Marija Gimbutas

Marija Gimbutas

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Lituwaniya, Dowlaaji Dentuɗi, Poloonya, Soviet Union
Inditirde	Marija Gimbutienė
Sooma	Marija Birutė Alseikaitė
Innde	Marija
Innde ɓesngu	Gimbutas
Ɗuubi daygo	23 Siilo 1921
Ɗoforde	Vilnius
Date of death	2 Colte 1994
Place of death	Los Angeles
Place of burial	Petrašiūnai Cemetery
Father	Danielius Alseika
Mother	Veronika Alseikienė
Dee/goriiwo	Jurgis Gimbutas
Wolde	lietuvių kalba, Inngilisjo
Field of work	archaeology, gender studies
Employer	Vytautas Magnus University, Harvard University, University of California, Los Angeles
Position held	Farfesajo
Janngi to	Vytautas Magnus University, Vilniaus universitetas
Start of work period	1949
Memba en	Lithuanian Academy of Sciences
Award received	Anisfield-Wolf Book Awards
Described at URL	http://www.universitadelledonne.it/marija_gimbutas.htm, https://www.autricidicivilta.it/intervista-marija-gimbutas/

 

 From Wikidata

Marija Gimbutas ( Lithuanian , pronounced [ 'ɡwɪmbutas ] ; Ñalnde 23 lewru Yarkomaa 1921 – 2 Feebariyee 1994) ko annduɗo ko faati e taariindi Lituwaani, ganndiraaɗo wiɗtooji mum e pine jamaanu Neolitik e Jamanuuji Njamndi " Orop ɓooyɗo " e miijo mum Kurgan, ngo woni e leydi Poroto-Indo-Orop e nder leydi Steppetik.

Nguurndam

Nguurndam gadano

Marija Gimbutas jibinaa ko e wuro wiyeteengo Vilnius, laamorgo leydi Lituwaani hakkundeejo ; jibnaaɓe makko ngonnoo ko e fedde annduɓe Lituwaani.

Yumma makko heɓi doktoraa makko e ganndal gite to duɗal jaaɓi haaɗtirde Berlin e hitaande 1908, baaba makko heɓi doktoraa makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Imperial Dorpat e hitaande 1910. Caggal nde Lituwaani heɓti jeytaare mum e hitaande 1918, jibnaaɓe Gimbutas yuɓɓini Fedde Lituwaani laamorgo Lithuanied the Sanitary A.

E nder oon sahaa, baaba makko kadi wonnoo ko bayyinoowo jaaynde wiyeteende Vilniaus žodis e jaaynde pinal wiyeteende Vilniaus šviesa, kadi ko o daraniiɗo jeytaare Lituwaani e nder wolde Poloñ e Lituwaani .

Jibnaaɓe Gimbutas ko annduɓe naalankaagal aadaaji Lituwaani, ina keewi noddude jimɗiyankooɓe, winndooɓe, e winndooɓe hannde ɓee e galle mum en, ina jeyaa heen Vydūnas, Juozas Tumas-Vaižgantas, e Jonas Basanavičius . Ko fayti e nehdi pinal makko tiiɗndi, Gimbutas wiyi :

Mi dañii fartaŋŋe anndude winndooɓe e naalankooɓe ko wayi no Vydūnas, Tumas-Vaižgantas, haa e Basanavičius, mo jibnaaɓe am toppitii. So miɗo yahra e duuɓi nay walla joy, miɗo jooɗoo e jappeere Basanavičius, miɗo weltoo. Kadi caggal mum, e nder nguurndam am fof, daartol Basanavičius mooftungol ngol ina heddii e am no feewi.

E hitaande 1931, Gimbutas hoɗi e jibnaaɓe mum to Kaunas, laamorgo leydi Lituwaani . Caggal nde jibnaaɓe makko ceerti e ndeen hitaande, o hoɗi e yumma makko e miñiiko biyeteeɗo Vytautas, to Kaunas. Duuɓi joy caggal ɗuum, baaba makko maayi ɗoon e ɗoon. E leeso maayde baaba makko, Gimbutas fodaniino wonde maa o janngu ngam wontude ganndo: "Ɗum ɗoon e ɗoon miɗo foti miijaade ko ngon-mi, ko mbaɗat-mi e nguurndam am. Miɗo wonnoo jom hakkille no feewi e nder dingiral—miɗo lummboo kilooji keewɗi, miɗo fijira, miɗo fijira welo. Mi wayliima no feewi, mi fuɗɗii janngude."

Eggugol e nguurndam caggal leydi

E hitaande 1941, o resi mahoowo biyeteeɗo Jurgis Gimbutas. E wolde adunaare ɗiɗmere, Gimbutas wuuri ko e les njiimaandi Sowiyet (1940–41) caggal ɗuum e les njiimaandi Almaañ (1941–43).

Ɓiɗɗo debbo gadano Gimbutas, hono Danutė, jibinaa ko e lewru suwee 1942. Hitaande wootere caggal jibineede ɓiɗɗo maɓɓe debbo, galle Gimbutas, sukaaɓe tokosɓe ɓee, e yeeso konu Sowiyetik jahruɗo yeeso, ndogi leydi ndii, payi to nokkuuji ɗi Almaañ Nazi en njiimi, ko adii fof to Vienne, caggal ɗuum to Innsbruck e Bavaria. E nder miijo makko e ooɗoo sahaa ɓuuɓɗo, Gimbutas teskiima, "Nguurndam ina ɓuuɓna mi tan no lekki tokoosi nii, kono golle am ina njokki e bannge gooto."

Nde o woni e waɗde fedde caggal doktoraa to Tübingen hitaande rewtunde ndee, Gimbutas jibini ɓiyiiko debbo ɗiɗaɓo, biyeteeɗo Živilė. E kitaale 1950, galle Gimbutas ummii Almaañ, ummiima Amerik, ɗo Gimbutas heɓi golle jaŋde tiiɗɗe. Ɓiyiiko debbo tataɓo, Rasa Julija, jibinaa ko e hitaande 1954 to Boston.

Gimbutas sankii ko to Los Angeles e hitaande 1994, tawi ina yahra e duuɓi 73. Ɓooytaani, o wirnaa e yanaande Petrašiūnai to Kaunas .

Kugal

Jaŋde e toɗɗagol jaŋde

Gila hitaande 1936, Gimbutas tawtoraama eɓɓooji etnogaraafi ngam winndude daartol aadaaji e janngude geɗe Lituwaani e laabi maayde. O heɓi bak makko e teddungal to duɗal jaaɓi haaɗtirde Aušra to Kaunas e hitaande 1938, o winnditii to duɗal jaaɓi haaɗtirde Vytautas Magnus e hitaande ndee, o janngi ɗemɗe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Filoloji. Ndeen o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Vilnius ngam janngude ko fayti e arkewolosi (e les njiimaandi Jonas Puzinas ), ganndal ɗemɗe, ganndal leƴƴi, ganndal leƴƴi e binndol.

E hitaande 1942 o timmini deftere makko jaŋde leslesre, « Nokkuuji wirwirnde e Lituwaani e yonta njamndi », e teddungal. O heɓi dipolom makko Master to duɗal jaaɓi haaɗtirde Vilnius, to leydi Lituwaani, e hitaande 1942.

E hitaande 1946, Gimbutas heɓi doktoraa mum e ganndal arkewolosi, tawi ina wondi e sukaaɓe tokosɓe e ganndal leƴƴi e daartol diine, to duɗal jaaɓi haaɗtirde Tübingen e deftere mum wiyeteende « Rites de régime préhistorique en Lituanie » (« Die Bestattung in Litauen in der vorgeschitlichechn Zeit »), nde yaltinaa caggal ɗuum. O heewi wiyde wonde omo jogii diisnondiral ngal e les junngo wooto, ɓiɗɗo makko e les junngo ngoɗngo nde kanko e jom suudu makko ɓe ndogi wuro Kaunas, Lituwaani, e yeeso konu Sowiyet ina yahra yeeso e hitaande 1944.