Labourers and Farmers Party
| Golle imaaɗe | 1948  |
|---|
Lannda Gollotooɓe e Remooɓe ( e ɗemngal Japon : 労働者農民党, Rōdōsha Nōmintō ) ko lannda dawrugol to Japon. Nde golliima gila 1948 haa 1957.
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Lannda kaa sosaa ko e lewru desaambar 1948 e terɗe fedde wiyeteende Sosiyaalist Orthodox Faction Diet Members’ Group, nde sosaa ko e terɗe 16 fedde wiyeteende National Diet, nde woppi laamu walla riiwaa e lannda sosiyaalist Japon caggal nde wooti ngam salaade bidsee mo lannda Demokaraat–Sosiyaalist ƴetti ngam ɓeydude njoɓɗeele laamu nguu e nder laamu maɓɓe. Nde ɓuri wallitde no feewi to Okayama e Hokkaido ɗo hooreejo lannda oo, hono Hisao Kuroda e Haruo Okada ngoni ɗoo, nde wonnoo ko won e terɗe Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Laanaaji diwooje e Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Jokkondiral.
Nde heɓi tan ko jooɗorɗe jeeɗiɗi e wooteeji lewru Yarkomaa 1949, nde ɓeydii ustaade e nder wooteeji tati sabu darnde lannda ka laaɓtaani e wolde Koree. Nde heɓi jooɗorɗe ɗiɗi e wooteeji suudu sarɗiiji 1950, nde jokki jooɗorɗe mayre nay keddiiɗe e suudu sarɗiiji e wooteeji kuuɓtodinɗi 1952.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]E wooteeji 1953 nde heɓi jooɗorɗe joy e nder suudu sarɗiiji, kono nde dañaani jooɗorde e wooteeji suudu sarɗiiji e sahaa gooto. Wooteeji 1955 njiyri lannda ka ustii haa wonti terɗe tati Diet, ka dañii jooɗaade e suudu sarɗiiji e wooteeji 1956.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Lannda kaa fusi ko e lewru Yarkomaa 1957 nde 2 000 tergal mum naati e lannda Sosiyaalist en.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Njeñtudi wooteeji ɗii
Suudu sarɗiiji
Ardiiɗo woote woote % Joɗnde +/– Darnde darnde
1949 Hisao Kuroda 606 840 1,98
7 / 466
Luulndo 6ɓo keso
1952 261 190 0,74
4/466
Ustugol 3 Luulndaare
1953 358 773 1,04
5/466
Ɓeydude 1 7ɓo Luulndo
1955 357 611 0,97
5/467
Ustugol 1 6e Luulndo
Suudu dipiteeji
Ardiiɗo woote Doggol lannda diiwaan Joɗnde Darnde Darnde
Woote % Joɗnde +/- Woote % Joɗnde +/- Dañii +/- Toɓɓere +/-
1950 Ichiro Matsui 471 649 1,63
1/76
keso oo ko 200 066 0,71
1/56
keesum
2/132
keesum
5/250
Usta 3 6e Luulndo
1953 277 442 0,99
0/75
keso oo ko 112 535 0,42
0/53
keesum
0/128
keesum
2/250
Ustugol 3 7ɓo Luulndo
1956 120 414 0,41
0/75
Ustaare 1 181 524 0,63
0/53
Ustu 1
0/128
Ustu 2
0/250
Ustugol 2 5ɓo Luulndo
Tuugnorgal[1]
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- ↑ Haruhiro Fukui (1985) Political parties of Asia and the Pacific, Greenwood Press, pp551–552