Michael Adekunle Ajasin

Michael Adekunle Ajasin (HeɗtoN; 28 Noowammbar 1908 – 3 Oktoobar 1997) ko siyaasaajo Naajeeriya, o laatiima guwerneer diiwaan Ondo gila 1979 haa 1983 e dow laylaytol lannda ngootaagu leydi Naajeeriya (UPN) e nder laamu Naajeeriya ɗiɗaɓu.[1]

Ɓawo

Michael Adekunle Ajasin jibinaa ko to Owo, to diiwaan Ondo ñalnde 28 noowammbar 1908. O janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde St. O golliima e jannginoowo ko juuti, caggal ɗuum o naati to duɗal jaaɓi haaɗtirde Fourah Bay, to Siyera Leyoon e hitaande 1943, o heɓi dipolom makko e ɗemngal Engele, daartol hannde e faggudu e lewru suwee 1946. Caggal ɗuum, o yahi to duɗal jaaɓi haaɗtirde to duɗal jaaɓi haaɗtirde London ɗo o heɓi dipolomaaji makko to bannge jaŋde e lewru suwee 1947.[2]

Ñalnde 12 suwee 1947, Ajasin toɗɗaa hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Imade, to Owo, ɗo o fuɗɗii eɓɓaande ƴellitaare gollotooɓe tiiɗnde, ina jeyaa heen neldude jannginooɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde, Ibadan ngam ɓeydaade heblo. E hitaande 1951 o winndi ɓataake potɗo wontude politik jaŋde lannda Action Group, o wiyi jaŋde nde alaa ko yoɓi e kala toɓɓe. O jeyaa ko e sosɓe lannda kaa, tawi politik mum goɗɗo ina jeyaa heen jeytaare mum ɗoon e ɗoon e Angalteer, toppitagol cellal winndere ndee, e momtude ŋakkeende rewrude e politik faggudu moƴƴo. E lewru Duujal hitaande 1962, o yalti duɗal jaaɓi haaɗtirde Imade ngam wontude sosɗo, joom e gardo gadano duɗal jaaɓi haaɗtirde Owo tuggi lewru Yarkomaa 1963 haa lewru Ut, 1975, nde o woppi golle.[2]

O resi Babafunke Tenabe, jannginoowo, ñalnde 12 lewru bowte hitaande 1939. Ɓe ndañi ɓiɓɓe nayo, ɗiɗo worɓe e ɗiɗo rewɓe. Ɓiɗɗo debbo gooto, Mrs Olajumoke Anifowoshe, wonti awokaa mawɗo e komisinaajo ngam ñaawoore e nder diiwaan Ondo.[3]

Golle politik

Ajasin ina jeyaa e politik Naajeeriya ko adii nde leydi ndi heɓata ndimaagu mum. E kitaale 1950, o woni cukko hooreejo ngenndiijo fedde gollorde, o wonti diisneteeɗo cuɓaaɗo, caggal ɗuum hooreejo diisnondiral diiwaan Owo tawi ko Owo, Idashen, Emure Ile, Ipele, Arimogija, Ute, Elerenla, Okeluse e a gure seeɗa goɗɗe. O suɓaama kadi e nder suudu sarɗiiji leydi Lagos.[4] O woniino depitee fedde nde tuggi 1954 haa 1966 hade militeer en heɓtude laamu. E hitaande 1976, o woni hooreejo laamu nokkuure Owo, o naati nder lannda ngootaagu leydi Naajeeriya nde laamu militeer fuɗɗi laamu demokaraasi kesu. Ajasin suɓaama guwerneer diiwaan Ondo e hitaande 1979, tawi ko Akin Omoboriowo wonnoo gardiiɗo makko. Omoboriowo caggal mum yani e makko, o wayli e lannda ngenndiijo leydi Nijeer (NPN), ɗo o fotnoo haɓde e Ajasin e wooteeji 1983, o anndinaama kadi ko o jaaliiɗo. Caggal mum njeñtudi ndii woppitaama, Ajasin huniima e manndaa ɗiɗaɓo.[5] Ajasin jooɗiima laamu haa kuudetaa militeer 31 lewru Duujal hitaande 1983 addunoo Seneraal Muhammadu Buhari e laamu.

Ko o guwerneer, Ajasin siifondiri e sariya sosde duɗal jaaɓi haaɗtirde diiwaan Ondo e hitaande 1982 to Ado-Ekiti, woni e nder diiwaan Ekiti hannde to leydi Najeriya. E hitaande 2000, e laamu mawɗo Adebayo Adefarati, duɗal jaaɓi-haaɗtirde kesal sosaa to Akungba Akoko, caggal ɗuum inniraa jaaɓi-haaɗtirde Adekunle Ajasin ngam teddungal makko.[6] O udditi kadi Politeknik, Owo.[7]

NADEKO

Ajasin wonnoo ko hooreejo fedde nde wonaa laamuyankoore, nde yimɓe fof nganndi NADECO e nder leydi Najeriya. Koolol ngol sosaa ko ngam dartinde laamu militeer Sani Abacha e laamu nguu ngam teddinde yamiroore woote nde MKO Abiola rokka.[8] E hitaande 1995, laamu militeer Abacha nanngi mo kanko e 39 daraniiɓe woɗɓe ngam waɗde batu politik ngu rewaani laawol.[9]

Tuugnorgal

1. "Dowlaaji Niiseer". Dowlaaji Aduna. Ƴeewtaa ko ñalnde 29 Duujal 2009.
2. "Mikael Adekunle Ajasin: Koolaaɗo kuuɓal e yeru". Ngenndi ndii. 26 Noowammbar 2009. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 26 sulyee 2011. Ƴeewtaa ko ñalnde 29 lewru Duujal 2009.
3. Joy CHINWOKWU (6 avril 2004). "Jewel Ajasin ina yahra e duuɓi 90". Naange ñalnde kala. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 31 lewru Duujal 2006. Ƴeewtaa ko ñalnde 30 lewru Duujal 2009.
4. http://www.myewswatchtimesng.com/adekunle-ajasin-demokaraat-ngenndiyaŋke-haɓoowo-jeytaare/[jokkondiral maayngal duumingal]
5. "Ko waɗi mi fadi Awo". Naange ñalnde kala. 2 suwee 2007. Ƴeewtaa ko ñalnde 1 mee 2010. [jokkondiral maayngal].
6. "Akingbola ko gardiiɗo duɗal jaaɓi haaɗtirde Adekunle Ajasin". Hoolaare ñalnde kala. 27 sulyee 2009. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 28 sulyee 2009. Ƴeewtaa ko ñalnde 29 lewru Duujal 2009.
7. "Ko fayti e amen". Rufus Giwa Politeknik. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 26 lewru Duujal 2009. Ƴeewtaa ko ñalnde 28 mars 2010.
8. Pallister Daawuuda. NIGERIA'ANƁE ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊI ƊAƊƊI. The Guardian (London) 27 mee 1994. 25 sulyee 2015
9. "Niiseer woppi politik". Jaaynde New York. 3 lewru juko hitaande 1995.