Marcus Onobun

ɓii aadama
Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Ɗuubi daygo	13 Juko 1976
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje

Marcus Iziegbeaya Onobun woni siyaasaajo lesdi Naajeeriya, o tergal nder kawtal lesdi Naajeeriya 10th, wakiiliijo lesdi Esan cakaare/Esan Hirnaange/Igueben, lesdi Edo.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Marcus jibinaama nder saare Mr e Mrs Isaac Iregbeyen Onobun, wuro Iruekpen, Ekpoma, nokkuure laamu lesdi Esan hirnaange, lesdi Edo. O heɓi jaŋde makko leslesre e hakkundeere to Ekpoma hade makko heɓde naatde e jaŋde Geography e Planning Regional to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ambrose Alli, to Ekpoma, to diiwaan Edo, ɗo o heɓi dipolom makko BSc. O teddinaama e Duɗal Njuɓɓudi Politik e Njuɓɓudi e Doktoraa (DFIPAM) e hitaande 2021. O heɓi Dipolomaaji (PGD) e Njuɓɓudi Laamu to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Benson Idahosa, to wuro Benin, to diiwaan Edo.

Kursuuji karallaagal e seedantaagal

Seedantaagal karallaagal, Laabi sariya e nder Duɗal laamu laamu, jaɓɓaade e duɗal jaaɓi haaɗtirde Ottawa Kanadaa.

Seedantaagal tawtoreede, Darnde Goomu Konte Jaayndeeji e nder Njaru laamu, yuɓɓinaande to Nairobi, Keñiya. Golle politik Nde o timmini jaŋde makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde, o naati e fedde Action Congress mo leydi Najeriya, nde alaa ɗo haaɗi. Ko kanko woni gardiiɗo Pioneer Action Youths ngam Oshiomhole, Sekereteer mawɗo Edo e nder fedde juuɗe kisal, ardiiɗo gollodiiɗo e kawtal Esan, e hooreejo eɓɓoore jam Esan. O ummii e jappeere cukko hooreejo, "Eɗen mbaawi waɗde geɗe mawɗe (TGID)", fedde nde wonaa laamuyankoore, nde daranii ko wallitde sukaaɓe e semmbinde ɗum en. O woniino kadi hooreejo fedde nde e nder LGA Esan West, o woniino kadi balloowo keeriiɗo gonnooɗo guwerneer diiwaan Edo, hono Adams Aliu Oshiomhole, gila 2008-2012. Caggal mum o toɗɗaa e jappeere balloowo mawɗo keeriiɗo e geɗe sukaaɓe e lewru desaambar 2012. Ko famɗi fof lebbi nay e ngal ɗoon darnde, o toɗɗaa e jappeere gardiiɗo golle sukaaɓe, e nder diiwaan Edo, jappeere nde o joginoo haa lewru noowammbar 2016. Rt. Hon. Marcus Onobun ɗon mari haaje suɓol les platform APC nder suudu joonde diidaaɗi lesdi Edo ngam o wakilta yimɓe lesdi Esan West, lesdi Edo. Ko o tergal suudu sarɗiiji, o toɗɗaa cukko hooreejo. O golliima e nder Goomuuji suudu sarɗiiji ceertuɗi- Hooreejo, Goomu suudu sarɗiiji ko faati e njuɓɓudi, peewnugol ɓalli e ƴellitaare wuro, tergal, Goomuuji suudu sarɗiiji ko faati e jaŋde. Geɗe laamu nokku/renndo, taariindi/duumagol e naalankaagal, pinal e geɗe diiwaan. O suɓaama hooreejo leydi ñalnde 14 marse 2020. E nder laamu makko, suudu nduu ƴettii ko ina tolnoo e capanɗe joyi kuule, tee ina teskaa heen : .

Sariya ngam ittude sariya ƴeewndo dowla Bendel mo hitaande 1982 ngam hollitde sosde Komiseer ƴeewndo dowla Edo e laamuuji nokkuuji e biro ƴeewndo mawɗo ngam Edo e ngam fawaade e golle jokkondirɗe ; Sariya ngam ƴettude peeje ngam sosde Komiseer Pijirlooji diiwaan Edo ;

Sariya ngam sosde duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Edo ngam ndema e jawdi tawaandi e geɗe goɗɗe jowitiiɗe heen ; Sariya ngam hokkugo limngal ngam ɓamtugo, jokkirgol, saaktugo, laarugo, e regleeji kuuɗe nder jiha Edo; Sariya ngam momtugo kuugal sariya lesdi Edo dow fitinaaji dow yimɓe (haɗi) 2019, e ngam waɗugo sariya dow lesdi Edo dow fitinaaji dow yimɓe (haɗi) 2021 Sariya ngam sosde fedde toppitiinde ilam, ɓuuɓri, e ɓuuɓri ndiyam e nder diiwaan Edo; Sariya ngam sosde fedde mahngo e toppitagol laamu Edo ;

Sariya ngam ƴettude sariya njuɓɓudi laamu leydi Edo, 2020 e geɗe jowitiiɗe heen; e ittude sariya jowitiiɗo e soodgol laamu, 2012 ; Sariya ngam momtude sariya duɗal jaaɓi haaɗtirde Edo, 2015, e ƴettude sariya gannde duɗal jaaɓi haaɗtirde Edo, 2021; Sariya ngam ittude sariya reende jawdi keeriindi e nder diiwaan Edo, 2017, e ƴettude sariya reende jeyi keeriiɗo e nder diiwaan Edo, 2021;

Sariya ngam waylude e yuɓɓinde kuule duuɓi pension gollotooɓe Politeknik e Kolleeji Jaŋde, 2021 ;Sariya ngam sosde fedde toppitiinde ko fayti e diiwaan Edo ;

Sariya ngam haɗugo ƴamɗe jawdi e jawdi feere nder jiha Edo, 2022;

Sariya ngam tabitinde naatgol timmungol yimɓe ɓe ngalaa kaayitaaji e nder renndo ngo e sosde Komiseer Dowla Edo ngam yimɓe ɓe ngalaa kaayitaaji ;

Sariya ngam momtude sariya laddeeji 1968 e ƴettude sariya ngam sosde Komiseer laddeeji diiwaan Edo ngam wallitde reende e reende laddeeji ;

Sariya ngam sosde Goomu Reforme Sector Justice State Edo e Geɗe goɗɗe;

Sariya gollal loteriiji, loteriiji e geɗe goɗɗe jokkondirɗe e mum ;

Sariya ngam waylude sariya komisiyoŋ gollordu suudu sarɗiiji leydi Edo 2001 e geɗe goɗɗe jokkondirɗe e mum;

Sariya ngam waylude sariya jeyi leydi e njulaagu, 2000 ;

Sariya ngam waylude sariya ngam haɗde yeeyde yimɓe, e sosde fedde toppitiinde ko fayti e yeeyde yimɓe e geɗe goɗɗe jowitiiɗe heen ;

Sariya ngam ittude fitinaaji e nder nguurndam renndo e nder nguurndam renndo, haɗde kala ko ina addana yimɓe waɗde bonanndeeji, e rokkude ndeenka ɓurka moƴƴude e peeje moƴƴe wonande warkoyeeɓe e ñaawoore waɗooɓe bonanndeeji e geɗe goɗɗe jowitiiɗe heen ;

Kuulal ngam sariya ngam momtude sariya fedde elektirik ladde 1972 ; Waɗde peeje ngam ƴellitde kuuraa e ƴellitgol mum, jolngo mum, e saaktude mum e nder leydi Edo e wonande hoɗɓe e leydi ndii; Sosde Lugge Elektrik ngam Dowla Edo, e ngam Faandaare Jokkondire ; be

Sariya wooteeji laamu nokkuuje diiwaan Edo e sariya sosde komisiyoŋ wooteeji jeytaare diiwaan Edo (Re-Enactment) (Amendment), 2022;.

E hitaande 2020, lebbi seeɗa ko adii nde gonnooɗo guwerneer diiwaan Edo, Obaseki, suɓaama e manndaa ɗiɗaɓo, o jokkondiri e guwerneer oo ngam decamp e lannda Demokaraasi yimɓe (PDP). E hitaande 2023, o hawri e les lannda makko keso ngam heɓde jooɗorde suudu sarɗiiji ngam wallitde yimɓe Esan Cakaare, Esan Hirnaange, e Igueben Federal Constituency, Dowla Edo, mo o heɓi e ko ɓuri heewde e wooteeji. Ko kanko woni hannde hooreejo goomu suudu sarɗiiji ngam ƴellitaare teeru.

Billuuji e Mosiyonji

Moƴƴere

Haaje wiɗitaago Fonds Universel de Provision Services (USPF) ngam hokkugo heɓugo e huuwtinirgo kuuɗe resooji e kuuɗe kuuɗe kuuɗe nder rentooji laddeeji nder Naajeeriya;

Motion ko feewti e haajuuji jaawɗi ngam naatde e geɗe ɗe ŋakkaani laawol Benin-Ekpoma-Auchi-Okene ;

Haaje CBN ngam timminki limngal jokkirgol kawtalji kawtal ceede (MPC) nder lesdi Naajeeriya;

Haaje laamu lesdi Naajeeriya ngam haɗugo limngal hooreejo hukuumaaji rento nder Naajeeriya;

Haajuuji jaawɗi ngam wiɗtude kuutoragol eɓɓaande huutoraade teemedere e capanɗe joyi miliyoŋ dolaar Amerik e ñamaande Banke Adunaajo, ngam naatde e Meteruuji ;

Motion ngam ƴamtugo laamu lesdi Naajeeriya ngam ɓesdugo laabi njamndi lesdi Naajeeriya haa lesdi Naajeeriya;

Haajuuji laamu fedde ndee ina ƴetta leƴƴi ɗii e sektoraa Auto Manufacturing ;

Motion ngam ƴamde laamu fedde nde ngam waylude innde opitaal janngirde keeriinde Irrua, waɗta ɗum opitaal keeriindi Admiral Augustus Akhabue Aikhomu ;

Motion dow haaje laamu lesdi Naajeeriya ngam ɓesdugo taskaram cemmbiɗinki waylugo kuugal CNG hooreejo lesdi haa marɓe mootaaji feere-feere nder lesdi Naajeeriya;

Motion ngam Sosde Goomu Ad-Hoc ngam wiɗtude porogaraamuuji njulaagu renndo caggal Covid-19 e nder leydi ndii ;

Motion ngam wiɗtude golle hooreejo leydi Bola Ahmed Tinubus e porogaraamuuji ballondiral e ballal petroŋ ;

Motion dow haaje ndarnde ceede marsandiis nder leydi Naajeeriya;

Haaje wiɗitaago darnde USAID e hukuumaaji pamari ɗin nder lesdi Naajeeriya.

Haajuuji Urgent Curb Rate Warngooji ɗi ngalaa ɗo kaaɗi e nder diiwaan Edo.

Billeeji

Bill sosngo banki ɓamtaare semmbe Naajeeriya, 2024

Bill haɗde ɓuuɓri e ɓuuɓri udditiindi, 2024

Kuulal sariya kaalis (waylude), 2023

Sariya kuugal ceede (waylugo) Bill, 2023

Bill ngenndiijo ngam ɓamtaare laddeeji, 2024

Koolaaɗo kuuɓal fedde ndema Ebelle (Sosde) Bill, 2023; be

Bill ngam sariya ngam momtude sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi kaalis, 2007, e ƴettude sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi kaalis, 2024

Bill sosngo Duɗal Njuɓɓudi Ngalu e Infrastructure, 2024

Duɗal jaaɓi-haaɗtirde fedde toppitiinde safaara to bannge faggudu, Irrua (Sosde) Bill, 2024)

Dowlaaji jokkondiral (waylude) leydi Najeriya, 2024

Kuulal Asaambele ngenndi (sosde), 2025

Eɓɓoore naatgol renndo

Kaɓirɗe Eɓɓoore Cellal

Hokkude kaɓirɗe safaara to nokku safaara fedde nde Illeh

Hokkude kaɓirɗe safaara to nokku cellal Urohi.

Pewnugol nokku cellal gadano Ogwa.

Pewnugol nokku cellal Ujemen.Eɓɓoore ndema

Feccere adannde e 500 saakuuji njuumri NPK e remooɓe e nder LGAaji tati ɗii (Esan hakkundeejo, Esan hirnaange e Igueben).

Feccere ɗiɗaɓere 500 saakuuji njuumri NPK e nder LGAaji tati ɗii (Esan hakkundeejo, Esan hirnaange e Igueben).

Doole rewɓe e sukaaɓe

Jaŋde e semmbinde njulaagu Batch gadano e masiŋaaji sewnde e ₦100,000 dokkal 50 rewɓe e sukaaɓe e nder njulaagu sewnde E nder LGAaji tati ɗii (Esan Caka, Esan Hirnaange, e Igueben).

Jaŋde e semmbinde njulaagu e masiŋaaji sewnde 150 debbo e sukaaɓe e nder LGAaji tati ɗii (Esan hakkundeejo, Esan hirnaange e Igueben)

Batch gadano 20 laabi yah-ngartaa (Motooji) to constituent e nder LGAaji tati ɗii.

Eɓɓooje laawol

Pewnugol laawol nder leydi to duɗal jaaɓi haaɗtirde safaara, to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ambrose Alli, to Ekpoma, to diiwaan Edo.

Laawol peewnugol wuro, Iruekpen.

Laawol Ojemen.

Laawol Idumebo.

Ihumudumu - Laawol Ozalla.

Pewnugol laawol Otor, Idumoza, Iruekpen.

Pewnugol laawol Manndella Ihumudumu.

Feewnitde laawol Dora, Ekpoma.

Pewnugol laawol Oseghale laawol luumo Iruekpen.

Pewnugol laawol laawol Abhulimen.

Feewnitde laawol Eklesiya Cele, Ekpoma.

Feewnitde laawol Osebor, laawol Ekpoma.

Eɓɓaande kuuraa e nder gure

Sosde 20 Poles lampaaji laabi kuutortooɗi naange to laawol Mousco Ujoelen.

Sosde lampaaji laabi 20 Poles kuutortooɗi naange to laawol Mandella.

Hokkude e jolnude Transformateur to laawol Ojo, Ihumudumu.

Hokkude e jogaade Transformateur to Idumoza.

Hokkude e jogaade Transformateur to Arkadia.

Hokkude e jogaade Transformateur 2 to Renndo Illeh.

Lomtingol jolɗe kuuraa leɗɗe e jolɗe beton to Iruekpen.

Eɓɓoore ndiyam

Fuɗɗude ɓuuɓri naange to duɗal leslesal Ihumudumu.

Rewtin'de Borehole to Igueben.

Fuɗɗude e udditde ɓuuɓri naange to Urohi.

Fuɗɗude e udditde ɓuuɓri to Ukuta, Eberle.

Eɓɓoore jaŋde

Pewnugol Blokeeji jeegom (6) suudu janngirdu to duɗal leslesal Ukpughete.

Pewnugol Blok Class Rooms tati to duɗal leslesal Afuda.

Peewnugol e mooftirgol timmungol Blok suudu janngirdu tati to duɗal hakkundeewal sukaaɓe rewɓe Iduwele.

Njeenaari ₦50,000 kala to 30 Almudɓe Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde e nder LGAaji ɗii kala.

Pewnugol Blok 2 mo cuuɗi janngirɗe jeegom kala to duɗal jaaɓi haaɗtirde polis, Ewossa.

Pewnugol Blok 3 suudu janngirdu to duɗal leslesal hakkundeewal Iruekpen.

Pewnugol Blok 3 suudu janngirdu to duɗal leslesal Uwendova.

Pewnugol Blok 3 suudu janngirdu to duɗal leslesal Emaudo.

Feccere duɗal leslesal Imule to Illeh.

Mahngo duɗal hakkundeewal Egoro Amende.

Foundation lelnude bloc Classrooms keewɗi to duɗal hakkundeewal duɗal jaaɓi haaɗtirde Ambrose Alli.

Pewnugol duɗal leslesal Eko Omijie.

Pewnugol duɗal leslesal Ujoelen.

Jam

Ko jokki e mahngo nokku polis Iruekpen.

Njeenaari e njeenaari

Jaambaarooji fitinaaji dow yimɓe njeenaari sariya haɗi ngam daranaade sariya VAPP e nder diiwaan Edo, ndi WAMANIFESTO hokki

Njeenaari Episkopaal ɓurndi moƴƴude, ndi diiwaan Angalteer Esan rokki ɗum

Njeenaaje ngam ƴeewde koye mum en, ɗe duɗal jaaɓi haaɗtirde Ambrose Ali rokki ɗe

Njeenaari nguurndam, ko jaaynde Effizie rokki ɗum

Njeenaari ɓurndi moƴƴude, ndi fedde awokaaji leydi Najeriya rokkata

Njeenaari ɓurndi hoolaade e hitaande ndee, ndi Edo Okpa Unity Forum rokkata

Njeenaari Esan Hall of Fame 2021, ndi Jaagorgal Jokkondiral e Co.

Njeenaari ɓurndi moƴƴude e neɗɗaagal e nder golle, ndi Esan Policy Round Table rokkata

Nguurndam neɗɗo

Omo weltii e dewgal makko, omo barkinii e sukaaɓe kaawniiɗi.