Massouda Jalal

Massouda Jalal

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Afganistan
Innde ɓesngu	Jalal
Ɗuubi daygo	5 Siilo 1962
Ɗoforde	Gulbahar
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje, university teacher, pediatrician
Janngi to	Kabul University
Diina	Diina Lislaama

 

 From Wikidata

Massouda Jalāl ( Dari ) woni debbo gadano e daartol Afganistaan, ƴamoowo lefol laamu e hitaande 2002, 2004, e hitaande 2019. Doktoor Jalāl yalti ko e daande ardiinde rewɓe Afganistaan caggal nde o suɓaa ngam wonde Wakiiliijo to 2002 Loya Jirga (Grand beca Assembly one of the Assembly) Hooreejo leydi Afganistaan jooɗiiɗo, luutndiiɗo hooreejo leydi gonnooɗo Hamid Karzai.

E wonde jaagorgal geɗe rewɓe (2004-2006) e nder kabine laamu Afganistaan e hooreejo Komisariyaa toppitiiɗo ko fayti e sariyaaji ngam haɓaade bonanndeeji baɗeteeɗi e rewɓe (EVAW), o acciri caggal makko limlebbi keewɗi, tawi ina jeyaa heen mbaydi peeje golle ngenndiije ngam rimɗinde rewɓe Afganistaan- NWA a plann). Rewɓe Afganistaan ummoraade e baasal e ƴellitde naatgol mum en e nguurndam renndo.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Jalāl jibinaa ko e galle hakkundeejo to diiwaan Kapisa to Afganistaan, gooto e sukaaɓe njeeɗiɗo, o ummiima Kabul ngam janngude duɗal jaaɓi haaɗtirde. Caggal nde o heɓi njeenaari ɗiɗmiri ɓurndi toowde e tolno ngenndiijo e nder jaŋde naatgol duɗal jaaɓi haaɗtirde Afganistaan (Konkor), o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde safaara Kabul, o woni janngoowo duɗal jaaɓi haaɗtirde e duɗal jaaɓi haaɗtirde, ɗo o naati caggal ɗuum e duɗal jaaɓi haaɗtirde. E nder wolde mawnde e fuɗɗoode kitaale 1990, kanko e gollodiiɓe makko jannginooɓe ɓe cosi Komiseer jojjanɗe aadee, ciimtoowo jojjanɗe aadee to nulaaɗo keeriiɗo ONU to Afganistaan. O woniino tergal e fedde jannginooɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde safaara to Kabul haa hitaande 1996, nde laamu Taliban yamiri mo ittude mo. Caggal nde o ittaa e duɗal jaaɓi-haaɗtirde safaara Kabul, o golliima e gardagol mawɗo porogaraam ngenndiijo e hooreejo departemaa rewɓe wonande Fedde Ngenndiije Dentuɗe - Porogaraam Nguura Aduna (UN-WFP), Konsul to Goomu Adunaajo Croix-Rouge, e Ofiisaajo mawɗo Porogaraam Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Mooliiɓe (UNHCR). E laamu Taliban, darnde makko ngam hakkeeji rewɓe e sukaaɓe rewɓe e jaŋde e golle, addani mo nanngeede ngam dalillaaji politik. O yaltinaama e kasoo ko e ballal Gardiiɗo Fedde Ngenndiije Dentuɗe. Jom suudu makko, hono porfeseer Dr. Faizullah Jalāl, ko porfeseer ganndal sariya e politik to duɗal jaaɓi haaɗtirde Kabul ko ina wona duuɓi 30 jooni, ɓe ndañii sukaaɓe tato. Ofiseeji kisal Taliban nanngi porfeseer Faizullah Jalāl ñalnde 8 lewru Yarkomaa 2022 sabu mum wiyde ina ñiŋa laamu Taliban e nder laylayti renndo.

Golle politik

Jalāl suɓaama ngam wonde Wakiiliijo hoɗorde mum Kabul e nder batu Loya Jirga (Asamblee mawɗo) Afganistaan e hitaande 2002. E hitaande 2002, nde o fotnoo wonde hooreejo leydi e nder laamu Afganistaan, o waɗtaa e miijo ngam ardaade Afganistaan e wonde hooreejo leydi Afganistaan, kono o waɗtaa e doggol ɗiɗmol caggal hooreejo leydi Afganistaan gonnooɗo Hamid Karzai . O salii ɗaɓɓaande wontude cukko hooreejo leydi gadano Hamid Karzai, ngam ittude kanndidaagal makko.

E hitaande 2003, Jalāl suɓaama kadi ummoraade Kabul e nder Loya Jirga (Asamblee mawɗo) doosgal leydi Afganistaan. E nder binndol doosɗe leydi Afganistaan, o gollodiima e banndiraaɓe rewɓe depiteeji ngam ɗaɓɓude naatgol kuule rewɓe e jojjanɗe aadee, haa arti noon e kuulal 22 ; Kuulal 53, taƴre 2 ; Kuulal 44 ; Kuulal 54, taƴre 2 ; e kuule 83 e 84. E nder jeewte doosɗe leydi jowitiiɗe e so tawii rewɓe Afganistaan ina poti rokkeede hakke suɓaade e tawtoreede kanndidaa toowɗo e nder laamu, humpito makko e tawtoreede kanndidaa hooreejo leydi huutoriima ɗum ngam ƴeewde so tawii o huutoriima oon hakke. E dogde kanndidaa hooreejo leydi, o waɗiino tawo ko ina wona jooni duuɓi 10, ko o daraniiɗo darnde ɓurnde toowde nde rewɓe Afganistaan poti accude ngam tawtoreede. Ndeeɗoo giɗli jeewte ɗee feeñii e binndanɗe Goomu Doosgal leydi, ɗe jaayɗe njiyti ɗum.   

Golle renndo siwil

Gila o woppi golle e laamu Afganistaan e hitaande 2006, o woni ko e haɓaade jojjanɗe aadee, renndo siwil, renndo, e politik. Ko kanko sosi Jalāl Foundation, fedde nde wonaa laamuyankoore, nde renndini dipiteeji e pelle rewɓe ngam mahde mbaawkaaji rewɓe, reende hakkeeji rewɓe, ƴellitde naatgol rewɓe e politik, e addude daande rewɓe e nder winndere ndee ngam... Doktoor Massouda Jalāl sosi kadi jaaynde wiyeteende Freedom Message Weekly—jaaynde daraniiɗo hakkeeji aadee, nde hollirta ko bonnugol jojjanɗe rewɓe e jojjanɗe aadee, nde ƴellitta demokaraasi e ndimaagu haalde e nder leydi Afganistaan. E nder ɗeen baɗe o yahrii ko ina tolnoo e 50 leydi e nder winndere nde ngam wallitde rewɓe Afganistaan e ƴellitde daande mum en e nder dingiral winnderewal. Ko kanko kadi woni sosɗo e coftuɗo pelle e resooji rewɓe keewɗi e nder Afganistaan e nder diiwaan hee.