Kosofe

Kosofe woni nokkuure laamu lesdi Lagos, lesdi Naajeeriya, nde sosaa nyande 27 lewru Noowammbar hitaande 1996.[2] Joɗnde mayre woni ko e wuro wiyeteengo Kosofe, ina waɗi gure keewɗe, ina jeyaa heen: Ketu, Oworonshoki, Agboyi-Ketu, Alapere, Mile 12, e Isheri Olowora. Nokkuuji goɗɗi teskinɗi ina njeyaa heen: Ifako/Soluyi, Estaat Ajao, Mende, Maryland, Ojota, Ogudu, Agidi, Orisigun, Kosofe, Ajelogo, Akanimodo, Ikosi-Ketu, Agiliti, Maidan, Isheri-Olowo Ira, Shangisha, Magodo, Agboyi, Owode Onirin , e Odo-Ogun.[3]

Wertallo mayri ko 81 km2 (31 km2) e yimɓe mayri ko 682 772 neɗɗo e fawaade e binnditagol 2006.[4] Laamu nokku oo ina jogii yimɓe heewɓe, yimɓe ummoriiɓe e leƴƴi e diineeji ceertuɗi ina nguuri.

Kod posto nokku oo ko 100.[5] Kadi ina woodi luumooji, parkeeji, e nokkuuji njulaagu keewɗi e nder laamu nokku Kosofe. Juuldeeji mawɗi waɗeteeɗi e nder nokkuure laamu Kosofe ina jeyaa heen juuldeeji Ogun e juuldeeji Igunuko tawa laamɓe aadaaji mawɓe e nder nokku hee ina mbaɗi Ologudu mo Ogudu e Oba mo Oworonshoki.[6]

Ina jeyaa e gure mawɗe Kosofe, Ikosi.

Kosofe ina jokkondiri no feewi e nokkuuji goɗɗi e nder diiwaan Lagos. Laawol mawngol Lagos-Ibadan e pont tataɓo mawɗo, jokkondirɗo e duunde Lagos e leydi mawndi, kam en fof ina njahra e laamu nokku oo. Kadi ina woodi nokkuuji ɗo otooji e nokkuuji ɗo otooji njolnata e nokku hee, ko ɗum waɗi hoɗɓe ɓee ina mbaawi yahde nokkuuji goɗɗi e nder diiwaan Lagos.

Tuugnorgal

"Dowla Lagos: Feccere". www.yimɓe wuro.de. Heɓtinaama ñalnde 2024-05.

"Nokku laamu Kosofe". www.doole yimɓe.ng. Heɓtinaama ñalnde 26/02/2023.

Daniyel, Mfonobong (22-07-2020). "Dowla Lagos: Doggol nokkuuji laamu nokkuuji e gure". Infomedia leydi Najeriya. Heɓtinaama ñalnde 26/02/2023.

"Bayyinaango binndital 2006" (PDF). 2006. Ƴeewtaa ko ñalnde 26 lewru feebariyee 2023.

"Postooji- e kartal LGA". NIPOST. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 26-11-2012. Ko 20-10-2009 ƴettaa.

"Nokku laamu Kosofe". www.doole yimɓe.ng. Heɓtinaama ñalnde 26/02/2023.