Male as norm

male as norm

sexist language

Subclass of	technical standard
Yemre	feminist theory
Facet of	generic masculine

 

 From Wikidata

Principe male-as-norm ko goongɗingol wonde kuutorɗe grammaire e lexical ko wayi no huutoraade suffix -ess (hono no actress ) hollirta teeŋti noon e mbaadi debbo, wondude e huutoraade gorko ngam firtude "neɗɗo" e geɗe nannduɗe heen ina ɓamta e semmbinde miijo wonde cate worɓe ko corresponding, e fenorme tangentiel e noon kadi ina famɗi nafoore. Miijo ngoo adii feeñde e laaɓndal ko miijooji teeminannde 19ɓiire puɗɗiiɗi ƴellitde ɗemngal Engele ngam feeñninde geɗe e fooɗde ɗaɓɓaande maɓɓe e njiimaandi baabiraaɓe.

Ƴellitaare daartol

Shift gila e njiimaandi jokkondire haa e binndol jokkondire (kitaale 1800)

E teeminannde sappo e jeetatiire wonno ko firo radikal ɓanndu debbo e jokkondiral mum e gorko. Ko adii ngool waylo-waylo miijo, worɓe e rewɓe ina mbaawi heɓde tolno timmal metafizik, tawi noon e joofnirde teeminannde sappo e jeetatiire, mbaadi kesiri sosaa ko e miijooji dimorfisme radikal e divergence biologique . Annduɓe ko yowitii e nguurndam kuutoriima ƴellitaare e nder jaŋde anatomi e fisiyoloji ngam waylude faamde ceertugol jinnaaɓe e nder sifaaji wonaa degree . Ndee waylo-waylo metafizik e nder faamde jikkuuji e jinnaaɓe, kam e jokkondire hakkunde ɗeen cate renndo cifaaɗe, tiiɗtinii geɗe keewɗe gonɗe heen ɗee, e nder luural gonngal hakkunde worɓe e rewɓe. Ɗuum addani annduɓe, waɗooɓe politik, e woɗɓe jogiiɓe doole pinal, bayyinde goongɗinal e binndol jinnaaɓe e les njiimaandi positivisme e ƴellitaare ganndal.

Caggal teeminannde 20ɓiire

Simone de Bowoar

E hitaande 1949, ganndo Faraysenaajo biyeteeɗo Simone de Beauvoir yaltinii deftere mum wiyeteende The Second Sex, nde o siftini miijooji ɗiɗi ɗi caggal ɗuum ƴellitii e fannuuji ɗemɗiyankaagal e ganndal hakkille, ɗi ngonta tuugnorgal doosgal gorko-ko-normal e nder feminism mbaydi ɗiɗmiri . de Beauvoir winndii wonde neɗɗo ina jogori wonde « moƴƴo e ko aldaa e mbaydi », ina hollira jaŋde maande, walla ceertugol ɗemngal hakkunde helmere « maande » e « maande » luulndo. Haa teeŋti noon, "miijo wonde feere hakkunde luurduɗe... wonaa simmetiriik." E nder heen, feere hakkunde luural ina heewi wonde asymmetric, maanaa "helmere moƴƴere, walla nde alaa maande, ina waawi ustaade e nder maanaa ngam hollirde tolno ngoo fof wonaa tan joofnirde moƴƴere; kono helmere bonnde, walla nde alaa maande, ina waawi hollirde tan joofnirde bonnde". Mbaadiiji worɓe walla gootum ɗi ndarnaaka ina ƴettee ko ɗi mbaylaaka e nder mbaydiiji rewɓe walla keewal ɗi ndarnaaka.

Luce Irigaray

No Simone de Beauvoir waɗiri e nder duuɓi capanɗe cakkitiiɗi ɗii nii, ganndo debbo biyeteeɗo Farayse biyeteeɗo Luce Irigaray, tuugnii ko e miijo mum ko fayti e doosɗe worɓe-hono-normal, e miijo wonde rewɓe fof ina ceerti e ŋakkeende potal hakkunde rewɓe e worɓe, haa teeŋti noon e ɗemngal gonngal hakkunde rewɓe e worɓe, e no rewɓe njiyri ɗum en e no worɓe njiyrata ɗum en e nder renndo ngo; rewrude e luulndaare e nder njuɓɓudi fallosentrik ɗo ɗemngal huutortee e anniya ngam reende nafooje fallo e tabitinde darnde mum e nder njuɓɓudi. Irigaray ina seedtoo wonde toɗɗagol debbo ko mbaydi ɓurndi famɗude e worɓe, ko seerndi ɗum e mbaydi worɓe, ina feeñi e nder daartol e filosof Hirnaange fof. E nder ngool aada ŋakkeende potal, rewɓe ina pooɗee e tolno worɓe, yiyteede e nder nanondiral – ko ŋakkeende, timmunde walla ko nanndi heen. O hollitii wonde kala ko yi’etee e ceertugol hakkunde jinnaaɓe ɗiɗo ɓee ko fenaande. "To rewɓe ngonaa gootum e worɓe, ɓe ŋakkiraa woodde haa laaɓa cer."