Money in Islam

Money in Islam

Islamic term

Diina	Diina Lislaama
Fabrication method	Islamic coinage

 

 From Wikidata

Kosam ɓooyɗam

Ko mbuuɗu Safavid en peewnaa e laamu Shah Abbas III.

Kaalis e nder lislaam ko kala jawdi jogiindi nafoore kaalis, ko wayi no jawdi, jawdi, cuuɗi, e mahaaɗe. Lislaam ina hirjina dañde jawdi e laabi laawɗuɗi (yeru, njulaagu, ndema, gollorɗe, e golle juuɗe). Ko wayno noon, ngalu ngu rewaani laawol hono njulaagu, fenaande, e riiba ina mbiyaa ko haram (haɗaama).

Qur'aana e Hadiis

Lislaam, so ina hirjina huutoraade kaalis e laabi laawɗuɗi, ina haɗi kadi ƴaañde e ƴaañde. E nder Quraan, Alla wiyi, .

Hoto waɗ junngo maa e wutte maa, woto ɓuuɓnu ɗum haa timma, mbele aɗa jooɗoo aɗa ŋakkiraa, aɗa ŋakkiraa.— Al-Israa, Aayaare: 29

So en ƴeewii e nder lislaam, jawdi ko Alla jeyi ɗum tigi, tee aadee ko gardiiɗo mum tan walla ko hoolaare mum. Ko ɗum waɗi lislaam ina rokka sarɗiiji ɗiɗi ko fayti e jawdi,

Rewde kuule sharia e dañde jawdi, sabu yimɓe ina naamnetee ñalnde darnga. Nulaado diina lislaam Muhammadu wiyi,

Koye kala maccuɗo diwtataa e ñalawma ñaawoore so wonaa nde o naamnaa... e ko fayti e jawdi makko – gila ɗo o dañi ɗum e ɗo o naftorii ɗum.— Sunan Tirmisi, Hadiis/2417

Jaɓde feere moƴƴere e nder njaru. Alla haɗii ƴaañgal, sabu ko ɗum huutoraade jawdi ko boni. E oon sahaa gooto, majjere kadi ko haram (haram), sibu ko tooñannge wonande ruuhu, ina luurdi e ruuhu yurmeende renndo. E nder Quraan, Alla wiyi, .

Kadi ɓeen so ɓe njaltinii, ɓe mbaɗataa ɗum ko ɓuri heewde walla ko njuumri kono ko ɓe njuumri hakkunde ɗiɗo ɓee.

— Al-Furqaan, Aayaare: 67

Cate jawdi e nder Lislaam

E wiyde Fiqh, jawdi ina renndinee e ɗeeɗoo geɗe tuugiiɗe e geɗe ceertuɗe :

Jaabawol:Ɗum firti ko jawdi baawndi jogaade e huutoreede e mbaadi kuuɓtodinndi, tawa ina yahdi e ɓure.

Ko nanndi heen : Ɗum feccii ko e sifaaji ɗiɗi

Jawdi nafoori (ndi ko nanndi e mum heɓaaka e luumo hee, yeru jawdi), e...

Jawdi mbaylaandi (ndi nafoore mum ina laaɓti, ina waawi heɓde e luumo hee).

Deental : Ɗum ina jeyaa heen

Jawdi ndi dillataa (ndi mbaylaaka) e...

Jawdi dilloowal (ko waawi wayleede).

Seerndi nafoore : Ɗum firti ko jawdi ndi nafoore mum jokkondiri e huunde asliire ndee ; maanaa, ɗe ñaametee ko e kuutoragol.

Sifaa ɓanndu: Ɗum feccii ko e sifaaji tati—

Jawdi gonndi e ɓanndu (ko memotaako e ɓanndu),

Jawdi usufructuary (ko heɓata nafoore e kuutoragol huunde), e...

Hakkeeji kaalis (yeru, hakkeeji patent).

Nafoore jeyi:

Jawdi renndo (yeru, Waqf), e...

Jawdi keeriindi (ina waawi wonde jeyi keeriiɗo).

Ngida:

Jawdi kuutorteendi (ngam huutoraade hoore mum),

Jawdi njulaagu, e...

Jawdi njulaagu.

Jawdi njulaagu.

Wonde:

Jawdi gonndi (jawdi yiytetendi), e...

Jawdi ñamaale (ko selli ko ñamaale dow neɗɗo).

Neɗɗaagu:

Jawdi ceertundi (mo joom mum toɗɗii), e...

Jawdi ndi feccaaka (mo geɗal jeyi mum toɗɗii ko e geɗal).

Nafoore : Ɗum firti ko nafoore kaalis walla coggu luumo.

Jawdi nafoore e...

Jaayɗe.

Darnde kaalis e nder lislaam

Lislaam ina jaɓi huutoraade jawdi ngam heɓde jawdi ɓurndi heewde e laabi laawɗuɗi, uddita laabi ballooji nuunɗal renndo e ƴellitaare renndo, ko wayi no :

Hisnude ngalu ngenndi e jawdi neɗɗo : Lislaam ina hirjina waɗde ngalu ngam ɓeydude ɗum, ina haɗi mooftude ɗum walla haɗde ɗum cirƴaade. Lislaam ina haɗi ñaamde jawdi yimɓe tawa fotaani, ɗum ina haɗa renndo yahrude yeeso.

Heɓde ballal e yurmeende renndo : Lislaam ina noddi yoɓde e laawol Alla, ina jogori waɗde ɗum ñamaande nafoore nde njoɓdi moƴƴiri rokketee ñalnde darnga. Lislaam waɗii zakat farliinde, waɗii sariyaaji ndonu ngam haɗde jawdi hawrude e juuɗe seeɗa.

Golle jawdi e nder Lislaam ko :

Hisnude ngalu ngenndi e jawdi neɗɗo.

Heɓde ballondiral e yurmeende renndo.

Nuunɗal renndo.

Ƴellitaare renndo.

Yiyngo lislaam e kaalis e luumo

Kuulal luumo ndimaagu ko kuulal lislaam no siforaa e iwdi lislaam adanndi e nder Quraan.[citation needed] Lislaam ina jogori jogaade marsandiisuuji jogiiɗi nafoore ndernderiire ko kaalis.[citation needed] Ko ɗeeɗoo geɗe ngoni yoga e yeruuji marsandiisuuji baawɗi huutoreede no kaalis nii: kaŋŋe (hono Dinar kaŋŋe, kaalis barheatl), kaalis (hono Si. Geɗe jeegom cifaaɗe ɗee ummorii ko e hadiis[citation needed] woni kaŋŋe, kaalis, date, alkamaari, gawri, e lamɗam kadi ina kuutoree no kaalis e nder system barter. No geɗe cifaaɗe e hadiis ɗee nii, ko ɗuum waɗi, anndiraa kadi kaalis sunna.

Kaalis kaayitaaji walla kaalis elektoronik ina waawi huutoreede, so tawii, ina wallita e gootal e ɗeen geɗe e mbaydi mbaylaandi (e wiyde makko, kaayitaaji ɗii ko nanondiral tan, tawa ina hollita wonde joom mum ina waawi soodde kaayitaaji ɗii e peeje (teddeende) oon geɗel keeriiɗo). Haa e hitaande 1971, ko ɓuri heewde e kaalis winndere ndee ko kaŋŋe ina joginoo ɗum. Kono ko laamuuji tan mbaawi soodde kaayitaaji, wonaa ɓiyleydi tokosiri.

Coodgu marsandiis ko luumo tan waɗata so tawii kaalis fiat (kaayitaaji) huutoraaka. To bannge goɗɗo oo, coggu/nafoore marsandiis ina waawi huutoreede/juɓɓineede e tagooɓe kaalis fiat (e dow sarɗiiji luumooji jowitiiɗi e dokkal e ɗaɓɓaande).

Ƴeew kadi

Musiyum kaalis SAMA

Koolol binnditagol kisal (Bangladesh) Ltd.