko fayti e jolngo ndiyam, tee ina famɗi ko yiytaa. Terɗe Goomu golle laamu njaɓii wonde Estaat Rossiville ko nokku ɓurɗo moƴƴude ngam waɗde opitaal keso, tawa noon ko eɓɓaande ɓuuɓnde waawataa heɓde tawa ina ustoo ndiyam Goulburn.[7]

Sodeede Kenmore Estate e juuɗe Manning ko golle makko gadane mawɗe e nder darnde makko hesere.hat maa addan en faamde daartol pinal walla tagoore New South Wales.

Institutionnalisation ñawɓe hakkillaaji ko gollal ngal jooni ɓuri famɗude huutoreede. Juɓɓule mawɗe safaara hakkille, hono Kenmore, hay so tawii wonaa keeriiɗo, ina kollita no nguurndam e nehdi safaara ndi nattii huutoreede hannde. Laylaytol e peewnugol cuuɗi core ɗii ina laaɓti ko ina hollita geɗe juɓɓule e safaaraaji ñawɓe hakkillaaji e darorɗe teeminannde 19ɓiire.[5]

Kitaale 1990 njiyti ko ustaare njuɓɓudi toppitagol hakkille Dowla ; e ittugol seeɗa-seeɗa e Kenmore ko huunde Dowla e Ngenndi.[5]

Fiilde arsiif golle cellal hakkille to opitaal Kenmore ina addana ɗaɓɓaaɗe keewɗe ngam rokkude humpitooji daartol e arsiif. Archive si ina ɓadii timmude (ina yaaji haa arti e Pacient No. 1), ina jogii nafoore mawnde e daartol. Archives ina poti yuurniteede e reeneede no haanirta nii.[5]

Retikulaasiyoŋ sarwisaaji nder lowre ndee ina maantini e mbaadi mum. Archive "taariindi haaldude" mo artisaneeɓe ɓooyɓe e hannde njogii ina jogii nafoore to bannge pinal. Ndee ɗoo daartol haalpulaar en ina majja sabu karallaagal njulaagu ina majja e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal, e nder ɗuum kadi binndol daartol haalpulaar en jokkondirngol e daartol nokku oo e teeminannde noogas.[5]

Kenmore ina joginoo darnde "sarwiis" e nder aadaaji mum. E uddugol oon sahaa gollal, fartaŋŋe ƴeewtaade e firtude darnde juɓɓule ɗee ina ƴettee jooni. Musium Kenmore ina ummoo hannde e gooto e galleeji ward taariindi. Ko ɓuri heewde e nokkuuji nder duɗal ngal ko musee guurɗo. Ina woodi fartaŋŋe firtude darnde safaara hakkille fof e nder Dowla Kenmore.[5][26]

Nokku oo ina jogii geɗe ɗe keewaani, ɗe keewaani walla ɗe njiɗaa majjude e nder daartol pinal walla tagoore New South Wales.

So tawii opitaaluuji hakkillaaji ko juɓɓule baawɗe huutoreede, teeŋtuɗe, jowitiiɗe e ñawɓe hakkillaaji e waasɓe, mbayliigaaji keewɗi baɗnooɗi e ɗii duuɓi cakkitiiɗi e nder safaara ñawu nguu, ngaddi ko ŋakkeende no feewi e nder juɓɓule e uddugol nokkuuji mahraaɗi ngam faandaare. Hay so tawii feccere e Kenmore rokkaama ngam huutoraade ɗum e mbaadiiji goɗɗi, ko kañum ɓuri moƴƴude e nder duɗe mawɗe safaara hakkille (so wonaa opitaaluuji hannde ɗii to Stockton e Orange), Kirkbride (Callan Park, ko kañum woni opitaal gadano mahaaɗo e faandaare e oon sifaa , jooni ko ko yowitii e kuutorɗe goɗɗe Kenmore ko ɗum waɗi opitaal cakkitiiɗo, mo ɓuri heewde e teeminannde 19ɓiire, ngam heddaade e opitaal golloowo wonande ñawɓe hakkillaaji.[5][26]

Nokku oo ina waɗi nafoore e hollirde sifaaji mawɗi e nder kalaas pinal walla nokkuuji/taariindi e nder leydi New South Wales.

Ospitaal hakkille Kenmore, hay so tawii noon wonaa keeriiɗo e opitaal hakkille heddiiɗo e darorɗe teeminannde 19ɓiire, ko e nder njuɓɓudi mum e moƴƴere mahdi mum, ko ɗum yeru e mbaydi e filosof juɓɓule hakkille e jamaanu mum.[5][26]

Yiite to opitaal Kenmore Ñalnde 16 oktoobar 2021, yiite yani e nokku 15 to opitaal Kenmore. Sabaabu yiite ngee anndaaka, polis ina jokki e wiɗtude.[27]

Teskorɗe

Ospitaal Kenmore ina heddii e udditaade e nokku ɗo o woni ɗoo, kono wonaa e nder suudu safrirdu nduu.[1]

Tuugnorgal

Walsh, G. (18 lewru feebariyee 2013). "Artefak Kenmore cakkitiiɗo e sahaa ñalngu 150ɓiire". Posto Goulburn. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 2 lewru feebariyee 2017. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru mbooy hitaande 2017.
"Koolol safrirde Kenmore". Winnditorde ndonu leydi New South Wales. Departemaa peewnugol e nokkuuji. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru Yarkomaa 2017. Binndol ngol ko Dowla New South Wales (Departemaa Pewnugol e Taariindi) rokki yamiroore CC-BY 4.0.
"Asyle insane Kenmore mo acci 'sikke alaa'". Kabaaru jeenay. 2 Duujal 2014. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 2 feebariyee 2017. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru Yarkomaa 2017.
"Joom en Kenmore keso ina njiɗi artirde ɗum e teddeendi mum ɓooyndi". Posto Goulburn. 1 Noowammbar 2016. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 22 suwee 2017. Heɓtinaama ñalnde 19 suwee 2017.
"Nokku safrirde Kenmore". Winnditorde ndonu leydi New South Wales. Departemaa peewnugol e nokkuuji. H01728. Heɓtinaama ñalnde 2 lewru juko hitaande 2018. Binndol ngol ko Dowla New South Wales (Departemaa Pewnugol e Taariindi) rokki yamiroore CC-BY 4.0.
"Ciimtol Inspekteer mawɗo Insane". Jaaynde Sydney subaka. Sidney, NSW: Defterdu ngenndi Ostarali. 20 sulyee 1882. h. 3. Arsiwiraa ko e asli mum ñalnde 2 feebariyee 2017. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru Yarkomaa 2017.
"Asilo lunatic mo ɓe njiɗi to Rossiville". Goulburn Jamma Pennda Posto. Goulburn, NSW: Defterdu ngenndi Ostarali. 5 lewru juko hitaande 1890. p. 2. Arsiwiraa ko e asli mum ñalnde 2 feebariyee 2017. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru Yarkomaa 2017.
"Luulndo". Jaaynde Sydney Mail e New South Wales. Sidney, NSW: Defterdu ngenndi Ostarali. 6 oktoobar 1894. p. 694. Arsiwiraa ko e asli mum ñalnde 2 feebariyee 2017. Heɓtinaama ñalnde 24 lewru Yarkomaa 2017.
"Inspekteer mawɗo Insane, ciimtol hitaande 1894, e nder wooteeji e golle 1894-95". Wooteeji

Ko limtaa e mahngo asilo ngoo ko 150 000 £ ; njoɓdi ndii ina yaaji e nder duuɓi joy, haa 650 ñawɗo ina mbaawi hoɗde heen.[8] Kontraaji mahdi gadani ɗii njaɓaama e hitaande 1894, mawɗo oo yahri ko e John Baldwin, mahoowo ummoriiɗo Sydney e £12,760. Mahoowo nokkuure Goulburn biyeteeɗo J.C. O'Brien rokkaama kontraa ɗiɗaɓo oo e £923, ɗo kontraa makko ina waɗi mahngo galleeji keewɗi e birik, kam e mahngooji leɗɗe seeɗa e sahaa. E nder nanondiral O’Brien, ina ɗaɓɓi kadi mahngo “ward keeriiɗo” birik tokooso ngam ñawɓe wonɓe e mborosaaji walla ɓe mbaawaa jogaade doole, hay so tawii noon ñawɓe adanɓe ngam heɓde asilo ɓee maa cuɓee sabu sifaa mum en deeƴɗo e golloowo. Ñawɓe bonɓe ɓe mbaawaa jogaade doole ina njogori reweede e les njiimaandi.[2]

E darorɗe hitaande 1894, asilo oo ina hesɗitinaa ngam hoɗnude 140 ñawɗo e nder sahaa gooto, tawi kadi cuuɗi keewɗi e nder safrirde ndee ina njogori timmude.[9] E lewru Yarkomaa 1895, gollotooɓe adanɓe ngam asilo oo toɗɗaa e dow laabi, nde udditaa, 152 ñawɗo ummoriiɗo e opitaaluuji goɗɗi, nawtaa to Kenmore ; e nder 152 ñawɗo oo, heen 146 ko worɓe.[10][11] Ko waawi heen wonde fof, cuuɗi keewɗi udditaama ngam golloraade, asilo oo ina ɗaminaa maa joof e lewru suwee 1897 ngam rokkude sarwisaaji wonande diiwanuuji fuɗnaange New South Wales.[12] E hitaande 1896, golle keewɗe mbaɗaama, ɗo galleeji birik ina ndarii hannde e dow leydi keewndi. Kontrakteruuji kesi zi, hono Messrs, Parry e Farley, ina ɗaminii heɓde heen ko ina wona tataɓal golle ɗee. Limre ñawɓe ɓee ɓeydiima haa 156 e ndeen hitaande. Yanti heen, ina woodi birooji e cuuɗi gollorɗi, tawi ina waɗi ofiseeji ɗiɗi, 17 gardiiɗo, coodoowo, lootirɗo e debbo njuumri.[13]

Ko adii fof, yahrude yeeso waɗii e hitaande 1897, ko ɓuri heewde e mahaaɗe maantiniiɗe ɗee njoofi, gollotooɓe ɓee e ñawɓe ɓee ƴetti ɗum en. Nde fuɗɗii ƴettude ko wayi no wuro, 70 000 £ ina njoɓaa tawo e mahngo mayre hakkunde duuɓi tati haa nayi. £70,000 goɗɗo ina ɗaminaa ngam timminde nokku oo. Kontraa keso kadi waɗaama, ina waɗi galle infirmiyee en e gardiiɗo, ina darii banngeeji ɗiɗi ɗii kala e bolokaaji njuɓɓudi laamu, ko noon timminirta toowgol yeeso asilo ngoo. Heddii e golle ɗee ko adii fof ko mahngo cuuɗi ɓeydooji ɗi njahrata ko e yaasi feewde maayo ɓadiiɗo, ina mbaɗa "V-shape" ummoraade e ŋoral hakkundeewal. E hitaande 1897, 150 gorko e 42 debbo ina njooɗii e asilo hee.[14] E hitaande 1901, Kenmore Asylum timmi, hay so tawii noon ɓeydagol tokosol ina ɗaminaa e ko fayi arde.[15]

Teeminannde 20ɓiire

Winndannde ko fayti e warngooji ummoraade e jaaynde Sydney Morning Herald, ñalnde 17 lewru Yarkomaa 1902 Maayɗeele keewɗe to Kenmore puɗɗiima tampinde nokku oo. Ton